Ruskea katumaasturi kaartaa pihaan, vuokranantajan edustaja on saapunut. Hän avaa oven rappukäytävään.
– Oletan, että vuokralainen ei ole täällä. Mutta mennään varovasti, hän saattaa sieltä tulla kirveen kanssa vastaan.
Ulosottoylitarkastajien Mila Riekin ja Terhi Kuusiluoman neljän häädön päivä on kutistunut vain tähän yhteen. Yksi peruuntui, koska vuokralainen oli muuttanut asunnosta vapaaehtoisesti, siivonnut ja palauttanut avaimen. Kahden lapsiperheen häädöt siirtyivät sosiaaliviraston pyynnöstä.
Jäljelle jäi vain tämä yksi, Riekin ja Kuusiluoman ammattikielen mukaan ”pimeä” tapaus.
– Emme ole onnistuneet saamaan vuokralaiseen minkäänlaista yhteyttä, emme puhelimitse emmekä sähköpostilla, Kuusiluoma selittää.
Hän saattaa tulla sieltä kirveen kanssa vastaan.
Vuokranantajan edustajan varoitus häätötilanteessa
Vuokrananajalta he ovat saaneet varoituksen: asukas saattaa olla väkivaltainen. Siksi tämänpäiväiselle häädölle on kutsuttu poliisipartio mukaan.
Poliisin mukanaolo on poikkeus, yleensä Riekki ja Kuusiluoma menevät häädettävien ihmisten luokse vain vuokranantajan tai huoltoyhtiön edustajan kanssa.
Useimmat häätötoimitukset sujuvat rauhallisesti, mutta aggressioon on pakko varautua.
Kuuntele tästä, millaisella taktiikalla kahden naisen työpari normaalisti menee sisälle asuntoon, jonka asukas on saanut häätöpäätöksen.
On aurinkoinen pakkasaamu tamperelaisella pienkerrostaloalueella. Ennen tätä on tapahtunut jo paljon.
Vuokralainen on jättänyt toistuvasti vuokransa maksamatta. Vuokranantaja on vienyt asian käräjäoikeuteen, joka on tehnyt häätöpäätöksen. Ulosottoviranomainen on määrännyt häätöpäivän ja lähettänyt siitä kirjeitse ilmoituksen vuokralaiselle. Kun yhteyttä ei ole saatu eikä vuokralainen ole luovuttanut asunnon avaimia, on jäljellä häädön toimeenpano.
Mila Riekki korostaa, että ulosottoylitarkastajat eivät ole sen paremmin vuokranantajan kuin vuokralaisenkaan puolella.
– Me toimeenpanemme lainvoimaisen päätöksen. Mutta meillä on myös neuvontavelvollisuus, meidän pitää mahdollisuuksien mukaan ohjata eteenpäin sitä ihmistä tai niitä ihmisiä, jotka asunnosta joutuvat lähtemään. Me olemme ihmisiä ihmiselle.
Me olemme ihmisiä ihmisille.
Ulosottoylitarkastaja Mila Riekki
Vuokranmaksun laiminlyönnin takana ovat usein päihderiippuvuus, mielenterveysongelmat tai molemmat yhdessä.
Terhi Kuusiluoman mukaan eniten ovat lisääntyneet häädöt, joiden taustalla ovat mielenterveysongelmat. Tällaisissa tapauksissa ulosottoylitarkastajat tekevät usein huoli-ilmoituksen sosiaalitoimelle.
– On myös tapauksia, joissa ihminen itse pyytää meitä tekemään huoli-ilmoituksen, koska ymmärtää, ettei pysty ilman apua selviytymään asioidensa hoidosta.
Poliisit, ulosottoylitarkastajat ja vuokranantajan edustaja katoavat rappuun. Toimittajaa ei asunnolle päästetä, koska häädettävän ihmisen henkilöllisyyttä ei voi paljastaa.
Vanhan mielikuvan mukaan ulosottoviranomainen heittää ihmisen ulos ja tavarat pihalle.
Kuuntele tästä, mitä häädettävän asunnossa tosiasiassa tapahtuu:
Rappukäytävän ovi käy, ulos tullaan käänteisessä järjestyksessä. Poliisit lähtevät kohti uusia tehtäviä, täällä heitä ei onneksi tällä kertaa tarvittu.
– Poliisit menivät ensimmäisinä sisään ja totesivat, että asukas ei ollut paikalla, Terhi Kuusiluoma kertoo.
Asunto oli Kuusiluoman mukaan sellaisessa kunnossa, että normaali ihminen ei pystyisi siellä asumaan.
– Pahvilaatikoita, roskaa, likaa ja tavaraa oli niin paljon, että jaloille ei ollut tilaa kävellä. Sängystä ei varmaan oltu lakanoita vaihdettu koskaan. Elämänhallinta on selvästi täysin hukassa. Mistä se johtuu, sitä me emme tässä tapauksessa tiedä.
