Vaikka työttömyys on kasvanut, samaan aikaan kunnissa työvoimapula voi olla niin suuri, että tietyillä aloilla työpaikan voi saada jo ensimmäisellä puhelinsoitolla. Näin kävi Rita Pulskalle, joka valmistui viime vuonna varhaiskasvatuksen sosionomiksi.
Joensuussa asunut Pulska kysyi Pyhäjärveltä, olisiko kaupungissa hänelle töitä. Niitä oli, ja hän aloitti Hoijakan päiväkodissa helmikuussa.
– Sanoisin, että töitä on tosi helppoa saada, Pulska sanoo.
Työnantajien eli kuntien näkökulmasta tilanne sen sijaan on vaikea. Pätevistä työntekijöistä voi olla jatkuva pula.
Katso taulukosta esimerkkejä aloista, joille kunnat tarvitsevat paljon työntekijöitä. Yhdessä rekrytoinnissa on voinut olla auki useita paikkoja. Taulukossa voi olla myös mukana hyvinvointialueiden rekrytointeja, jos samaa tehtäväaluetta käytetään sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.
Pyhäjärvelläkin on ollut toisinaan vaikeuksia saada rekrytoitua muodollisesti kelpoisia työntekijöitä niin varhaiskasvatukseen kuin muuallekin, missä on virallisia kelpoisuusvaatimuksia, kertoo hyvinvointijohtaja Jouni Tilli.
– Pätevä ja kelpoinen henkilöstö on kultaakin kalliimpaa.
Kuntien kannalta tilanne ei ole ainakaan helpottumassa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majava arvelee.
– Kun ennusteita katsoo, niin vaikeampaan suuntaan ollaan menossa, työikäisten määrä vähenee ja käsiä tarvittaisiin lisää.
Yhä useampi ei uskalla tai voi lähteä
Usein työntekijöiden muuttoa töiden perässä vaikeuttaa se, ettei puolisolle löydy lähialueelta töitä.
Pyhäjärven hyvinvointijohtaja Jouni Tilli on huomannut, että kuntien tilannetta vaikeuttaa myös hyvinvointialueiden keskittämispolitiikka. Pyhäjärven alueella esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan toimintaa supistetaan tänä vuonna.
– Jos soten ja pelastustoimen palveluverkko on sellainen, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole, se heijastuu meidänkin rekryihimme.
Rita Pulskalla oli Pyhäjärvelle entuudestaan yhteys. Hän muutti sinne aikoinaan puolisonsa kanssa ja työskenteli lastenhoitajana.
Joensuussa he ehtivät asua vain pari vuotta, ja sen ajan Pulska teki opintoja Iisalmessa Savonia-AMK:ssa. Heidän Pyhäjärven-talonsa oli myynnissä, mutta se ei mennyt kaupaksi.
Hyvä työilmapiiri, ystävät, harrastukset ja luonto houkuttelivat hänet palaamaan.
Pulskan puoliso tekee yhä töitä Joensuussa, mutta hän voi tehdä töitä myös etänä Pyhäjärveltä.
Kuntaliiton Majava arvioi, että monen muuttohaluja voi hillitä se, että etätyön tulevaisuus näyttää tällä hetkellä sumealta.
Kunnilla edessä kipeitäkin ratkaisuja
Majavan mielestä kaikkien huhtikuun vaaleissa valittavien kuntapäättäjien olisi järkevää pohtia, miten työntekijät saadaan riittämään.
– Kuntien kannattaa varautua hyvissä ajoin eikä odottaa, kunnes joudutaan pakon edessä sulkemaan palveluita ja keksimään ratkaisuja, kun ei saada työntekijöitä.
Keinoja voi olla esimerkiksi yhteistyö naapurikuntien kesken sekä pienten yksiköiden kuten koulujen yhdistäminen.
Palkkakilpailuun kuntien on vaikea lähteä, mutta esimerkiksi Pyhäjärvellä palkat ovat hieman isompia kuin vähimmäispalkat. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväkohtainen palkka on pari sataa euroa korkeampi kuin työehtosopimuksen alin vähimmäispalkka. Työntekijöitä myös kannustetaan opiskeluun töiden ohella.
Majavan mielestä lainsäätäjien olisi hyvä myös miettiä, ovatko kaikki pätevyysvaatimukset ja mitoitukset varmasti perusteltuja. Hän ei kuitenkaan halua nimetä mitään tiettyä alaa, jossa vaatimukset olisivat liian tiukat.
Eduskunta onkin päättänyt uusista kiristyksistä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöiden pätevyysvaatimuksiin. Kaksi kolmasosaa päiväkotiryhmän työntekijöistä pitää vuoden 2030 jälkeen olla korkeakoulutettuja eli sosionomeja tai opettajia. Nykyisin vaatimus on, että yksi kolmesta työntekijästä on varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomeille ei ole omaa mitoitustaan.
Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo, että työmarkkinoilla ei ole tarpeeksi varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja, jotta kaikkiin kuntiin riittäisi tarpeeksi päteviä työntekijöitä vuonna 2030.
Lukumääräisesti eniten heitä tarvittaisiin pääkaupunkiseudulle, mutta sinne muuttoa hillitsee asumisen kalleus, Lahtinen sanoo.
Rita Pulska ei lähtisi Helsinkiin. Hän on kotoisin Lapin Savukoskelta.
– Olen pohjoisen tyttö. Pyhäjärven kohdalla menee kipuraja.