BRYSSEL EU-huippukokouksessa Ukrainalle ei luvattu kokonaan uutta tukea, mutta maa saa käyttöönsä nopeammin varoja Ukrainan tukivälineestä. Viime vuonna perustetussa rahastossa on 50 miljardia euroa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Ukrainan tukivälineen käyttö etupainotteisesti oli Suomen aloite.
Rahastoon voivat sijoittaa Ukrainalle menevää tukea myös EU:n ulkopuoliset maat.
Tiedossa oli etukäteen, ettei kokouksessa pystytä päättämään uusista tuista Ukrainalle, koska ne vaativat maiden yksimielisyyden. Unkari on sitkeästi vastustanut Ukrainan tukemista.
Ukrainan tukemiseen liittyviä toimia tehdään yhä enemmän niin sanotussa halukkaiden koalitiossa. Joukossa on noin 20 maata EU:sta ja sen ulkopuolelta.
Esimerkiksi tukia voidaan koordinoida ja saada liikkeelle nopeasti verrattuna EU:hun, jossa päätökset törmäävät usein juuri yksimielisyysvaatimukseen.
Orpon mukaan Suomi kuuluu halukkaiden koalitioon.
Maaryhmässä moni on kiinnostunut turvatakuiden tarjoamisesta Ukrainalle. Venäjän rajamaalta ei tätä Orpon mukaan odoteta.
– Meidän sotilaidemme tehtävä on puolustaa Suomea. On myös iso riski, jos Venäjän rajamaan sotilaat olisivat tilanteessa, jossa voi syntyä konflikti.
Orpon mukaan Suomella voi kuitenkin olla annettavaa, jos syntyy rauhanturvaoperaatio.
Komentajat pohtivat rauhanturvaamista Pariisissa
Paras rauhanturvaamisen tapa on nyt Orpon mukaan Ukrainan joukkojen tukeminen.
– Ukrainassa on tällä hetkellä Euroopan vahvin armeija. Sen tukeminen ja varustaminen on paras tie.
Kolmen vuoden sotimisen ongelmana on Orpon mukaan ollut se, että EU ei ole kyennyt tukemaan Ukrainaa tarpeeksi, jotta se olisi kyennyt torjumaan Venäjän hyökkäyksen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kutsunut Pariisiin asevoimien komentajia pohtimaan Ukrainan turvatakuita ja rauhanturvaamista.
Orpon mukaan Suomi osallistuu kokoukseen ja siihen valmistaudutaan huolellisesti.
– Macronin ajatuksena on, että sotilaat istuvat alas ja omaan ammattitaitoonsa nojaten miettivät rauhanturvaamista.
Tähtäimessä itsenäinen EU-puolustus
EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin esitykset kasvavien puolustusmenojen rahoittamisesta saivat EU-johtajien tuen. EU päättää toimista, joilla on tarkoitus saada liikkeelle 800 miljardia euroa puolustukseen.
Uutta on 150 miljardin euron rahoitusväline, jossa komissio ottaa markkinoilta lainaa EU-budjettia vastaan. Jäsenmaat hakevat puolustusinvestointeihin lainaa komissiolta.
EU:n velkasäännöistä joustetaan niiltä osin kuin maa on velkaantumassa puolustusinvestointien takia. Velkaantuminen ei veisi maata niin sanotusta talouden tarkkailuluokalle.
Lisäksi maat voivat hyödyntää jäljellä olevia aluekehitystukia puolustusmenoihin.
Von der Leyenin esitykset ovat Orpon mukaan hyvä alku. Komissiolta on kuitenkin tulossa puolustuslinjauksia parin viikon kuluttua, ja Orpo odottaa vielä suurempia panostuksia.
– 5–10 vuoden kuluessa EU:n pitää kyetä hoitamaan itsenäisesti oma puolustus.
Orpo käyttää nimitystä Naton eurooppalainen pilari.
– Meillä ei ole nyt aikaa mennä eurooppalaiseen tapaan hissukseen, vaan nyt otetaan kriisimoodi, jossa ratkaisuja on kyetty tekemään aiemminkin nopeasti.
Pitää ryhtyä vahvistamaan puolustusteollisuutta, puolustuksen johtamista ja hankkimaan kyvykkyyksiä.
Hän korostaa, että puolustusratkaisut ovat niin kalliita, että valtioiden kansalliset varat eivät niihin riitä, vaan tarvitaan EU-rahaa ja yhteisiä hankintoja.
Orpo sanoo, että Saksan tekemä päätös perustaa 500 miljardin euron suuruinen rahasto puolustukseen ja sen vaatimaan infraan on järisyttävä muutos.
Ensisijainen tavoite on kuitenkin Orpon mukaan se, että Yhdysvallat pysyy turvaamassa Eurooppaa.