Lääkäri Minna Hulkko kurvaa kollegansa Anna Kinnusen kanssa Punkaharjun terveysaseman pihaan. Matka Savonlinnasta taittuu reilussa vartissa.
Kaksikko sopii askelmerkit hoitajien kanssa ja suuntaa asiakaskäynneille.
Irmeli Ahonen asuu kaksiossa vain muutaman sadan metrin päässä. Oma lähihoitaja ja poika Juha Ahonen ovat paikalla auttamassa tarvittaessa.
– Katsotaan yleistilannetta, laitetaan rutiiniasiat kuntoon ja tarkistetaan muistin tilannetta. On hyvä, että lähiomainen on mukana.
Etelä-Savon hyvinvointialue otti omalääkärimallin käyttöön vanhuspalveluissa puolisen vuotta sitten.
Omalääkärijärjestelmän on arvioitu paitsi parantavan hoidon laatua myös vähentävän ikäihmisten ambulanssikyytejä ja päivystyskäyntejä.
Etelä-Savossa niin näyttäisi käyneen. Vaikka vajaa puoli vuotta on lyhyt aikaa vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, ensimmäiset tiedot ovat rohkaisevia.
– Mikkelissä on seurattu kotihoidosta päivystykseen -tilastoa ja se näyttää, että päivystyskäyntien määrässä on laskua, ikääntyneiden palveluiden hallinnollinen ylilääkäri Kati Päivärinta kertoo.
Omalääkärimallia kokeillaan eri puolella Suomea
Koko Suomessa väestönkattava omalääkärimalli on tarkoitus ottaa käyttöön lähivuosina. Mallissa jokaiselle olisi oma nimetty lääkäri ja hoitaja. Mallin laajan käyttöönoton tiellä on lääkäripula.
Omalääkärimalli on aloitettu Etelä-Savossa ikäihmisille, ja Oulussa Tuiran kaupunginosan asukkaille. Espoossa alkoi joulukuussa kokeilu, jossa yrittäjä toimii omalääkärinä tietyn alueen asukkaille.
Keski-Suomessa kokeilu on tarkoitus aloittaa kahden terveysaseman alueella loppukeväästä.
Omalääkärimallia tutkinut Oulun yliopiston professori Juha Auvinen on arvioinut, että yksi lääkäri voisi hoitaa 1 200 potilasta.
Etelä-Savon ikäihmisten mallissa potilaita on lääkäriä kohti reilusti vähemmän.
Omalääkäri on nimetty noin kuudelle tuhannelle ikäihmiselle, jotka asuvat palvelutaloissa tai ovat kotihoidon piirissä. Eloisan ikäpalveluissa on 22 omalääkäriä eli jokaista lääkäriä kohti on noin 300 ikäihmistä.
Työ helpottuu, kun potilaat ovat tuttuja
Eloisan ikäpalveluiden lääkäreillä on nimetty oma alue ja tietyt hoivakodit, joiden potilaista kukin vastaa.
– Työ on helppoa kun tuntee oman alueensa, sen hoitajat ja potilaat, sanoo Minna Hulkko.
Hulkko on Itä-Suomen kasvatti, lähtöisin Tohmajärveltä. Hulkko valmistui Kuopiosta lääkäriksi 2009, erikoistui akuuttilääketieteeseen 2018 ja jatkoi geriatrian erikoislääkäriksi 2023.
Mikä saa työlleen omistautuneen alan ammattilaisen innostumaan geriatriasta, jossa potilailla on paljon vaivoja ja edessä oleva elinikä lyhyempi?
Hulkon mukaan työ on palkitsevaa.
– Ikäihmisillä on vaivoja ja sairauksia, joista on hankalia oireita. Perehtymällä potilaaseen ja lääkitystä sovittamalla saadaan oireita lievitettyä, toimintakykyä parannettua ja lisää laadukkaita elinvuosia.
Vanhustyössä palkitsevia hetkiä tulee vastaan usein.
– Kun näkee, että ihmisen vointi ja toimintakyky paranevat ja sekä potilas että omaiset on tyytyväisiä. Potilas ei kaadu kotona, ei tule haavoja eikä murtumia, ei ole kipuja. Ne ovat tärkeitä ja merkityksellisiä asioita.
Paljon hyötyä vanhuspalveluissa
Minna Hulkko muistuttaa, että ikäihmisten päivystyskäyntien väheneminen paitsi vähentää painetta päivystyksessa, voi olla myös ikäihmisen etu.
– Päivystyskäynti voi olla muistisairaalle, hauraalle ihmiselle raskas reissu, joka voi laukaista sekavuustiloja.
Itä-Suomen yliopiston geriatrian professori Eija Lönnroos pitää Etelä-Savossa käyttöön otettua mallia hyvänä.
– Vanhusten kohdalla omalääkäristä on jopa enemmän hyötyä kuin muun väestön osalta. Heillä voi olla muistiongelmia ja vaikeuksia kertoa omasta tilanteesta. Siksi on tärkeää, että ammattilaiset ja omaiset seuraavat vointia säännöllisesti.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.