Miten suhtaudut, jos työkaveri tai perheenjäsen valittaa jostain asiasta? Mikä on hyvän ja huonon kuuntelun ero? Improvisaatiokouluttajat kertovat, miten kommunikointi arjessa sujuu paremmin.
1. Älä vonkaa, älä vähättele
Kielteisiä tunteita on usein vaikea ottaa vastaan. Miten suhtaudut, jos työkaveri tai perheenjäsen valittaa jostain asiasta? Suostutteletko ja vonkaatko puhujaa muuttamaan mieltään: oletko ajatellut asiaa tältä kannalta? Vai vähätteletkö hänen kokemustaan: ajattele, Syyriassa asiat on paljon kurjemmin.
Simo Routarinteen ja Jani Turkun mukaan molemmat reagointitavat viestittävät toiselle, että tiedät paremmin mikä hänelle on hyväksi.
– Jos voi hyväksyä toisen tunteen ja todellisuuden ilman, että yrittää vääntää niitä eri asentoon, oma ja kaikkien elämä muuttuu helpommaksi, sanoo Routarinne.
Kun ei yritä esittää itseään fiksumpaa, kaverinkaan ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin mitä on.
2. Uskalla mokata
Klassisia lauseita, joita toistetaan usein: moka on lahja, uskalla mokata. Helpommin sanottu kuin tehty. Miten mistään tulee mitään, jos kaikki mokailevat koko ajan?
Mokaamisella Turku ja Routarinne tarkoittavat sitä, ettei ota itseään liian vakavasti. Kun ei yritä esittää itseään fiksumpaa, kaverinkaan ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin mitä on.
– Jos on itselle ankara, on usein toisillekin ankara. Kannattaa pohtia, miten suhtautuu itseensä ja omiin virheisiinsä.
3. Näytä, että kuuntelet
Keskustelukumppani katsoo sinua ilmeettömästi, eikä reagoi juuri mitenkään. On vaikea päätellä, haluaako hän ehkä näyttää fiksulta ja asiantuntevalta vai johtuuko ilmeettömyys uskalluksen puutteesta.
– On tärkeää reagoida edes jotenkin, jotta toinen tuntee tulleensa kuulluksi, Jani Turku ja Simo Routarinne muistuttavat. – Pieni kulmakarvojen liikekin voi joskus riittää.
– Jos pidän pokan, toinen voi stressata, jos olen aktiivinen kuuntelija, puhujakin rentoutuu, Turku sanoo.
On tärkeää reagoida edes jotenkin.
Routarinne kertoo esimerkin sairaanhoitajasta, jonka tehtävä oli pudottaa leikkausjonosta potilaat, jotka eivät olleet onnistuneet lopettamaan tupakanpolttoa. Sairaanhoitajalla oli tapana sanoa jonossa oleville, että leikkaukseen ei pääse, jos tupakanpoltto ei lopu.
Opiskeltuaan vuorovaikutustaitoja hän muutti toimintatapaansa. Hän ei tuominnut epäonnistujia, vaan kuunteli ja kehui pienestäkin edistymisestä. Uusi taktiikka tuotti lopulta parempia tuloksia.
– Yksilökeskeisessä kulttuurissa usein ajatellaan, että jos jollakin on tiimissä ongelmia vuorovaikutustaidoissa, hänet ohjataan koulutukseen, sanovat Turku ja Routarinne. – Kaikista tehokkainta olisi kuitenkin kouluttaa koko tiimi pomoineen päivineen.
Katso Yle Oppimisen Facebook-sivuilta, kun Jani Turku ja Simo Routarinne havainnollistavat Miltä mokaaminen tuntuu? Mikä on hyvän ja huonon kuuntelun ero?