Vaikeassa, sotkuisessa turvallisuustilanteessa pyöriskelevä Eurooppa ei saa helpotuksen huokausta hetkeen. Eurooppalaiset johtajat ovat myös muuttuneet Yhdysvaltojen suhteen aiempaa varovaisemmiksi.
Alkuvuoden aikana kerta toisensa jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on yllättänyt puheillaana ja tekemisillään. Toisaalta kaikkea tätä olisi voinut periaatteessa odottaakin, Viron puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik sanoo.
– On ollut Yhdysvaltojen politiikan pitkä kehitys, että Euroopan pitää panostaa omaan turvallisuuteen ja ottaa enemmän vastuuta.
Nyt näin on käynyt, sillä Euroopan maiden johtajat ovat kokoontuneet Euroopan turvallisuutta ja puolustusta käsitteleviin kokouksiin jo useamman kerran alkuvuodesta.
Kun katsotaan Euroopan maiden tekoja ja päätöksiä viime aikoina, on todella ymmärretty ja ryhdytty varautumaan siihen, ettei Yhdysvallat enää välttämättä ole Euroopan tukena, Raik jatkaa.
– Mutta siitä ei haluta julkisesti puhua, varsinkaan niissä maissa, jotka ovat eniten riippuvaisia Yhdysvaltojen tuesta. Poliittinen johto joutuu hakemaan tasapainoa, mitä kannattaa sanoa ääneen. Omilla puheilla ei ainakaan haluta tehdä mitään, mikä nopeuttaisi sitä Yhdysvaltojen ja Euroopan välirikkoa tai huonontaisi suhteita entisestään.
Eurooppa on rikas ja heikko, ja aiemmin turvallisessa ympäristössä ei välttämättä ole haluttu tehdä uhrauksia oman turvallisuuden eteen, Raik arvioi.
Suurelle osalle kansasta uhkakäsitys on jäänyt vähän vaikeasti hahmotettavaksi, vaikka turvallisuuden tarpeesta on puhuttu.
– Venäjän naapurimaissa ymmärrys on ollut selkeämpi, mutta se ei ole ollut mitenkään yhtenäinen koko Euroopassa, eikä se sitä nyt ole tänäkään päivänä.
Jos Ukraina häviäisi nyt käytävän sodan, se voisi rohkaista Venäjää laajentamaan omaa vaikutuspiiriään Euroopassa, jolloin uhka muodostuu seuraavaksi Nato-maihin ja EU-maihin, Raik muotoilee.
Ukraina on vaikeassa jamassa, eikä Trump sitä helpota
Venäjän joukot aloittivat torstaina hyökkäyksen Ukrainan Venäjältä valtaamalla Kurskin alueella. Samaan aikaan Yhdysvallat ilmoitti perjantaina jäädyttäneensä Ukrainalta kaupalliset satelliittikuvat, joita Ukraina on käyttänyt sotilastarkoituksiin.
Kursk on sekä Venäjälle että Ukrainalle alue, josta kumpikin haluaa pitää kiinni kynsin hampain mahdollisten rauhanneuvottelujen lähestyessä.
– Ukraina on halunnut pitää kiinni Kurskin alueista omana neuvotteluvalttina, että sillä voitaisiin ehkä käydä kauppaa alueista. Venäjälle se on ilmeisesti nyt prioriteetti ikään kuin työntää Ukraina pois Kurskin alueelta, jotta sen asema olisi heikompi, Raik arvioi.
Nopeaa aselepoa ei Raikin mukaan Yhdysvaltojen puheista ja teoista huolimatta ole tulossa, sillä Venäjällä ei ole kiire lopettaa sotaa, ja myös Ukraina on valmis jatkamaan taistelua.
– Mitään sellaista periksi antamisen, luovuttamisen mielialaa Ukrainassa ei ole. Odotetaan päinvastoin sitä, että sitä tukea tulisi Euroopalta enemmän. Ja Venäjä yrittää esittää vahvempaa kuin mitä se onkaan.
Ukrainalle on parempi jatkaa sotaa, kuin lähteä rauhansopimukseen, joka ei turvaa Ukrainan itsenäisyyden säilymistä, Raik summaa.
Katso koko Ykkösaamun lähetys Yle Areenasta.
Ykkösaamu: Kristi Raik
