Pitääkö hyvinvointialueiden tehdä säästöt vaaditussa ajassa, vaikka palveluita jouduttaisiin karsimaan nopeasti?
Ei pitäisi, vastaa suuri enemmistö uusista aluevaltuutetuista.
Ylen vaalikoneeseen vastanneista uusista aluevaltuutetuista tällä kannalla on 83 prosenttia.
Kaikkiaan aluevaltuutettuja valittiin 1 379. Heistä Ylen vaalikoneeseen vastasi 1 290.
Säästöjen aikataulua löysäisivät etenkin oppositiopuolueisiin kuuluvat aluevaltuutetut.
Hyvinvointialueet ovat olleet pulassa säästöjen kanssa. Lain mukaan niiden tulisi kattaa vuoden 2023 jälkeen syntynyt alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi Ylen vaalitentissä torstaina, että jää nähtäväksi, voidaanko joillekin alueille antaa lupa poiketa tästä, mutta tällä hetkellä vastaus on hänen mukaansa ei.
Terveydenhuollon professori Kristiina Patja sanoo Ylelle, että aluevaltuustojen asenne säästämiseen varmasti tiukkenee, mutta se ei muuta reaalitilannetta miksikään.
– Heillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että säästöjä ei tarvitsisi tehdä. Rahoitus tulee suoraan valtiovarainministeriöstä, kun se ennen tuli kuntien budjetista, jossa oli vähän pelivaraa.
Myös THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen arvioi maanantaina Ylelle, ettei aluevaalitulos välttämättä johda muutoksiin hyvinvointialueilla.
Kristiina Patja uskoo, että jo aiemmin nähtyjen kaltaisia irtiottoja voi kuitenkin tulla lisää. Hän nostaa esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, joka kieltäytyi säästöistä.
– Se on uhkapeliä siitä, kenellä pokka pettää ensimmäisenä.
Patja huomauttaa, että Vantaan-Keravan alueella irtiotto ei lähtenyt aluevaltuustosta, vaan alueen johdosta.
Tiukimmin säästöjen aikataulusta pitäisivät kiinni päähallituspuolue kokoomuksen uudet aluevaltuutetut, selviää Ylen vaalikoneesta.
Yli puolet hyvinvointialueista ei tule arvioiden mukaan onnistumaan säästöjen tekemisessä vaaditussa aikataulussa. Valtiovarainministeri Purran mukaan on mahdollista, että joidenkin alueiden kohdalla käynnistetään arviointimenettely.
Kristiina Patjan mukaan on aika vaikea nähdä, että valtio ottaisi kaikki 21 hyvinvointialuetta haltuunsa, jos ne eivät pääse talouden tasapainoon tavoiteajassa.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen on varoittanut, että tulevien vuosien säästöjä ei ole millään keinoin mahdollista toteuttaa nykyisessä aikataulussa ilman, että osa asukkaiden lakisääteisistä palveluista jätetään hoitamatta.