Lontoon huippukokous onnistui hahmottelemaan kaavan, millä Ukraina saatetaan osalliseksi päättämään omasta kohtalostaan. Lähipäivät näyttävät, toimiiko kaava.
Joka tapauksessa Eurooppa ja Ukraina ovat Britannian pääministerin Keir Starmerin sanojen mukaan historian käännekohdassa. Valkoisesta talosta perjantaina alkanut tapahtumien vyöry osoittaa, että nyt on tosi kyseessä.
Listasimme viisi asiaa, jotka Euroopalla ja Ukrainalla ovat edessään Lontoon kokouksen jälkeen.
1. Ranska ja Britannia ottavat ohjakset
Euroopan turvallisuusratkaisuissa lähiviikkoina johtovaltiot ovat Britannia ja Ranska. Lontoon huippukokous osoitti, että hallituksen vaihdon keskellä oleva Saksa on on sivuraiteella.
Lontoossa kokoontuneet 19 johtajaa sopivat näistä neljästä asiasta:
- Ukrainan tuki ja Venäjän taloudellinen painostaminen jatkuvat, jotta Ukrainan asema on mahdollisimman vahva rauhasta sovittaessa.
- Ukrainalla on oltava paikka neuvotteluissa, kun rauhasta sovitaan.
- Kestävän rauhansopimuksen on taattava Ukrainan koskemattomuus ja turvallisuus.
- Tukijamaat jatkavat rauhansopimuksen jälkeenkin Ukrainan aseistamista sen turvallisuuden takaamiseksi.
Britannia ja Ranska tekevät tiekartan Ukrainan kanssa siitä, kuinka sota voidaan päättää. Ne esittävät jo nyt kuukauden tulitaukoa ilma- ja meritaisteluihin Ukrainassa.
Britannia ja Ranska myös esittelevät suunnitelman Yhdysvalloille.
Mutta kuunteleeko Yhdysvallat?
2. Ukraina voidaan pelastaa, Zelenskyiä ehkä ei
Eurooppalaiset johtajat uskovat edelleen, että Yhdysvallat voi pysyä rauhanneuvotteluissa myös Ukrainan turvana.
Viikonloppuna Yhdysvalloissa kuitenkin lisääntyi presidentti Donald Trumpin edustajien ja liittolaisten puhe siitä, että ongelmaksi rauhanprosessiin pääsemisessä voi nousta presidentti Volodymyr Zelenskyi itse.
Tässä Yhdysvallat peesaa Venäjää.
Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz sanoi sunnuntaina CNN:llä, että heille ei ole selvää, onko Zelenskyi valmis neuvottelemaan sodan päättämisestä.
Edustajainhuoneen puheenjohtaja Mike Johnson sanoi sunnuntaina, että jonkin on muututtava.
– Zelenskyin on tultava järkiinsä ja palattava pöytään kiitollisena tai jonkun muun pitää johtaa maa neuvotteluihin, Johnson sanoi NBC:n Meet the Press -ohjelmassa.
Lopulta päätös Zeleskyin asemasta on hänen itsensä ja ukrainalaisten käsissä.
3. EU-maiden puolustusmenoihin harppaus
Lontoossa kokoontuneet johtajat sopivat myös samanmielisten maiden koalition kehittämisestä Ukrainaa tukemaan. Suomi kuuluu koalitioon.
Tällä liikkeellä Ukrainaa vielä tukevat länsimaat taklaavat Unkarin kaltaisia änkyrämaita seuraavien päätösten tieltä.
EU-maat saavat eteensä jo torstain ylimääräisessä huippukokouksessa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin suunnitelman siitä, kuinka ”Eurooppa aseistetaan uudestaan”.
– Se on varmaa, että puolustusmenoihin on tultava valtava hyppäys, von der Leyen sanoi Lontoon kokouksen jälkeen.
Britannia ilmoitti viikonlopun aikana osaltaan jo kahdesta Ukrainaa tukevasta apupaketista. Britannia rahoittaa tukea Venäjän jäädytettyjen varojen tuotoilla.
4. Nato näyttäytyy heikkona
Samanmielisten koalitiota tarvitaan myös paikkaamaan Naton heikkoutta tilanteessa, jossa tärkeimmän jäsenmaan ja rauhan takuumiehen eli Yhdysvaltojen tukeen ei voi luottaa.
Trumpin viesti on ollut jo hänen ensimmäiseltä kaudeltaan asti, että Euroopan turvallisuus ei ole enää Yhdysvaltain tärkein prioriteetti.
Nato ei ole valmistautunut tilanteeseen, johon se on nyt joutunut. Pääsihteerit ovat toinen toisensa jälkeen varoittaneet Eurooppaa tekemästä omia turvallisuusratkaisuja, jotka voisivat heikentää Natoa ja työntää amerikkalaiset pois Euroopasta.
On uskottu siihen, että Trumpin takana muun muassa senaatissa on ”aikuisia”, jotka eivät anna Yhdysvaltain kääntää selkäänsä Euroopalle.
Tämä ei enää pidä paikkaansa.
Siksi Euroopan aseistamisen uudelleen on tapahduttava puolustusrakenteiden ulkopuolella, joita Naton sisällä on rakennettu viimeisen 80 vuoden aikana.
5. Euroopan ydinpelotteen vahvistaminen
Tärkeä osa Euroopan turvallisuutta on ollut se, että olemme kuuluneet Yhdysvaltain ydinasepelotteen antaman sateenvarjon alle.
Jos siihenkään ei voi luottaa, on luontevaa, että Euroopan ainoat ydinasevaltiot, Britannia ja Ranska, ottavat johtajuutta.
Ranska presidentti Emmanuel Macron teki viikonloppuna jo avauksen siitä, että hän on valmis aloittamaan keskustelut Euroopan omasta ydinasepelotteesta.
Portugalin yleisradioyhtiön haastattelussa Macron sanoi, että johtajien pitäisi aloittaa keskustelut, jos Eurooppa haluaa liikkua kohti riippumattomuutta puolustuksessa ja ydinasepelotteessa.
– Olen valmis avaamaan tämän keskustelun. Ranskan ydinasedoktriiniin on aina kuulunut osana eurooppalainen ulottuvuus, Macron sanoi.
Macron totesi, että naiiviuden aika Euroopassa on ohi.
AFP, AP, Reuters