Selvitys paljasti raskaat rakenteet hyvinvointialueilla – tällainen tilanne Kaakkois-Suomessa on

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on kevyempi hallintorakenne kuin Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson keskussairaalaan opastekyltti.
Sitran teettämästä selvityksestä paljastuu, että hyvinvointialueiden toimielinrakenne vaatisi karsimista. Kuva: Antro Valo / Yle
  • Emma Kilpinen
  • Kirsi Lönnblad

Hyvinvointialueiden toimielinrakenne vaatisi karsimista, selviää Sitran yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa teettämästä selvityksestä. Näin esimerkiksi hyvinvointialueiden päätöksenteko selkeytyisi.

Kymenlaaksossa hyvinvointialueen eri jaostojen, lautakuntien ja muiden toimielinten kokouspalkkiot olivat viime vuonna noin 131 000 euroa. Etelä-Karjalassa ne olivat 92 000 euroa. Lukuihin ei ole laskettu mukaan hyvinvointialueiden aluehallitusten tai valtuustojen kokouspalkkioita.

Kymenlaaksossa tunnistetaan, että nykyinen malli on raskas. Etelä-Karjalassa ollaan tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen.

Raskas hallintorakenne

Laki vaatii, että hyvinvointialueella tulisi olla 7–8 lakisääteistä toimielintä. Suurimmillaan hyvinvointialueilla voi olla toimielimiä jopa kolme kertaa lain vaatimaa enemmän.

Kymenlaakson aluehallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan Elina Inkeroinen-Lalun (kok.) mielestä nykyinen hallintomalli on raskas. Hänen mielestään hyvinvointialueen pitäisi avoimesti tarkastella sitä, voisiko toimielimiä yhdistää, karsia tai tehostaa.

Sairaalan työntekijä kävelee käytävällä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu on sitä mieltä, että hyvinvointialueen tulisi tarkastella myös viranhaltijaorganisaatiota uudelleen. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Elina Inkeroinen-Lalu arvioi, että Kymenlaaksossa toimielimien määrä on keskitasoa.

– Meillä on lakisääteisten toimielinten lisäksi kolme isoa lautakuntaa ja muutamia jaostoja.

Kymenlaakson hyvinvointialueella tehdään parhaillaan luottamushenkilöorganisaation uudelleenjärjestelyjä.

– Kevään mittaan varmaan tehdään päätöksiä asiasta, sanoo Inkeroinen-Lalu.

Kuvassa on kannettava tietokone, johon on kytketty musta virtajohto. Tietokoneessa on näkyvissä myös USB-portti ja kortinlukija.
Sekä Kymenlaakson hyvinvointialue että Etelä-Karjalan hyvinvointialue kertovat, että ne pitävät etäkokouksia. Tällä säästetään esimerkiksi matkakustannuksia. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Suomen kevyimpiä

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen (sdp.) kertoo, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallintorakenne on Suomen kevyimpiä.

– Olemme tietoisesti rakentaneet hallinnolliset rakenteemme todella kevyeksi, Kiljunen kertoo.

Kiljunen arvioi, että hyvinvointialueella on noin 7-9 eri toimielintä. Hänestä hyvinvointialueella ei ole tarvetta supistaa toimielinten määrää.

– Koen, että rakenne on tällä hetkellä optimaalinen.

Seteleitä kädessä ja kolikoita pöydällä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on muihin hyvinvointialueisiin verrattuna pienet kokouspalkkiot. Kuva: Marko Melto / Yle

Anneli Kiljunen kertoo, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on tehty töitä sen eteen, että päätöksentekijöiden ja operatiivisen johdon keskusteluyhteys toimii.

– Se on mahdollistanut sen, että olemme pystyneet hyvin kevyenkin rakenteen kautta tekemään poliittisia päätöksiä nopeasti ja hyvässä yhteistyössä.