Ukrainan kallioperässä piileskelee aarre, joka saattaa ratkaista maan tulevaisuuden. Ukrainasta löytyy lähes kaikkia niin sanottuja kriittisiä mineraaleja – kaivannaisia, jotka ovat keskeisen tärkeitä vihreänsiirtymän, digitalisaation ja puolustusteollisuuden kannalta.
– Merkittäviä esiintymiä on ainakin grafiitista, litiumista, titaanista, berylliumista ja uraanista, sanoo johtaja Hannu Lahtinen Geologian tutkimuskeskuksesta.
Litium on välttämätön raaka-aine akkuteollisuudelle, titaania käytetään ilmailuteollisuudessa ja uraani on ydinlaitosten polttoainetta. Myös grafiittia ja berylliumia tarvitaan ydinvoimaloissa.
EU:n kriittiseksi luokitelluista 34 raaka-aineesta 25 löytyy Ukrainasta. Kaikkien osalta määrät eivät ole merkittäviä, mutta esimerkiksi maapallon titaanituotannosta peräti seitsemän prosenttia tulee Ukrainasta. Ukraina on yksi harvoista titaania tuottavista maista.
Ukraina ja Yhdysvallat tekivät eilen sopimuksen mineraalivarannoista. Sopimus antaa Yhdysvalloille mahdollisuuksia hyödyntää kaupallsiesti Ukrainan maaperässä olevia mineraaleja.
Raaka-aineita löytyy ympäri Ukrainaa, mutta suurimmat keskittymät ovat maan keski- ja itäosissa.
– Keskellä on yli 2 500 miljoona vuotta vanha Ukrainan kilveksi kutsuttu alue, josta löytyy erityisesti rautaa ja titaania. Itä-Ukrainan geologisesti nuoremmilla alueilla on puolestaan muun muassa grafiittia, litiumia, öljyä ja kaasua.
Ukraina on ilmoittanut, että heillä on noin 20 000 mineraaliesiintymää. Niistä noin 8 000:lle on tehty jonkin tasoinen mineraalivarantoarvio.
– Osa niistä voisi olla hyödyntämiskelpoisia, Hannu Lahtinen arvioi.
12 000 miljardia dollaria maan povessa?
Ukrainan mineeralivarannoille on myös laskettu hintalappuja. Julkisuudessa on esiintynyt muun muassa luku 12 000 miljardia dollaria. Lahtinen arvelee, että kyse on mineraalipotentiaalista. Siis laskennallisesta arviosta, johon on päädytty ynnäämällä pitoisuudet, esiintymän koko ja maailmanmarkkinahinta.
– Kaikkia esiintymiä ei kuitenkaan ole muutettu malmivaroiksi, eivätkä kaikki mineraalit ole edes prosessoitavissa. Laskelmat eivät myöskään huomioi tarvittavia investointeja.
Tuhansien miljardien arvoisten kaivannaisten saaminen ylös kallioperästä on myös aikaavievää. Tarvitaan lisäselvityksiä, lupaprosesseja ja kaivoskin olisi rakennettava.
– Nopeaa toimintaa tämä ei ole. Normaalioloissa löydöksestä kaivoksen aukeamiseen kestää lähemmäs 20 vuotta.
Kiina dominoi harvinaisten metallien markkinaa
Ukrainalaiset geologit ovat arvioineet, että kaikista kriittisistä mineraaleista viisi prosenttia olisi Ukrainassa. Lahtinen toppuuttelee.
– Ukrainalla on kyllä pitkä geologinen historia eli malmin muodostusta on voinut tapahtua monessa eri vaiheessa. Viisi prosenttia on silti aika iso määrä, kun muualtakin tiedetään isoja esiintymiä.
Kriittisten mineraalien markkinoita dominoi Kiina. Sieltä louhitaan noin 70 prosenttia harvinaisista maametalleista. Jatkojalostuksen osalta Kiinan hallinta on vieläkin täydellisempää. Yli 90 prosenttia harvinaisista maametalleista käsitellään kiinalaisissa tuotantolaitoksissa.
– Kiina on hankkinut maailmalta kaivoksia ja samalla myös avannut niitä itse. Erityisen voimakkaasti Kiina on panostanut jalostusketjuun. Eli louhitaanpa metalli mistä päin maailmaa tahansa, se viedään lopulta Kiinaan jalostettavaksi.
Kiina siis kontrolloi maailman metallimarkkinoita. Juuri tämän takia Ukrainan varannot kiinnostavat niin Yhdysvaltoja, EU:ta kuin Venäjääkin. Kaikki haluavat kasvattaa omaa kriittisten mineraalien omavaraisuutta ja näin vähentää riippuvuutta Kiinasta.
Esimerkiksi EU-maiden käyttämistä kriittisistä mineraaleista vain kolme prosenttia louhitaan EU:n alueelta. Tavoitteena on kasvattaa osuus 10 prosenttiin tulevan kuuden vuoden aikana. Tuon tavoitteen kannalta Yhdysvaltojen ja Ukraina tuore mineraalisopimus on takaisku, arvioi johtaja Hannu Lahtinen GTK:sta.
– EU:n omavaraisuustavoitteen näkökulmasta diili ei vaikuta kovin suotuisalta.
Suomella on oma roolinsa EU-alueen omavaraisuustavoitteessa. Täältä louhitaan ainoana EU-maana kobolttia ja fosfaattikiveä sekä EU:n suurimpana platinaa, palladiumia ja nikkeliä. Myös valkoiseksi kullaksi nimetyn litiumin tuotantoa ollaan aloittelemassa, ensimmäisenä maana Euroopassa.