Ratikka, talousongelmat ja ilmastotoimet puhuttivat Turun pormestaritentissä – Yle seurasi kuumaa vaaliväittelyä

Tentti on päättynyt

Vauhdikas pormestaritentti on nyt päättynyt. Tallenne lähetyksestä tulee katsottavaksi pian.

Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa ensi tiistaina ja vaalipäivä koittaa 13. huhtikuuta.

Kiitos seurasta!

Miksi kannattaisi äänestää juuri sinua?

Keskustelun lopuksi toimittaja Hannu Vähämäki kysyy ehdokkailta, miksi äänestäjän kannattaisi äänestää juuri heitä ja heidän puolueitaan.

Ehdokkaat esittävät tiiviit puheenvuoronsa.

Avaa kuvien katselu

Lähiruokaa, seutuliikennettä ja sitoutumista tavoitteisiin

Minna Arve sanoo, että Turku on yksi EU:n kunnianhimoisimmista ilmastokaupungeista.

– Olemme saaneet aika paljon EU:n rahoitusta. Silloin voimme olla edelläkävijöitä, hän sanoo.

Samaan aikaan aluetalous on kasvanut ja on syntynyt uusia työpaikkoja.

Nicke Wulffin mielestä Turku on tehnyt paljon hyviä asioita. Parantaa voitaisiin vielä muun muassa kaavoituksessa.

– Koulu- ja päiväkotiruokailussa voidaan tehdä paljon lähiruoan eteen, hän muistuttaa.

Mirka Muukkonen toteaa, että Turku on kasvava kaupunki. Kaikki eivät mahdu tulemaan keskustaan omilla autoilla.

Avaa kuvien katselu

Perttu Helin palaa vielä seutuliikenteeseen.

– Lähijunaverkostolla saataisiin vähennettyä kaupunkiin ajamista. Se myös vähentäisi ehkä rakentamispainetta kaupungissa, hän sanoo.

Piia Elo pitää tärkeänä, että Turku on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Se on muuttanut myös turkulaista ajattelutapaa.

– Sitä yritämme viedä myös lapsillemme. Kasvatamme heitä ilmastotietoisiksi.

Tommi Terän mielestä toimet ovat tärkeitä, mutta hän ei haluaisi edetä kieltojen kautta.

– Lähiruoka on myös tärkeä asia.

Rantanen rajaisi katuja kävelijöille, Junnila pelkää autoilijoiden jahtaamista

Elina Rantanen kertoo, että kaupungissa tarvitaan paljon pieniä keinoja, joilla päästään ilmastotavoitteisiin neljässä vuodessa.

– Toteutamme suunnitelmallisesti pyörätieverkon toteuttamista, kävelyn ja oleilun ohjelman toteuttamista. Muutetaan rantoihin kävelijöille ja pyöräilijöille omat reitit. Tarvitsemme lisää joukkoliikennettä ja autoliikenteen sähköistämistä, hän sanoo.

Tulisiko yksityisautoilua rajoittaa?

– Torin ympäristö ja Aurajoen rannat ovat esimerkkejä siitä, kun tietyt reitit rajataan autoille, Rantanen sanoo.

Avaa kuvien katselu

Vilhelm Junnila pelkää sitä, mitä Helsingissä tapahtui.

– On katuja, joita ei voi ajaa talvirenkailla. Se on ihmisten kiusaamista. On ehdotettu myös polttomoottoriautojen kieltämistä Helsingissä. Onko tällä enää tekemistä ilmastotyön kanssa? Haluamme tehdä järkeviä ratkaisuja, mutta ei autoilijan jahtaaminen ilmastoa paranna, Junnila sanoo.

Neljäs aihe: Ilmasto ja liikenne

Turku on saanut kansainvälistä tunnustusta ilmastotyöstään.

Tavoitteena on, että kaupunki on hiilineutraali vuonna 2029 ja sen jälkeen pitäisi edetä ilmastopositiiviseen suuntaan. Liikenteen päästöt uhkaavat kuitenkin vesittää aikataulun.

Millaisin keinoin liikenteen päästöjä tulisi voimallisemmin supistaa?

Myös kunnan panostettava oppilashuoltoon

Sitten puhutaan puhelimista kouluissa.

Nicke Wulffin koulussa puhelimet ovat päivän aikana poissa. Toimintakulttuuri on hänen mukaansa tärkeää.

– Toivon, että johtamista kouluissa pystyttäisiin tukemaan, jotta koulussa on aikuinen, joka määrää ja ohjaa.

Vilhelm Junnilan mielestä oppitunnin aikana ei ole aihetta käyttää kännykkää. Välituntien aikana olisi kuitenkin tärkeää saada olla yhteydessä läheisiin.

Avaa kuvien katselu

Elina Rantanen jatkaa vielä oppimishuollosta, josta Wulff oli jo huolissaan.

– Kouluun tarvitaan riittävästi muita aikuisia kuin opettajia ja oppilashuollon henkilöstöä, hän sanoo.

Piia Elo painottaa, että asiaa ei voi jättää Varhan vastuulle, vaan kuntien on myös otettava siinä rooli.

