Näin paljon Eurooppa tarvitsee sotilaita ja sotakalustoa, jos USA häipyy täältä

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Niklas Helwigin mukaan Eurooppa joutuu lähitulevaisuudessa ratkomaan ongelmia, jotka liittyvät Euroopan armeijoiden tehottomuuteen.

Tanskalainen sotilas panssarivaunun tornissa, ajoneuvon yllä liehuu Tanskan lippu.
Tanskalainen sotilas Leopard 2 -panssarivaunun kyydissä sotaharjoituksessa Grafenwöhrissa Saksassa 11. helmikuuta 2025. Harjoitukseen osallistuivat joukot Tanskasta, Italiasta, Sloveniasta, Sveitsistä ja Yhdysvaltain armeijasta. Kuva: Martin Divisek / EPA
  • Elsa Osipova
  • Jani Parkkari

Eurooppa tarvitsisi satoja tuhansia sotilaita Venäjän uhan torjumiseksi ja Ukrainan tukemiseksi, jos Yhdysvallat vetäytyy mantereelta.

Yhdysvallat on vihjannut mahdollisuudesta vähentää sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. Erityisesti eurooppalaisjohtajat pelkäävät, että amerikkalaisjoukot poistuisivat Baltian maista.

Presidentti Donald Trump sanoi helmikuussa, että Yhdysvallat aikoo siirtää sotilaallista painopistettä Tyynellemerelle ja keskittyä Kiinan uhkaan.

Tämä juttu kertoo, miten paljon sotilaita, kalustoa ja rahaa Eurooppa tarvitsisi täyttääkseen Yhdysvaltain jättämän tyhjiön. Tiedot perustuvat belgialaisen ajatushautomon ja saksalaisen tutkimuslaitoksen yhteisraporttiin sekä asiantuntijoiden arvioihin.

1. Eurooppa tarvitsee jopa 300 000 sotilasta lisää

Jos Yhdysvallat vetäytyy, Euroopan on kasvatettava sotilaallista kapasiteettiaan vastaamaan jopa 300 000 amerikkalaissotilasta Venäjän uhan torjumiseksi.

Arvion on tehnyt Belgiassa sijaitseva talouden tutkimukseen keskittyvä riippumaton ajatushautomo ja saksalainen Kiel-instituutti.

Arvio sotilaiden lukumäärästä perustuu sotilasliitto Naton skenaarioon siitä, millaista tukea Yhdysvallat tarjoaisi Venäjän hyökätessä Euroopassa sijaitsevaan Nato-maahan.

Naton asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat pystyisi tukemaan Eurooppaa 100 000 sotilaalla välittömästi. Lisäksi Yhdysvallat voisi lähettää nopeasti enintään 200 000 panssariyksikön sotilasta puolustamaan Itä-Eurooppaa.

Tällaisen sotavoiman korvaaminen nopeasti voi osoittautua vaikeaksi.

Euroopassa on noin 1,47 miljoonaa aktiivisotilasta ja Venäjän sotilasvahvuus on noin 700 000. Vaikka Euroopassa on huomattavasti enemmän sotilaita, koordinointi 29 eri Euroopan maan armeijan välillä olisi kriisitilanteessa haastavaa.

Tutkijan mukaan Euroopan maat ovat ajatelleet turvallisuuttaan kansallisesti. Esimerkiksi Portugalilla ja Espanjalla on erilainen uhkakäsitys Itä-Euroopan maihin verrattuna.

– Etelä-Euroopan maat katsovat enemmän Välimeren suuntaan, kun taas Itä-Euroopan mailla on suurempi huoli Venäjän uhasta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Niklas Helwig.

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi Euroopan vierailun aikana, etteivät eurooppalaiset Nato-liittolaiset saa tuudittautua pitämään Yhdysvaltain joukkojen läsnäoloa pysyvänä Euroopassa.

Yhdysvallat ei ole antamassa mitään turvatakuita Ukrainalle Venäjän uhkaa vastaan.

Tiistai-iltana Ukraina hyväksyi Yhdysvaltojen mineraalisopimuksen, jossa ei ole mainintaa turvatakuista tai lupausta Ukrainan tukemisesta.

Zelenskyi on vaatinut ulkomaisia sotajoukkoja Ukrainaan, jos mahdollinen sopimus aselevosta toteutuu.

Tällöin Ukrainaan pitäisi sijoittaa eri arvioiden mukaan jopa 150 000 maan omien joukkojen lisäksi.

