Ensihoitajaksi opiskeleva Arttu Mikkola, 21, sai hiljattain mieluisan puhelun. Hänelle tarjottiin kesätöitä kolmeksi kuukaudeksi Kymenlaakson keskussairaalasta Kotkasta.
– Tuli hyvä mieli ja hymyilytti, kun soitto tuli. Olo oli myös helpottunut. Ei tarvitse enää miettiä, mitä tekee kesällä, Mikkola sanoo.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin liittohallituksen puheenjohtaja Päivi Inbergin havaintojen mukaan kilpailu hyvinvointialueiden kesätöistä on tänä kesänä aikaisempaa kovempaa. Kaikilla alueilla näin ei kuitenkaan ole.
– Varmasti on alueita, johon ei saada hakijoita tai ei ole avoimia paikkoja. Hyvinvointialueiden yt-menettelyt sekä henkilöstömitoituksen lasku ovat johtaneet ylitarjontaan tietyillä alueilla, Inberg kertoo.
Kesätyöt kiinnostavat
Kymenlaakson hyvinvointialueella on ollut joinain kesinä suuria hankaluuksia täyttää kaikkia tehtäviä. Tänä vuonna tätä ongelmaa ei ole.
Iso osa kesän sijaisuuksista on saatu jo täytettyä. Avoimia kesätyöpaikkoja on tarjolla täydennyshaussa enää muutamia.
Hyvinvointialueen kesäsijaiset ovat suuremmaksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoita. Seudulla hoitoalalle uusia osaajia kouluttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.
Kymenlaakson hyvinvointialueella haetuimpia kesäsijaisuuksia ovat päivystyksen ja ensihoidon tehtävät. Hitaimmin puolestaan täyttyvät kesätyöpaikat asumisen palveluissa ja kotihoidossa, joissa myös tehtäviä on enemmän tarjolla.
Pitkiin sopimuksiin tartutaan
Kymenlaakson hyvinvointialueen rekrytointipäällikkö Tove Forsström kertoo kesäsijaisten olevan nyt halukkaita tekemään aiempaa pidempiä kesätyöjaksoja. Moni suostuu koko kesän kestäviin sijaisuuksiin.
Forsström kertoo, että aikaisempina vuosina osa kesätyöntekijöistä halusi tehdä kesän sijaisuuksia enemmän keikkatöitä. Näin heillä oli ikään kuin enemmän mahdollisuuksia päättää itse omat työpäivänsä.
– Keikkailemaan ei uskalleta jäädä kesäksi, Forsström arvelee, mutta muistuttaa kuitenkin keikkatöitä olevan tarjolla koko ajan.
Kesätöiden tekeminen keikkailemalla ei ollut edes vaihtoehto 27-vuotiaalle ensihoitajaopiskelija Ville Uutiselle. Hän halusi tehdä töitä koko kesän. Kolmen kuukauden työpätkän aikana Uutinen haluaa luoda uusia verkostoja ja tienata rahaa.
– Rahallisesti ajateltuna minun täytyy olla koko kesä töissä. Kyllä se tärkeätä on, että syksy ei mene pikkukiviä syöden, Uutinen hymähtää.
Kymenlaakson tavoin myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta kerrotaan kesäsijaisuuksien saaneen osakseen kiinnostusta. Kesätyöntekijärekryn kautta hoitohenkilöstön kesäsijaisia on jo tähän mennessä valittu yli 80.
Etelä-Karjalan rekrytointi - ja resurssipäällikkö Marjo Räsänen kertoo, että yleisestikin viimeisen puolen vuoden aikana hyvinvointialueen työntekijähakuihin on tullut aikaisempaa enemmän hakemuksia.
Luokkakaverit Arttu Mikkola ja Ville Uutinen ovat havainneet merkkejä kilpailun kovenemisesta hoitoalan työmarkkinoilla. Molemmat tietävät tapauksen, jossa kaveri on jäänyt ilman kesätyöpaikkaa.
Nuorten miesten haave on saada tulevaisuudessa työpaikka ensihoidosta.
– Se on maali. Työpaikat tulevat olemaan siellä kiven alla sitten kun joskus valmistuu, Mikkola arvelee.
– Samoilla linjoilla. Ensihoitajakoulutuksessa saa myös sairaanhoitajan pätevyyden, se taas avaa muitakin ovia. Sairaalamaailmassa varmasti työpaikkoja löytyy, Uutinen pohtii.