Neljä vuotta sitten pieksämäkeläiset Hanna Moilanen ja Jorma Ylönen istuivat lounaalla. Kuntavaalit oli juuri käyty, ja Pieksämäen äänestysprosentti oli todella huono, 46,5 prosenttia. Se oli koko maan pohjalukema.
Moilanen ja Ylönen surkuttelivat tilannetta ja alkoivat pohtia, mitä asialle voisi tehdä.
Kaksikon lounastapaaminen oli kipinä, jonka seurauksen syntyi vähitellen sitoutumaton Pieksämäen parhaaksi -ryhmä. Tämän vuoden vaaleissa se nappasi viisi paikkaa kaupunginvaltuustosta.
– Odotimme aikamme, että puolueet ja muut toimijat heräisivät tekemään jotakin alhaiselle äänestysaktiivisuudelle. Niin ei koskaan tapahtunut, ryhmän puheenjohtaja Hanna Moilanen kertoo.
Juuri ihmisten tyytymättömyys vallassa oleviin päättäjiin on usein alkusysäys sitoutumattoman liikkeen syntymiseen.
Ryhmät haluavat irti puolueiden agendoista
Sitoutumattomien kannatus on pysynyt valtakunnallisesti noin kahdessa prosentissa vuoden 2008 kuntavaaleista lähtien. Enimmillään sitoutumattomien yhteiskannatus on ollut noin neljä prosenttia vuosien 1992–2000 kuntavaaleissa.
Se kuulostaa vähältä, mutta paikallisesti sitoutumattomilla ryhmillä voi olla suuri rooli päätöksenteossa.
Tampereen yliopiston valtio-opin tutkijatohtori Jussi Westisen mukaan sitoutumattomia ryhmiä yhdistää usein se, että ne toimivat maaseutumaisissa kunnissa. Isoissa kaupungeissa toiminnan käynnistäminen ja menestyksen saavuttaminen on vaikeampaa. Monesti ryhmät perustetaan jonkin paikallisesti merkittävän asian ympärille.
Toinen ryhmiä usein yhdistävä tekijä on kunnassa vallitseva tyytymättömyys valtapuolueeseen ja päättäjien keskinäiseen kärhämöintiin. Sitoutumattomat korostavat olevansa puoluepolitiikan ulkopuolelta tuleva vaihtoehto.
– He esittävät, että koska he ovat vapaita puolueiden ideologioista, he ajavat puhtaasti kuntalaisten asioita, Westinen sanoo.
Hanna Moilanen kertoo, että Pieksämäen parhaaksi -ryhmä halusi lähteä vaaleihin ”pieksämäkeläisten näköisellä” ohjelmalla.
– Meidän ohjelmamme ei tule Helsingistä, hän sanoo.
Videolla Moilanen kertoo, miten ryhmän ohjelma syntyi.
Sitoutumatonkin päätyy kiistojen osapuoleksi
Kuten vaalipuheiden kohdalla usein on, myös sitoutumattomien voi olla vaikea elää lupauksiaan todeksi. Valtaan päästyään niiden voi olla hankalaa erottua mitenkään valtuustossa istuvista puolueista.
Tyypillisesti sitoutumattomat ryhmät eivät ole yhden kauden tähdenlentoja vaan osalla on vuosikymmenten historia.
Lapissa sitoutumattomilla on poikkeuksellisen paljon valtaa verrattuna muuhun maahan. Westinen mainitsee esimerkkinä Kolarin kunnan, jossa valtuuston kaksi ylivoimaisesti suurinta ryhmää on sitoutumattomia.
– Se tunnetaan poikkeuksellisen riitaisana kuntana, jonka päätöksentekoa on leimannut vahva polarisaatio.
Pieksämäellä kuntavaalien äänestysprosentti oli tällä kertaa 47,9. Enää se ei ole Suomen huonoin, mutta kaupunki pitää yhä häntäpäätä sijoja: luku on viidenneksi huonoin koko maassa.
Pieksämäen parhaaksi -ryhmän ehdokkaat saivat kuulla kampanjoidessaan kansalaisilta, miten kyllästyneitä nämä ovat kaupungin päättäjien jatkuvaan riitelyyn.
Pian heidän pitäisi pystyä osoittamaan, että pystyvät itse parempaan.
– Se on haaste. Mutta se on lupaus, joka pitää pystyä lunastamaan joka päivä, Hanna Moilanen sanoo.