Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettamista tuontitulleista on keskusteltu paljon Euroopan, Yhdysvaltain ja Kiinan näkökulmista. Tullien vaikutus muualla maailmassa on jäänyt meillä kuitenkin vähemmälle huomiolle.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen arvioi Ylen aamussa vaikutuksia Latinalaisen Amerikan maihin. Hänen mukaansa maiden välillä on paljon vaihtelua.
Joissakin Latinalaisen Amerikan maissa tuontitullien katsotaan avaavan uusia mahdollisuuksia.
– Esimerkiksi Brasiliassa ja Argentiinassa on suuria soijan viejiä. Monet ajattelevat, että nyt kun Kiina todennäköisesti ostaa vähemmän yhdysvaltalaista soijaa, niin tässähän on vaikkapa brasilialaiselle soijanviejälle mahdollisuus Kiinassa. Sekä possut että ihmiset syövät paljon soijaa, Teivainen sanoo.
Hänen mukaansa tullit eivät ole iskeneet Latinalaisen Amerikan maihin samalla tavalla. Useimmilla mailla on kymmenen prosentin perustulli. Poikkeuksia ovat Nicaragua, Venezuela ja Guyana, joille on asetettu muita maanosan maita isommat tullit.
Latinalaisen Amerikan maissa ollaan Teivaisen mukaan huolissaan siitä, pyrkiikö presidentti Trump iskemään jonkinlaista kiilaa maanosan kauppasuhteisiin Kiinan kanssa. Kiina on hänen mukaansa Latinalaisen Amerikan maille isompi kauppakumppani kuin Yhdysvallat.
Katse Aasiaan
Presidentti Trump on uhannut asettaa Vietnamille 46 prosentin ja Kambodžalle 49 prosentin tullimaksutason.
Kehitysyhteistyön kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu arvioi, että maiden sisällä tämä johtaisi todennäköisesti eriarvoistumiseen ja köyhyyteen, mutta koko kansantaloudelle tullien suora vaikutus olisi suhteellisen pieni.
– Jos ajattelee niitä ihmisiä, jotka tekevät pienipalkkaista työtä esimerkiksi tekstiili- tai elektroniikkateollisuudessa, niin onhan se suuri kolaus, jos työpaikka menee tullien vuoksi.
Vietnamin osalta tullien vaikutus koko bruttokansantuotteeseen on todennäköisesti joidenkin prosenttien luokkaa, eli koko maata se ei suoraan Kaakkois-Aasian isommissa maissa tule heilauttamaan, arvioi Nalbantoglu.
Hän muistuttaa, että jos tullisota johtaa maailmantalouden taantumaan tai lamaan, iskee se kovimmin kehittyviin maihin, ja tästä voi tulla laajoja vaikutuksia kansantalouksille.
YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTADin pääsihteeri Rebeca Grynspan kehotti viime viikolla Yhdysvaltoja säästämään maailman köyhimmät maat tuontitulleilta, koska niiden vaikutukset olisivat niin rajut.
Rajut vaikutukset voisivat olla Nalbantoglun mukaan työpaikkojen menetys maiden sisällä ja eriarvoisuuden kasvaminen maiden välillä.
Kahdenkeskiset neuvottelut
Presidentti Trump lykkäsi viikko sitten tuontitullien voimaantuloa 90 päivällä, jona aikana Yhdysvaltain on tarkoitus neuvotella sopimuksista eri maiden kanssa.
Maailmanpolitiikan professori Teivaisen mukaan köyhempien maiden mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin neuvottelupöydissä ovat keskimäärin melko heikot, poikkeuksena ovat hänen mukaansa Kiina ja Intia.
Kahdenkeskisten tullineuvotteluiden pointiksi Teivainen nimeää mielistelyn.
– Pointtina on, kuinka mielistelevästi kukin maa suhtautuu Trumpiin. Hän itse sanoi, että he tulevat ”suutelemaan hänen takamustaan ympäri maailmaa” ja mitä enemmän joku osoittaa suuteluhalukkuutta, saattaa se olla yksi tekijä näissä neuvotteluissa. Pelkkä talous-rationaliteetti ei ratkaise, vaan Trumpin mielistely, summaa Teivainen.
Ilmari Nalbantoglu arvostelee presidentti Trumpin tavoitetta tehdä diilejä henkilökohtaisella tasolla eri maiden välillä.
– Tilanne on aivan älytön. Meitä on kahdeksan miljardia ihmistä tällä pallolla. Eiväthän nämä asiat voi olla sellaisia, joista päätetään vanhojen äijien keskinäisillä sopimuksilla. Tässä pitäisi olla säännöt, tässä pitäisi olla monenkeskisyyttä, tässä pitäisi olla joku järjestys, miten asioita tehdään, Nalbantoglu sanoo.