Nuorten äänen kuuluminen on alue- ja kuntavaaleissa harvojen ehdokkaiden varassa.
Yle uutisoi perjantaina, että kuntavaaleissa on ehdolla yhä vähemmän 18-vuotiaita ja yhä enemmän yli kahdeksankymppisiä.
Kevään kuntavaaleissa vain 7,8 prosenttia ehdokkaista on alle 30-vuotiaita. Aluevaaleissa nuoria on aavistuksen enemmän, 8,2 prosenttia ehdokkaista.
Kysyimme neljältä Itä-Suomessa ehdolla olevalta nuorelta, mikä sai heidät lähtemään ehdolle.
Taneli Nieminen, 20: ”Ajattelin, ettei minulla ole mitään hävittävää”
Nieminen on perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Joensuusta. Hän opiskelee Itä-Suomen yliopistossa englannin kieltä ja kulttuuria.
”Minun ei ollut tarkoitus lähteä ehdolle. Menin perussuomalaisten makkarakojulle kysymään, millaisia ehdokkaita heillä on ja minua pyydettiin lähtemään mukaan.
Kieltäydyin, mutta kun mietin asiaa kotona, ajattelin, ettei minulla ole hävittävää. Sen sijaan voin edistää omanlaistani politiikkaa ja saada kokemusta. Ainoa, minkä voin hävitä, on perussuomalaisten jäsenmaksu. En ollut aiemmin puolueen jäsen.
Jos tulen valituksi, haluan tehdä järkevää politiikkaa.
Esimerkiksi Ylivieskassa, mistä olen kotoisin, oli oppilasmäärään nähden turhan monta alakoulua, kun päättäjät eivät uskaltaneet sulkea niitä. Mietin silloin, miksi ei ole järkeviä päättäjiä.
Minusta Joensuun pitää hakea ennemmin säästöjä kuin korottaa veroja. Kuntalaisia ei pidä rangaista siitä, että valtuusto tekee huonoa politiikkaa.”
Marjaana Kortelainen, 20: ”Kampanjointi on ollut vähän ahdistavaa”
Joensuulainen Kortelainen on vihreiden ehdokas alue- ja kuntavaaleissa. Hän työskentelee myyjänä päivittäistavarakaupassa.
”Lähdin ehdolle, koska olen huolissani maailman tilanteesta ja nykyhallituksen politiikasta. Leikkaukset ovat arvovalintoja, enkä pidä siitä, että vähempiosaisilta leikataan eniten.
Minulla etusijalla ovat lapset ja nuoret. Heidän palvelunsa pitää saada kuntoon. Esimerkiksi lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut ovat tällä hetkellä ylikuormittuneita.
Joensuun pitää panostaa myös työllisyyteen. Kolmas tärkeä teema on ilmastonmuutos. Se pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Kampanjointi on ollut vähän ahdistavaa, kun pitäisi tuoda itseään koko ajan esille. Yritän parhaani, mutta en ole sellainen somepersoona, joka on koko ajan päivittämässä jotain.”
Jori Juntunen, 18: ”Nuoret tietävät parhaiten nuorten asioista”
Iisalmelainen Juntunen on keskustan ehdokas alue- ja kuntavaaleissa. Hän on kevään abiturientteja.
”Minulle oli luontevaa lähteä mukaan politiikkaan, koska perheelläni ja suvullani on taustaa politiikassa. Perhe ei ole painostanut, mutta he ovat kannustaneet, että lähde vain kokeilemaan.
Koen, että politiikka on demokratian ydintä. Siinä pääsee oikeasti vaikuttamaan asioihin.
Iisalmessa moni asia on hyvin. Meillä on esimerkiksi kattavat liikuntapalvelut. Mutta koulutuksessa ja oppilashuollossa on parannettavaa.
Haluan myös olla vaikuttamassa siihen, ettei kaikki palveluja keskitetä Kuopioon. Siksi lähdin ehdolle myös aluevaaleihin.
Nuoria pitää olla ehdolla, koska nuoret tietävät kaikista parhaiten nuorten asioista. Lisäksi nuorilla, jotka eivät saa vielä äänestää, on hyvä olla joku, johon voi olla yhteydessä.
Mikäli tulen valituksi, aion ehdottomasti kysellä aktiivisesti, mitä tulisi muuttaa ja mitä säilyttää.”
Krista Majuri, 19: ”Haaveilen opetusministerin salkusta”
Joensuussa asuva Majuri on kokoomuksen ehdokas alue- ja kuntavaaleissa. Hän opiskelee Itä-Suomen yliopistossa luokanopettajaksi.
”Ehdolle lähteminen ei ollut itsestään selvää, mutta politiikassa pääsee tekemään konkreettisia päätöksiä ja olen vaikuttamishaluinen ihminen.
Halu vaikuttaa heräsi lukiossa, kun lähdin rohkeasti kaikkeen mukaan. Olin esimerkiksi tutorina ja pidin puheita vanhempainilloissa. Olin myös pesiskoulun rehtori Kuopiossa, ja toimin yhä valmentajana.
Minulle tärkeitä asioita ovat lapset, nuoret ja turvallisuus. Haluan vaikuttaa esimerkiksi koulujen ryhmäkokoihin ja siihen, ettei kukaan kokisi turvallisuuden tunnettaan uhatuksi.
Haluaisin olla esikuva muille nuorille, että he uskaltavat lähteä tavoittelemaan omia unelmiaan.
Luokanopettajan ammatti on ollut minulla pitkään haaveena, mutta kyllä minä unelmoin myös opetusministerin salkusta. Se on iso unelma ja minun mielestäni se kannattaa sanoa ääneen.”