Normaali ihminen ei pystyisi tuolla asumaan.
Ulosottoylitarkastaja Terhi Kuusiluoma
Vuokranantajan edustaja on jo sarjoittanut uudelleen asunnon sähköiset lukot. Vuokralaisen tavarat jäävät asuntoon, eikä hänellä enää ole pääsyä hakemaan niitä.
Riekki ja Kuusiluoma antavat saman tien vuokranantajalle vähäarvoisen omaisuuden hävittämisluvan. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että kaikki tavarat saa hävittää.
Terhi Kuusiluoma otti asunnosta talteen vain yhden valokuvan. Häädetyllä on puoli vuotta aikaa noutaa se ulosottovirastosta.
Jos häädettävän asunnosta olisi löytynyt selkeää arvotavaraa, kuten arvotaidetta tai koruja, olisi ne otettu ulosottoviranomaisten haltuun ja huutokaupattu vuokravelkojen vastineeksi.
– Esimerkiksi kodinelektroniikka ei ole tässä mielessä arvotavaraa. Hienonkin taulutelevision kauppaaminen maksaa ja vie työaikaa niin paljon, että se ei kannata, Riekki selittää.
Kouluissa pitäisi opettaa enemmän taloustaitoja.
Ulosottoylitarkastajat Mila Riekki ja Terhi Kuusiluoma
Ulosottoylitarkastajien sähköauto hiipii liikkeelle ja kiihdyttää takaisin kohti keskustaa. Tunnelma on apeanlainen. Riekki ja Kuusiluoma vakuuttavat silti, että kuvat sotkuisista asunnoista ja kadonneesta elämänhallinnasta eivät jää pyörimään mieleen.
– Ei tätä työtä pystyisi tekemään, jos nämä tulisivat mukaan vapaa-ajalle tai uniin. Mutta etenkin jos häädettävä on oikein nuori ihminen, niin kyllä se on surullista ja harmittaa, Kuusiluoma tunnustaa.
Riekki ja Kuusiluoma kertovat, että häädettävissä on selkeästi aiempaa enemmän 18–19 -vuotiaita, ensimmäisessä omassa kodissaan asuvia nuoria. Heidän mielestään nuorille pitäisi sekä kotona että koulussa opettaa enemmän perustavanlaatuisia taloustaitoja.
– Monilla ei ole päihdeongelmaa tai mielenterveysongelmaa, vaan ihan vaan elämänhallinnan ongelma.
Kuuntele tästä, miten ulosottotarkastajat auttavat nuoria, joita joutuvat häätämään asunnoistaan.
Kuusiluoman ja Riekin päivä jatkuu kenttäkeikan jälkeen normaaliin tapaan toimistolla. Uusia häätöpäätöksiä on kymmenittäin odottamassa toimeenpanoa. Tampereella tehtiin viime vuoden aikana 272 häätöä, 7,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Ulosottoylitarkastajat määräävät häätöpäivän yleensä noin 2–3 viikon päähän siitä, kun oikeuden päätös on tullut. Häätökirje lähtee kirjepostissa, sen jälkeen tarkastajat yrittävät tavoittaa häädetyn, varmistaa että viesti on tullut perille ja kehottavat poistumaan asunnosta määräpäivään mennessä.
Uhkailujen kohteena oleminen kuuluu toimenkuvaan. Siksi Mila Riekki ja Terhi Kuusiluoma eivät halua esiintyä tässä jutussa omilla kasvoillaan.
Ulosotto on tällainen oikeusvaltion ja yhteiskuntarauhan perälauta.
Ulosottoylitarkastajat Mila Riekki ja Terhi Kuusiluoma
– Me olemme sen häätökirjeen saapumisen jälkeen ensimmäinen kontakti, ja kyllähän meille saatetaan puhelimessa huutaa ja puhua ilkeästi. Mutta usein asiakas on jo ensimmäisen puhelun lopussa jo huojentunut, kun on saanut purkaa ahdistuksensa.
Joskus toki tulee kiitostakin. Mila Riekki muistelee erästä asiakastaan, jolle hän antoi ulosmittaukseen sen verran helpotusta, että tämä pystyi ostamaan itselleen tietokoneen. Sen avulla kyseinen ihminen oli päässyt uudelleen elämän syrjään kiinni ja opiskellut itselleen uuden ammatin.
– Hän oli niin onnellinen siitä tilanteesta, että tuli virastolla käymään ja toi minulle kukkasen.
Vaikka kiitokset asiakkailta ovat harvinaisia, ymmärtävät Riekki ja Kuusiluoma oman työnsä arvon.
– Onhan tämä tällainen oikeusvaltion ja yhteiskuntarauhan perälauta. Jos ulosottoa ei olisi, moni luottaisi oman käden oikeuteen, ja siitä seuraisi kaaosta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.