2. Eurooppa tarvitsee lisää kalustoa

Yhdysvaltain synnyttämän vajeen tilkitsemiseksi tarvittaisiin enemmän kalustoa kuin Ranskan, Saksan, Italian ja Britannian maavoimissa on yhteensä tällä hetkellä, ajatushautomo arvioi.

Pelkästään Venäjän etenemisen estämiseksi Baltiassa Euroopan maat tarvitsisivat yli 1 400 panssarivaunua, tuhansia taisteluajoneuvoja, tykistöä ja miljoonia ammuksia.

Euroopan iso ongelma on kansalliset armeijat.

Yhteensopimattomuus aiheuttaa ison laskun, koska Euroopan puolustus ei voi käyttää puolustusbudjetteja yhtä tehokkaasti kuin Venäjä tai Yhdysvallat.

Tähän asti kukin maa on hankkinut omat puolustustarvikkeensa. Helwigin mukaan se on kallista ja tehotonta.

Valtiot tukevat kansallisia valmistajia ja kilpailua on vähän.

– Euroopassa on asejärjestelmien sekamelska. Esimerkiksi, kun Yhdysvalloilla on käytössä yksi päätaistelupanssarivaunu Abrams, eurooppalaisilla on käytössä 14 erilaista tyyppiä, Helwig sanoo.

Yhteistilaukset tulisivat Euroopalle halvemmaksi, Ylen haastattelemat asiantuntijat ja raportin kirjoittajat toteavat.

Tutkija myös nostaa esille, että esimerkiksi Yhdysvaltain tiedustelutaidot ja satelliitit ovat Euroopalle korvaamattoman tärkeitä.

– Yksi merkittävä puute Euroopan unionin puolustuskyvyssä on niin sanottujen strukturaalisten mahdollistajien, eli satelliittien, suurten lentokoneiden ja liikkuvien tukiasemien puuttuminen, Helwig sanoo.

Kiel-instituutin ja belgialaisen ajatushautomon yhteisraportissa sanotaan, että Euroopan olisi kehitettävä ilmailu- ja kuljetuskapasiteettia sekä hankittava tuhansia ohjuksia ja drooneja.

3. Eurooppa tarvitsee enemmän rahaa

Euroopan maat käyttävät enemmän rahaa puolustukseen kuin Venäjä. Tästä huolimatta Venäjän uhkan torjumiseen tarvitaan satoja miljardeja euroja lisää.

Euroopan pitäisi kasvattaa puolustusbudjettiiaan 250 miljardin eurolla eli nostaa puolustusmenojaan yli 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

4. Eurooppa tarvitsee johtajan

Saksa on Euroopan suurin talous, ja se olisi erityisen tärkeässä asemassa Yhdysvaltojen vetäytymisen seurauksena syntyvän turvallisuustyhjiön täyttämisessä, Kielin yliopiston tutkimusraportissa todetaan.

Yhdysvallat on tarjonnut Natolle paitsi sotilaallisia suorituskykyjä, myös poliittista johtajuutta ja uskottavuutta.

Yhdysvaltain vetäytyminen merkitsisi sitä, että Euroopan olisi lisättävä sotilaallista tuotantoa koko mantereella nopeasti. Erityisesti Saksan pitäisi kasvattaa merkittävästi sotilaallista kapasiteettiaan.

Saksan armeijan sotilaita rivissä.
Saksalaisia sotilaita paraatissa toukokuussa 2024 Berliinissä. Kuva: Hannibal Hanschke / EPA

Vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista kommentoi sähköpostitse, että eurooppalaista puolustusyhteistyötä on yritetty edistää monissa kokoonpanoissa, kuten Natossa, EU:ssa ja maaryhmissä, mutta toistaiseksi tulos on ollut melko vaatimaton.

– Monien suorituskykyjen suhteen Euroopan maat ovat voineet luottaa Yhdysvaltoihin, joten niitä ei ole ollut tarve kehittää, Iso-Markku toteaa.

Selvää on, että eurooppalaisten maiden suorituskyvyt joillakin alueilla ovat luultavasti vahvemmat, mutta Venäjällä on toisaalta ydinasevalta, joka on lisäksi osoittanut halua, valmiutta ja kykyä käyttää asevoimiaan poliittisten tavoitteidensa edistämiseksi, Iso-Markku pohtii.

Grafiikka Yhdysvaltojen joukkojen määrästä Euroopassa 1950-2025.
Grafiikka näyttää Yhdysvaltojen joukkojen määrän Euroopassa 1950-2025. Kuva: Laura Merikalla / Yle