Puolueiden ulkopuolisten ehdokkaiden osuus kuntavaaleissa on reippaassa kasvussa. Lapissa kuntavaaleihin aikoo osallistua ainakin kolme uutta sitoutumatonta ryhmää Torniossa (Koko Tornio), Ranualla (Yhteinen kotikuntamme) ja Tervolassa (Sitoutumaton Tervola).
Sitoutumattomien määrä on kasvussa koko Suomessa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa valitsijayhdistysten ehdokkaita oli 1126 , mikä oli yli 300 ehdokasta enemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Tämänkertaiset ehdokasmäärät vahvistuvat ensi viikolla.
– MInulla on sellainen tutina, että varmaan ollaan samoissa luvuissa kuin viime vaaleissa. Mutta tilanne vaihtelee varmasti eri kunnissa, arvioi tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
Puolueiden vieroksuminen tuli ilmi myös viime syksyn Kuntalaistutkimuksessa. Vastaajat pitivät kuntavaaleja tärkeinä ja moni kertoi voivansa toimia luottamustehtävässä, mutta ajatus ehdolle asettumisesta tuntui vastenmieliseltä.
– Väitän, että yksi syy on nimenomaan se, ettei haluta sitoutua mihinkään puolueeseen.
Vaikka sitoutumattomien määrä nousee, vuosituhannen vaihteen luvuissa ei vielä olla. Silloin sitoumattomia ehdokkaita oli vielä satamäärin enemmän kuin viime vaaleissa.
”Halutaan rikkoa yhden valtapuolueen konklaavi”
Lapissa valitsijayhdistysten listoilta valittuja on kuntapäättäjinä poikkeuksellisen paljon. Suomessa kolmessa valtuustossa yli puolet jäsenistä on sitoutumattomista ryhmistä. Näistä valtuustoista kaksi on Lapissa: Pelkosenniemellä ja Kolarissa.
Sitoutumattomia valtuutettuja on lähes jokaisessa Lapin valtuustossa ja useissa pienemmissä kunnissa sitoutumaton ryhmä kuuluu valtuuston suurimpiin ryhmiin.
Pekola-Sjöblom sanoo, että monesti valitsijayhdistyksen taustalla on halu hämmentää pysähtyneenä pidettyä kuntapolitiikkaa.
– Kyse voi olla myös vastareaktiosta, jos kunnassa on vallassa vain yksi tai muutama puolue. Halutaan rikkoa se yhden tai kahden valtapuolueen konklaavi.
Useimmissa ryhmissä ainoa yhteinen nimittäjä on pyrkimys avoimeen ja asialliseen toimintatapaan. Politiikan sisällöistä voidaan olla mitä mieltä tahansa. Esimerkiksi Tervolassa perustetun Sitoutumaton Tervola -ryhmän tavoite on, että kaikki voivat kertoa mielipiteensä ja ideansa avoimesti.
Ylitorniolaisten parhaaksi -ryhmä taas ilmoittaa, ettei hyväksy vääryyttä, lain rikkomista tai kateutta. Ryhmäkuri ei sido, vaan se on nimenomaan kielletty yhdistyksen säännöissä.
– Halutaan pois puolueiden välisistä tappeluista ja ikään kuin aloitetaan puhtaalta pöydältä, Pekola-Sjöblom tulkitsee monien valitsijayhdistysten motiiveja.
Toisilla ryhmillä on selvä yhteinen tavoite. Ranualla perustettu Yhteinen kotikuntamme vastustaa tiukasti tuulivoimahankkeita. Pelkosenniemellä ja Kolarissa ryhmien jäseniä yhdistää tunturikeskusten asioiden ajaminen. Toisaalla Suomessa sitoutumaton ryhmä on saatettu perustaa esimerkiksi puolustamaan kyläkoulua.
Parin valtuustokauden elinkaari
Puolueiden ulkopuolelta nousseet ryhmät eivät useinkaan ole tulleet jäädäkseen.
– Valitsijayhdistykset ovat usein sellaisia, että ne elävät pari kautta, kuolevat ja sitten syntyy uusi yhdistys.
Kaksi valtuustokautta näyttää olleen tarpeeksi esimerkiksi laillista päätöksentekoa puolustaneelle Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmälle, joka jättäytyy pois tulevista vaaleista.
Pekola-Sjöblom mainitsee poikkeuksellisen pitkäikäiseksi Tuusulan puolesta -ryhmän, joka on vaikuttanut kuntapolitiikassa jo parikymmentä vuotta. Myös Lapista löytyy vastaava: Keminmaalaisten parhaaksi -valitsijayhdistyksen ehdokkaita on ollut Keminmaan valtuustossa vuoden 2004 vaaleista lähtien.
Kunnallisen päätöksenteon lipuminen pikkuhiljaa loitommaksi puolueista ei ole Kuntaliiton tutkimuspäällikön mukaan mitenkään huono asia.
– Mikä tahansa tapa, millä saadaan enemmän ihmisiä mukaan hoitamaan yhteisiä asioita, on hyvä juttu.
lisätty 4.3 klo 9.15 tieto pitkään toimineesta Keminmaalaisten parhaaksi -valtuustoryhmästä