Salitreenin vaikutusta mieleen tutkitaan yhä enemmän – psykologi kertoo viisi faktaa, jotka tiedämme nyt

Kuntosalitreenin hyötyjä henkiseen puoleen tutkitaan yhä enemmän muun muassa lisääntyneen rahoituksen vuoksi.

Joel Uro, pelastaja, Pohjois-Savon pelastuslaitokselta nostaa painoja kuntosalilla.
Salitreeni nostaa koettua hyvinvointia. Kuva: Sami Takkinen / Yle
  • Miia Honkanen

Tiedot salitreenin hyödyistä ovat kasvaneet huimasti viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Tutkimusta tehdään enemmän ja siihen on enemmän rahoitusta, kertoo liikuntatieteiden maisteri ja psykologi Julius Granlund Ylen tuoreessa Treeniöverit-podcastissa.

– Salitreeni muun muassa nostaa koettua hyvinvointia, mikä on aika relevanttia monen ihmisen elämässä. Eli joka päivä olo on vähän parempi.

1. Mielenterveyshäiriöt voivat oireilla vähemmän

Tutkimuksissa on huomattu, että treenaaminen voi vähentää useiden mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen oireita, ainakin lievemmissä muodoissa.

Ahdistuneisuudessa sama homma, ahdistuneisuus vähenee. Jos on joku vakava stressiperäinen oireilu, niin salitreeni näyttää myös aivotasolla auttavan siihen.

2. Stressinsietokyky paranee

Salitreeni parantaa stressinsietokykyä, jolloin ihminen sietää paremmin erilaisia elämän haastavia tilanteita.

– Eli on enemmän niin sanottua resilienssiä kohdata myöskin stressaavia asioita, Granlund sanoo.

3. Muisti paranee

Ehkä yllättävää kyllä, salitreeni voi vaikuttaa myös muistiin.

– Ylläpito käytännössä myös, siis miten pysyy asiat muistissa, voi parantua.

4. Keskittymiskyky paranee

Keskittymiskyky hyötyy treenistä.

– On tutkimuksia, että vaikkapa akateeminen suorituskyky on parempi, jos käydään salilla.

5. Kokonaiskuolleisuuden riski vähenee

Isona todisteena salitreenin hyödyistä voidaan pitää sitä, että kokonaiskuolleisuuden riski vähenee huomattavasti, sanoo Granlund.

– Pystyy elämään terveemmin, paremmin ja todennäköisesti pidempään.

Granlund mainitsee myös, että salitreenin vaikutuksista minäkuvan ja itseluottamuksen paranemiseen on lupaavia näyttöjä.

– Jos nyt joku yhteenveto niin joo, psykologisesti ja fysiologisesti toimii pää ja elimistö huomattavasti paremmin.

Treenin tulee kuitenkin olla terveellä pohjalla. Treeniöverit-podcastissa Julius Granlund kertoo, miten paljon tulisi treenata. Voit kuunnella koko jakson alta:

Tiikeriraidat pitää ansaita!