Mirka Muukkonen kertoo, että keskustelua Varhan kanssa on käyty koko kausi. Hän pitää myös tärkeänä, että koulussa on myös muita aikuisia kuin opettajia.

Myös Tommi Terä korostaa Varha-yhteistyötä. Lasten ja perheiden hyvinvointiin on panostettava.

Perttu Helinin mukaan mikään määrä hoitajia ei riitä, jos lähtökohtaa ei korjata.

– Elintavat ovat muuttuneet sellaiseksi, että pahoinvointia on yhä enemmän, hän sanoo.

KD ehdottaa kotihoidontuen kuntalisää, Arve: ”Ehdottomasti ei”

Kristillisdemokraateilla on keskeisenä vaaliteemana kotihoidontuen kuntalisän saaminen Turkuun.

– Se tuo vanhemmille vapautta valita, miten haluaa lapsensa kasvattaa. Se vapauttaa myös varhaiskasvatuksen työtilannetta ja on taloudellisesti hyvä ratkaisu, Tommi Terä sanoo.

Avaa kuvien katselu

Minna Arve ei kannata kuntalisää.

– Ehdottomasti ei. Se heikentää naisten tasa-arvoa, kun he jäävät kotiin. Varhaisten vuosien osallistuminen varhaiskasvatukseen on hyvä lapselle ja tukee kielen oppimista. Erityisen paljon kuntalisää käytetään maahanmuuttajaperheissä, hän sanoo.

Oppilaiden polarisaatio on suurta

Minna Arven mukaan kouluihin on satsattu joka vuosi enemmän. Silti tehtävää on. Esimerkiksi perustaitoihin pitää panostaa, ja siinä voidaan käyttää apuna tekoälyä. Opettajien koulutukseen on panostettava, jotta opetus olisi yhtenäistä.

– Koulut toimivat alustana yhteisöllisyyden näkökulmasta. Siellä on kirjastoja, lähiliikuntapaikkoja ja muuta, se vahvistaa koulun merkitystä, Arve sanoo.

Avaa kuvien katselu

Mirka Muukkosen mielestä Turussa ei ole liian suuria kouluja. Keskeistä on luokkajärjestys ja mahdollisuudet pienryhmätyöskentelyyn.

– Kasvatus- ja opetus on suurin taloutta syövä osa-alue. Sitä pitää tarkastella ensi kaudella. Tiedolla johtaminen on se, missä sakkaa. Viime talousarvion yhteydessä puhuttiin yleisellä tasolla ryhmäkoosta, mutta sillä ei pystytä pureutumaan siihen, millaista arki on, Muukkonen sanoo.

Osa turkulaisnuorista joutuu hakemaan lukiopaikkaa naapurikunnista, kun Turussa niitä ei ole riittävästi.

Elina Rantanen pitää tärkeänä, että paikkoja lisätään. Toisaalta muista kunnista täytetään Turun paikkoja.

– Peruspalikat kasvatuksessa on Turussa hyvin, mutta maailma muuttuu. Polarisaatio oppilaiden välillä on suuri. Emme ole onnistuneet kohdentamaan resurssejamme niin, että jokainen oppilas oppii lukemaan ja laskemaan riittävän hyvin ja voi hyvin, Rantanen sanoo.

Vilhelm Junnila edistäisi koulujen työrauhaa ottamalla mallia muualta Suomesta. Siellä on käynnissä malli, jossa huomioidaan ne, jotka etenevät nopeammin ja ne, jotka eivät pysy samassa tahdissa.

– Se tarkoittaisi eriyttämistä ja mahdollistaisi hitaammin etenevien oppilaiden opetuksen, Junnila sanoo.

Kouluihin pienempiä ryhmiä ja yhteisöllisyyttä

Rehtori Nicke Wulffin mukaan koulut ovat Turussa hyvällä tolalla. Henkilökunta voi hyvin, samoin oppilaat, mutta parannettavaa riittää.

– Olemme puhuneet tosi kauan tukea tarvitsevista oppilaista. Mutta haluaisin nostaa esille myös heidät, jotka tarvitsevat lisää haasteita. Haluaisimme myös heille huomiota ja resurssia. Energiaa pitää laittaa myös koulukiinteistöihin, hän sanoo.

Perttu Helin erityisopettajana tietää, että vaikka enemmistö voi hyvin, kaikki eivät voi. Lehtien palstoilla puhutaan lukutaidosta ja oppimisrauhasta, mutta kaikessa on kyse Helinin mukaan siitä, että oppilaiden kyky keskittyä on madaltunut.

– Tarvitaan pienempiä ryhmäkokoja ja siihen resurssit tulevat tarpeeseen. Sitä kautta oppimistulokset paranevat, Helin sanoo.

Piia Elon mukaan ryhmäkoot ovat Turussa hyvin erilaisia. Keskiarvo on runsaat 22, mutta myös isoja ryhmiä on.

– Olemme tehneet todella paljon. Tiloja on laitettu vauhdilla eteenpäin. Edelleen on tehtävää. Yhteisöllisuuttä kouluissa pitää lisätä, jotta jokainen voi hyvin. Pitää kiinnittää huomiota perustaitoihin, mutta myös vuorovaikutukseen.