Pohjanmaan aluevaltuuston ja Laihian kunnallispolitiikan jättävä perussuomalaisten Asko Salminen kritisoi suomenkielisten vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointialueella.
Hän kokee, että ainoana täysin suomenkielisenä kuntana Laihialla ei ole päätösvaltaa eikä oikeastaan suomenkielisilläkään tällä hetkellä.
Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on 59 paikkaa, joista 32 on RKP:llä eli puolueella on yksinkertainen enemmistö aluevaltuustossa.
Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaalitentissä tiistaina aiheesta keskustelivat Anne Salovaara-Kero (r.), Esa Kannelmaa (ps) ja Sami Kujala (sd.).
Salovaara-Kero (r.), ymmärtää, että tilanne voi tuntua haasteelliselta muiden puolueiden kohdalta, mutta hänen mukaansa yhteistyö puolueiden kesken toimii.
– Me tehdään hyvin tiivistä yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa ennen valtuuston ja hallituksen kokouksia.
Kannelmaa (ps) puolestaan laihialaisena aluevaaliehdokkaana tietää, että Laihialla seurataan tarkoin, miten paikkakunnan sotepalvelut kehittyvät.
– Erityisesti seurataan, että miten hyvinvointialueella kohdellaan laihialaisia ja onko se tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Kannelmaa (ps.) nostaa esiin Laihian vuodeosaston lakkauttamisen, joka otti moneen kipeää.
– Siinä tunnettiin, että tapahtui vääryys.
Salovaara-Kero (r.) muistuttaa, että säästöjä on jouduttu tekemään monista paikoista ja hyvinvointialueen on ajateltava kokonaisuutta.
Pohjanmaalla uskotaan alijäämän kattamiseen
Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaliehdokkaat uskovat, että alijäämä saadaan katettua suunnitelmien mukaan vuoteen 2026 mennessä.
Hyvinvointialue on tehnyt viime vuonna rajuja säästöpäätöksiä. Osastoja on lakkautettu ja sotetoimintoja on yhdistetty.
Alijäämää on kuitenkin edelleen 27,5 miljoonaa euroa. Ilman säästöjä ei kattaminen onnistu, ja niitä haetaan muun muassa lisäämällä kevyempää palvelua niin sanotun raskaamman palvelun tilalle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikkuvan sairaalan ja kotipalveluiden kehittämistä ja lisäämistä.
Kujala (sd.) otti esiin säästöjen kohdalla tarpeen päästä vuokratyövoimasta eroon. Hän muistutti, että hyvinvointialueella käytössä oleva Sotender-sovellus, jonka avulla lyhytaikaisia sijaisuuksia saadaan nopeasti talossa jo töissä olevien valittavaksi, on osoittautunut erittäin hyväksi.
– Säästöjä on tehty 600 000–800 000 euroa. Säästötoimet voi olla myös helppoja.
Pietarsaaren yöpäivystyksen kohtalo
Pietarsaaren Malmin sairaalan yöpäivystys sai hyvinvointialueella jatkoaikaa. Nyt siellä tarjotaan edelleen yöpäivystystä, mutta tulevien aluevaltuutettujen on otettava syksyllä asiaan jälleen kantaa.
Kujala (sd.) asuu Pietarsaaressa, ja hänen mielestään yöpäivystyksen on säilyttävä paikkakunnalla.
– Jos ajatellaan, että on pitkät välimatkat, se avun saatavuus on 24/7. Se on tärkeä ja pitää säilyttää. Ambulanssejakaan ei ole niin paljon kuin ennen.
Kannelmaa (ps.) pohtii asiaa potilasmäärien kautta.
– Jos meillä on Pietarsaaressa yöllä henkilöitä töissä ja siellä ei ole potilaita, mutta sitten taas Vaasassa on potilaita valtavasti. Siellä tehdään todella kovassa paineessa töitä. Pitää ottaa kokonaistilanne huomioon ja löytää ratkaisut sen pohjalta.
Salovaara-Kero (r.) puolestaan muistuttaa, että nykyinen päätös pitää sisällään sen, että Pietarsaaressa tehtäisiin tehostamista muilla tavoin. Esimerkiksi liikkuva sairaala -palvelu olisi yksi sellainen.
– Saataisiin korvaavia palveluita sinne. Silloin se siirtymäkin voisi olla turvallisempi.
Pohjanmaan hyvinvointialueen vaalikeskustelun voit kuunnella Areenasta:
