Formula 1 -kauden piti alkaa maaliskuun puolivälissä Australiassa, mutta kisaviikonloppu peruttiin kovan väännön jälkeen vain muutama tunti ennen ensimmäisten harjoitusten alkua koronaviruspandemian uhan takia. Sitä ennen jo McLaren oli vetäytynyt kisaviikonlopusta yhden tiimin jäsenen tartunnan takia.
Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan kisakausi on alkamassa Itävallassa 5. heinäkuuta. Toinen kisa olisi tarkoitus ajaa samassa paikassa heti viikon päästä ensimmäisestä kisasta.
Ilman kisojakin F1-sarjassa on ehtinyt tapahtua paljon kulisseissa. Keskiviikkona kansainvälinen autourheiluliitto FIA vahvisti jo ensi kaudelle historiallisesti voimaantulevan kulukaton, joka on vielä alkuperäistä suunnitelmaa pienempi.
Yle Urheilu kokosi yhteen tärkeimmät kysymykset F1-sarjan tilasta ja tulevaisuudesta. Sarjan ympärillä leijuu positiivisuutta, mutta myös useita uhkakuvia.
Miten F1-kisoissa pidetään huolta terveydestä?
Koronaviruspandemian aikana ympäri maailmaa on asetettu tiukkoja rajoitteita. Viime aikoina urheilutapahtumat ovat päässeet vauhtiin. Esimerkiksi Saksassa on pelattu jalkapallon Bundesliigaa nyt kahtena viikonloppuna peräkkäin.
Erona kansalliseen jalkapallosarjaan on se, että F1 on kansainvälisempi sarja. Kuskit ja tiimit tulevat eri maista, joten se asettaa oman haasteensa kauden alkamiseen.
F1-sarjan urheilujohtaja Ross Brawn on kuvaillut, että sarja aikoo rakentaa eräänlaisen “kuplan” Spielbergiin Red Bullin omistaman radan ympäristöön.
Suunnitelmien mukaan kisat käydään ilman yleisöä niin sanottuina "haamukilpailuina." Kaikkiin kisaviikonloppuun osallistuvien pitää tehdä koronavirustesti ennen lähtöä, kaikki tulevat paikalle charter-lennoilla ja tiimit pysyttelevät toisistaan etäällä.
Kaiken keskiössä suunnittelussa on 75-vuotias, kansainvälisen autourheiluliiton FIA:n lääketieteellisen komitean puheenjohtaja, Gérard Saillant. Ranskalainen on tullut tunnetuksi kirurgina ja hänen asiakkaina ovat olleet ollut esimerkiksi Michael Schumacher ja jalkapallotähti Ronaldo.
Saillantin mukaan F1-henkilökunnan täytyy pitää vähintään metrin turvavälit.
– Sosiaalisen ja fyysisen etäisyyden pitäminen on helppoa kelle tahansa toimittajalle tai johtajalle, Saillant sanoi toukokuun alkupuolella RaceFans-sivustolle.
– Mutta varikolla on vaikeampaa auton rungon ympärillä.
Saillantin mielestä erityistoimenpiteillä voidaan välttää tartunnat.
– Uskon, että suojuksella, kypärällä, erikoishanskoilla ja käsiä pesemällä heti kuin mahdollista, riski on erittäin pieni. Riski ei ole koskaan täysin nolla, mutta se on erittäin pieni. Periaatteessa tällaista on mahdollista hallita.
Saillant kuitenkin totesi, että ongelmia tulee jo yhdestä tartunnasta.
– Jos tartunnan saanut työskentelee varikolla, meidän täytyy heti tutkia kaikki hänen kanssaan työskennelleet. Meidän pitää tehdä uudet testit, Saillant sanoi.
– Jos testi on negatiivinen, voimme jatkaa. Ehkä voimme tehdä uuden testin kahden päivän päästä. Mutta mielestäni tavoite on luoda puhtaat ryhmittymät jokaisen tiimin sisällä.
Jos yksi positiivinen tartunta esti jo kauden avauskisan toteutumisen kaksi kuukautta sitten, milloin professori Saillantin mielestä voi jatkaa kisaamista? Saillant oli huomattavan positiivisemman kuuloinen Sky Sportsin haastattelussa viime viikolla. Hän korostaa, että tilanne on hyvin erilainen Melbournen kisan ja heinäkuun Itävallan kisan välillä.
– Tietämys viruksesta on aika lailla erilainen. On mahdollista ennakoida ja varautua moniin asioihin. Jos meillä on yksi positiivinen tapaus tai jopa kymmenen positiivista tapausta, on mahdollista rakentaa täydellisesti erityinen polku heille. Lääketieteellisesti puhuen se ei ole ongelma. Oli kyseessä sitten ratavirkailija tai (sarjan hallitseva mestari) Lewis Hamilton, Saillant totesi.
– Mutta urheilullisesti tai mediaseurausten kannalta asia on aika erilainen. Yritämme ennakoida ja tietää, missä turvaraja on. Raja olisi sellainen, mistä eteenpäin olisi mahdotonta jatkaa. Mutta en usko, että se raja on meille nyt ongelma.
Saillant korosti aiemmin RaceFansille, että F1 tasapainottelee kansallisten ja kansainvälisten säännösten kanssa. Lisäksi taustalla ovat logistiikkaan liittyvät asiat, teknologiset ja taloudelliset näkökulmat. Kaikki liittyy kaikkeen.
– Itävallan kohdalla keskustelemme paikallisten viranomaisten kanssa, kuinka raja ylitetään ja kuinka mennään rajanylityksen jälkeen suoraan rata-alueelle, Saillant sanoi.
Kisan järjestämistä Itävallassa helpottaa Red Bullin vahvan halun lisäksi se, että Zeltwegin lentokenttä on aivan Spielbergin F1-radan kupeessa. Pitkät siirtymiset eivät tulisi ainakaan ongelmaksi.
– Kun meidät on hyväksytty Itävaltaan, voimme istua kaksi päivää karanteenissa Itävallassa. Mielestäni parasta voisi olla siirtää tiimi rata-alueelle testiin koronavirusta varten.
Saillantin mukaan testit jokaiselle F1-tiimin henkilökunnan jäsenelle pitäisi tehdä joka kolmas päivä. Testien tulosten pitäisi olla selvillä puolessatoista tunnissa.
– Siihen menee paljon rahaa, mutta tämä on periaate, Saillant totesi.
FIA-pomon mukaan jokaisesta tiimistä saa olla paikalla enintään 80 ihmistä. Ratavirkailijat, tuomarit ja media tuovat päälle vielä 400 ihmistä. Yhteensä kisapaikalla olisi siis noin 1 200 ihmistä.
Saillantin mukaan median läsnäolo kisapaikalla on välttämätöntä.
– Mielestäni toimittajien rooli kertoa tästä tietoa on tärkeä. Jos järjestämme tällä tavalla kisan, se on tavallaan laboratorio, Saillant uskoo.
– Olen keskustellut paljon kansainvälisen olympiakomitean KOK:n ja maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. He odottavat, mitä teemme.
Miten F1-kausi on tarkoitus vetää loppuun?
Autosportin mukaan alustavassa kisakalenterissa on mukana 19 kisaa. Tuoreimpien Autosportin tietojen mukaan Itävallan jälkeen ajatuksena on kisata Unkarissa yksi kisa ja sen jälkeen elokuussa Silverstonessa kaksi kisaa. Myös Bahrainiin on suunniteltu marras-joulukuulle kaksi kisaa peräkkäisinä viikonloppuina.
Koko suunnitelman voivat romuttaa eri maiden omat suunnitelmat. Viime perjantaina Britannian sisäministeri Priti Patel vahvisti, että 8. kesäkuuta alkaen jokaisen Britanniaan saapuvan pitää olla 14 päivän ajan omissa oloissaan karanteenissa. Määräykseen on jotain poikkeuksia, mutta huippu-urheilu, kuten F1, ei toistaiseksi lukeudu poikkeuksiin.
Jos karanteenimääräykset ovat voimassa vielä heinäkuussa, se asettaa suuria ongelmia. Kymmenestä F1-tiimistä seitsemän sijaitsee Britanniassa.
F1-tiimien täytyisi alkaa pohtia, mitä he tekevät kisoihin matkaavan henkilökuntansa kanssa. Suuri kysymys on, milloin he pystyisivät palaamaan takaisin koteihinsa Britanniaan. Alkuviikosta Britannian mediasta kantautui tietoja, joissa F1-johto on yrittänyt lobata sarjan merkittävyyttä Britannian pääministeri Boris Johnsonille.
Jos F1-sarjalle ja niiden tiimeille annetaan Isossa-Britanniassa joitain poikkeuslupia matkustamiseen, tulee Autosportin mukaan ongelmaksi tasa-arvoisuuden periaate. F1-sarjalle annetun poikkeusluvan jälkeen muutkin liiketoimialat varmasti vaatisivat erikoiskohtelua.
Yle Urheilun Formula 1 -asiantuntijan Jukka Mildhin mukaan koronaviruspandemia tarjoaa mahdollisuuksia F1-organisaatiolle kokeilla eri kisamalleja. Pitkään on jo puhuttu siitä, että pitäiskö esimerkiksi kisaviikonloppu tiivistää kolmesta päivästä vain kahteen päivään lauantaille ja sunnuntaille.
– Nyt on oikea hetki alkaa pikku hiljaa uudelleenarvioida koko kisaformaattia. Koronan aiheuttamien muutosten takia voidaan testata erilaisia formaatteja. Yleisömäärät ovat maailmanlaajuisesti nyt niin isoja, että asiakaspalautetta saadaan varmasti paljon ja myös nopeasti, Mildh arvioi.
Miksi F1-sarja haluaa saada kisat liikkelle niin pian kuin on mahdollista?
Syy F1-kisojen järjestämiselle on selvä: Sarja kärsii mittavat tappiot, jos kisoja ei ajeta. Jos kisoja ei taas ajeta, tiimeille on vaikeampaa maksaa palkintorahoja. Tiimit eivät saa puolestaan mistään tuloja, jos kisoja ei ajeta. Williams-tallin pomon Claire Williamsin mukaan "kauhean monen tiimi" voi mennä nurin, jos ei päästä kilpailemaan.
F1-sarjan tulot muodostuvat pääosin kolmesta lähteestä: eri kisajärjestäjien maksamista järjestämismaksuista, tv-tuloista sekä mainonta- ja sponsorituloista.
Kisamaksut ovat Forbesin mukaan F1-sarjan toisiksi suurin tulonlähde. Yhteensä viime kaudella järjestäjät maksoivat kisamaksuja noin 602 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria eli noin 552 miljoonaa euroa. Kisanjärjestäjien suurin tulonlähde ovat lipunmyynnit ja muut oheismyynnit kisoissa. He eivät saa tv-tuloista tai ratamainoksista lainkaan rahaa. Ilman yleisöä kisanjärjestäjillä ei ole siis oikein mahdollisuutta hankkia tuloja, mikä tietää vaikeuksia maksaa kisojen järjestämismaksuja.
Äärimmäisen tärkeäksi onkin muodostunut tv-tulojen turvaaminen kisaamalla sitten vaikkapa ilman yleisöä. Financial Timesin mukaan F1-sarjan tv-tulot olivat viime vuonna 760 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria eli noin 697 miljoonaa euroa. Financial Timesin mukaan tv-tulojen varmistamiseksi F1-kaudella pitää ajaa myös vähintään 15 kisaa.
– Haluamme varmistaa, että vuoden 2020 ensimmäiseen kisaan saapuessa emme kohtaa toista ennakoimatonta tilannetta. Meillä on asiantuntijat työstämässä sitä, kansainvälisen autourheiluliiton puheenjohtaja Jean Todt sanoi Sky Sportsille omista odotuksistaan F1-kauden alkuun.
Jukka Mildhin mukaan F1-sarjan tulevaisuuden kannalta kisajärjestäjiä löytynee kyllä tulevaisuudessakin. Mutta toisaalta ne löytyvät maista, joissa päätöksenteko perustuu harvainvaltaan ja ne käyttävät urheilua myös kiillottamaan kuvaansa. Näissä maissa järjestämismaksun kuittaaminen ei ole ongelma. Pitkään yksi esimerkki tällaiasesta kisapaikasta on ollut Bahrain.
Yksi tulevaisuuden uhkakuva on, millaisena F1-sarja näyttäytyy, jos kisat käydään useammin maissa, joissa autourheilukulttuuri loistaa poissaolollaan.
– Bahrainista on varmasti tullut vähän parempi matkakohde, mutta ei siellä tule koskaan olemaan Monzan kaltaista hulinaa, Mildh havainnollistaa.
Miltä F1-sarjan tulevaisuus näyttää?
F1-sarja oli jo vaikeuksissa ennen koronaviruspandemiaa, mutta nyt vaikeudet ovat vielä suurempia, arvioi Jukka Mildh. Siihen on monta syytä, mutta huolta on herättänyt esimerkiksi nuorten katsojien määrä. Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia F1-sarjan katsojista oli alle 25-vuotiaita.
Kaudelle 2017 F1-sarjan hallintaansa ottanut amerikkalainen mediajätti Liberty Media on pyrkinyt houkuttelemaan enemmän nuorta yleisöä lajin pariin. Sarjan läsnäolo sosiaalisessa mediassa on noussut täysin uudelle tasolle verrattuna entisen F1-mogulin Bernie Ecclestonen aikaan. Ecclestone totesi aikanaan esimerkiksi pitävänäsä sosiaalista mediaa tarpeettomana, eikä ollut kiinnostunut nuoren yleisön hankkimisesta. Ecclestone totesi mieluummin tavoittelevansa 70-vuotiaita miehiä katsojiksi, koska sarjan sponsoreina on Rolexin kaltaisia yrityksiä.
Koronaviruspandemian aikana F1-sarjan pelastajaksi on esitetty myös virtuaalimaailman kautta tulevia nuoria faneja. Etenkin nuoret F1-kuskit ovat ajaneet virtuaalikisoja vastakkain, mutta jää nähtäväksi, seuraavatko virtuaalimaailmasta tulleet uudet fanit myös jatkossa varsinaisia kisoja F1-radoilla.
– F1-sarjan yleisöä pitäisi pystyä laajentamaan. 1970- tai 1980-luvulta lajia seuranneet eivät riitä. Uutta sukupolvea tulee osaltaan toki yleisöksi luonnostaan samalla, kun kuljettajakaarti nuorentuu, Mildh toteaa.
Miten F1-sarjan tulevaisuutta on yritetty ratkoa?
Samaan aikaan, kun F1-sarja yrittää ratkoa koronaviruspandemian aiheuttaa kovaa palapeliä kisakalenterin kannalta, kulisseissa on käyty myös lajin tulevaisuuden kannalta vielä jopa kenties tärkeämpää vääntöä. Tähän liittyen keskiviikkona virallistettiin suuri päätös, kun ensi kaudelle tarkoitettua F1-historian ensimmäistä kulukattoa alennettiin entisestään.
F1-sarjaan piti tulla ensi kaudelle 175 miljoonan Yhdysvaltain dollarin kulukatto, mutta se laskee tiimien päätöksellä ensi kaudeksi 145 miljoonaan dollariin. Tulevilla kausilla F1-kausi sarja kulukatto laskee myös entisestään. Lisäksi on jo sovittu siitä, että F1-tiimien palkintorahojen jako tasapäistyy ja perustuu enemmän menestykseen. Aiemassa mallissa isot tallit ja etenkin Ferrari on saanut suuria bonusrahoja, joita ei ole kytketty menestykseen.
Jukka Mildhin mielestä F1-sarjan yksi viime aikojen suurimmista ongelmista onkin ollut kulujen karkaaminen liian korkeiksi.
– Kulujen karkaamisen kanssa samaan aikaan F1 on ollut aina halunnut olla äärimmäinen huippu moottoriurheilussa, Mildh muistuttaa F1-sarjan kyltymättömästä kunnianhimosta olla paras sarja ja sitä kautta joustamattomasta asenteesta.
Kulukatosta ehdittiin taistella kovasti kulisseissa. Tiimit eivät olleet lähtökohtaisesti samalla linjalla asiassa.
Sarjan kärkitiimeistä Ferrari ja Red Bull ovat vastustaneet kulukaton laskemista. Ferrari on ilmoittanut joutuvansa siirtämään nyt ihmisiä F1-sarjasta muihin moottoriurheilusarjoihin. Huipputiimien budjetit ovat olleet reilusti yli 400 miljoonaa dollaria, kun sarjan peräpään tiimien budjetit ovat viime vuosina jääneet jo alle tulevan katon eli 145 miljoonaan dollarin.
Pienemmät tallit olisivat halunneet, että kulukatto olisi ollut vieläkin pienempi. Esimerkiksi McLaren olisi toivonut 100 miljoonan dollarin kulukattoa. Tallin pomo Zak Brown kritisoi kevään aikana vahvasti Ferrarin kantaa olla laskematta kulukattoa.
Jopa Red Bullin sisartallin Alpha Taurin pomo Franz Tost pitää 145 miljoonan dollarin kulukattoa liian korkeana. Kulukaton ulkopuolella ovat vielä markkinointikulut, kuljettajien palkat ja tiimien henkilökunnan kolmen parhaiten palkatun palkkiot.
– Olen aina halunnut pienempiä kuluja yksinkertaisesti sen takia, koska meillä on globaali taloudellinen kriisi. Odotan, että menee kolme tai neljä vuotta ennen kuin palaudumme, Tost sanoi F1-sarjan verkkosivuilla.
– On vaikeaa löytää sponsoreita. Kun meillä on 145 Yhdysvaltojen dollarin kulukatto, Alpha Taurilla siihen päälle pitää vielä lyödä 40 miljoonaa dollaria lisää. Puhumme 185 milljoonan dollarin budjetista.
Suuremmilla talleilla erotus on vielä luonnollisesti suurempi, kun tähtikuljettajienkin palkat ovat isommat. Lewis Hamiltoninpalkaksi tällä kaudella on arvioitu yli 40 miljoonaa euroa.
Huipputalleista juurikin Hamiltonin edustama Mercedes on myös pysynyt tarkoituksella hiljaa. Toto Wolff totesi viime viikolla ESPN:n haastattelussa, että hänen urallaan viimeiset puoli vuotta ovat olleet poliittisimmat. Wolff on ollut mukana F1-sarjassa vuodesta 2009 asti.
– En ole koskaan nähnyt näin paljoa opportunismia ja manipulointia, Wolff sanoi.
Kesken kulukattokeskustelun tehtiin myös kova ratkaisu. Edellisen finanssikriisin aikaan vuonna 2009 silloinen FIA:n toimitusjohtaja Max Mosley puhui vahvasti kulukaton puolesta, jotta F1-sarja pysyisi elinvoimaisena. Tuolloin tallit eivät päässeet yksimielisyyteen. Etenkin Ferrari oli vahvasti kulukattoa vastaan.
Nyt Autosportin mukaan FIA oli valmis luopumaan yksimielisyyden periaatteesta päätöksenteosta. FIA nojasi puheenjohtaja Jean Todtin johdolla perusteiluissaan koronaviruspandemian aiheuttamaan poikkeukselliseen tilanteeseen. Kova ja pitkä poliittinen vääntö kuvastaa myös yhtä F1-sarjan viime aikojen ongelmaa.
– Iso muutos nähtiin jo, kun Bernie Ecclestone siirtyi sivuun. Liberty Media on pörssiyhtiö ja toimintatavoissa on merkittävä ero. Tapoihin sopeutuminen on ollut F1-sarjassa hankalampaa, kun päätöksentekoon on tullut demokratiaa. F1-sarjassa kaikki tallipäälliköt ovat egoja ja haluavat itse päättää asioista, Jukka Mildh sanoo.
Wolffin kommentti kuvastaa myös hyvin sitä, kuinka isoista asioista F1-sarjassa on viime aikoina puhuttu. Historiallisen kulukaton ja palkintorahajärjestelmän suuri muokkaus liittyvät isompaan kuvioon eli Concorde-sopimukseen tekemiseen.
Uutena asiana ensi kaudella on myös tulossa rajoituksia aerodynamiikan kehittämiseen ja tuulitunnelien hyödyntämiseen. Sarjan voittajatiimi saa aikaisempaan verrattuna käyttää vain 90 prosenttia aikaa edellämainittuihin asioihin. Sääntö menee porrastetusti niin, että huonoin saa puolestaan aikaa 110 prosenttia. Tässäkin säännössä kulukaton tavalla muutos tiukkenee. Kaudesta 2022 haitari on vielä kovempi: Kärkitalli saa vain 70 prosenttia aikaa ja siitä viiden prosentin välein tiimien tilanne paranee. Viimeisellä tiimillä on lopulta 120 prosenttia aikaa.
FIA:n, F1-tallien ja Liberty Median välinen uusi sopimus alkaa ensi kaudesta ja siinä määritellään kaikki nämä tämänkaltaiset ehdot, joilla F1-sarjaa kisataan. Osa säännöistä tulee voimaan koronaviruspandemian takia vasta vuonna 2022. Nyt ollaan tekemässä siis suuria ja lajia muuttavia mullistuksia keskellä muutenkin epävarmaa aikaa.
– Concorde-sopimuksen pitää olla onnistunut. Loppukädessä kaikki tallit ovat kuitenkin yrityksiä, joiden pitää tehdä tuottoa ja radalla tulosta, Mildh sanoo.
Kulukaton tarkoituksena on kulujen laskemisen myötä ollut myös tasapäistää kilpailua.
F1-sarjan mielekkyydestä on puhuttu viime vuosina paljon. On kyse sitten tiimien halusta kilpailla tai yleisön innosta katsella kisoja, joissa voittajat tiedetään suurimmalta osin etukäteen. Kimi Räikkösen Lotuksella ajaman vuoden 2013 Australian GP:n voiton jälkeen korkeimmalle korokkeelle on noustu vain kolmesta kärkitiimistä: Mercedekseltä, Ferrarilta ja Red Bullilta.
Juuri tästä syystä myös kärkitallien takana on iloittu tämän viikon aikana paljon kulukaton tulosta. Toiveet noususta ainakin palkintokorokkeelle ovat nousseet.
Mutta tasapäisemmän kilpailun toteutuminen voi olla silti hankalaa, koska kulukaton valvonta on vaikeaa. Mildh korostaa, että esimerkiksi isoilla autonvalmistajilla on kuitenkin F1-sarjassa maine pelissä. He haluavat voittaa.
– Iso konserni voi hukuttaa kuluja vaikka minne, jos tilannetta seurataan kirjanpidon mukaan. Kukaan ei huomaa mitään, jos eri osastot peittää eri osisa. Sitten niitä käytetäänkin F1-sarjassa. Miten kulukaton valvontaa siis oikeasti tehdään? Mildh miettii.
Pelastaako kulukatto F1-sarjan?
Toisaalta on hyvin mahdollista, että isoilla autonvalmistajilla ei ole jatkossa enää F1-sarjassa mitään hinkua edes yrittää kiertää kulukattoa. Koronaviruspandemia on vaikuttanut moniin aloihin, eikä autoteollisuus ole siitä poikkeus. Uhkana onkin autoteollisuuden ongelmien heijastuminen F1-sarjaan.
Suurimmat kysymysmerkit ovat leijuneet toistaiseksi ranskalaisen autonvalmistajan Renault'n ympärillä. Myös Mercedeksen F1-tiimin taustakonsernissa Daimlerin kohdalla on puhuttu suurista säästöpaineista. Ferrarin takana olevassa Fiat-konsernissakaan ei ole vältytty koronaviruksen vaikutuksilta.
Tuoreimpana esimerkkinä McLaren ilmoitti keskiviikkona vähentävänsä 1 200 työntekijää. Työvoimasta leikataan yli neljännes, sillä yrityksessä on töissä 4 000 työntekijää. Autosportin mukaan F1-tiimistä lähtisi noin 70 työntekijää, mutta lopullisia lukuja ei ole vielä olemassa.
– F1 on kuitenkin enemmän markkinointia kuin tekniseen kehitykseen investointia. F1 ei kuulu keskeisimpiin asioihin, vaikka formuloihin laitettaisiin satoja miljoonia, Mildh muistuttaa uhkakuvasta.
Autonvalmistajien puheissa ja strategiapapereissa on korostunut viime vuosina ympäristöystävällisyys sekä erilaiset sähköön liittyvät ratkaisut. Esimerkiksi helmikuussa saksalaislehti Handelsblatt kertoi, että Daimler leikkaa 15 000 työpaikkaa ja keskittyy vielä entistä enemmän sähköautojen tuotantoon.
– Autonvalmistajille F1-sarjassa on tärkeää markkinointi- ja imagohyödyn lisäksi se, että sarjan toiminta tukee koko autoteollisuutta. Esimerkiksi kuinka kauan hybridimoottoriaikakausi kestää, Mildh esittää esimerkin.
– Ymmärtääkseni hybridi on kuitenkin myydyin käyttövoimaratkaisuista. Ihmiset siirtyvät hybridin kautta sähköön. Siinä mielessä F1 palvelee autoteollisuutta.
F1-sarjassa siirryttiin hybridimoottoreihin vuonna 2014 edellisen suuren sääntömullistuksen yhteydessä. Viime vuosina F1-sarjan vastinkohdaksi on noussut julkisuudessa sähköformulasarja Formula E.
– Formula E on mielestäni onnistunut hienosti. Yksikään uusi formulasarja ei ole onnistunut niin hyvin kuin Formula E. Epäilen silti, että Formula E:stä tulisi Formula 1 tai päinvastoin. Mutta Formula E:n ajatusmaailma todennäköisesti koskettaa nuorempaa yleisöä, Mildh sanoo.
Tilanne on myös siinä mielessä hyvin uhkaava F1-sarjan kannalta, kun vertaa vuosikymmenen taakse kansainvälisen finanssikriisin aikaan. Tuolloin autonvalmistajista Toyota, BMW ja Honda poistuivat hyvinkin vikkelästi sarjasta, kun päätös maksaa sakkomaksut ajamatta jääneistä kausista oli tehty johtajaportaassa.
– F1-sarjassa on aina riski olemassa, kun autonvalmistajat tulevat täysin heidän itse omistamilla talleilla mukaan sarjaan. BMW lopetti suurin piirtein yhden yön yli. Toyota lopetti vielä nopeammin. Autotehtaiden mukanaolo voisi antaa pysyvyyttä, mutta toisaalta tehtaiden nopeat päätökset lähteä tuovat riskejä, Mildh toteaa.
Mildh näkee kuitenkin tulevaisuuden kannalta suurena asiana, että Ferrarin ajamisen sarjassa. Ferrari kuuluu olennaisena osana sarjan dna:han, eikä sen poissaoloa pystyttäisi helpolla korvaamaan. Aiemmin keväällä nousikin jo suuri kuohunta, kun tiimipomo Mattia Binotto yriti puolustaa kantaansa kulukaton laskemista vastaan. Binotton kommentti liian alhaisesta kulukatosta tulkittiin uhkaukseksi lähteä sarjasta. Ferrari oikaisi lopulta asian tiedotteella, että kyse oli vain työvoiman leikkaamisen pelosta.
– Ferrarin panostus F1-sarjaan on jopa elinehto. Ferrarin tekemisellä on iso merkitys, Mildh korostaa.
F1-pomot toivovat toki myös, että kulukaton takia sarjaan voisi tulla lisää tiimejä. Mildhin mukaan mielenkiintoinen trendi voikin tulevaisuudessa olla se, että F1-sarjaan tulisi entistä enemmän urheiluautovalmistajia. Tällä hetkellä sarjassa ovat mukana vain urheiluautoja valmistavat Ferrari ja McLaren. Lisäksi ensi kaudelle mukaan tulee Aston Martin. Lisäksi sarjassa on Mercedeksen kaltaisia merkkejä, joilla on urheilu- ja perheautoja valikoimissaan.
– F1 voisi olla tällaisten toimijoiden temmellyskenttä, Mildh pohtii.
Miten tilanne vaikuttaa suomalaiskuskeihin?
Tunnetusti F1-sarjassa ajaa tällä hetkellä kaksi suomalaiskuljettajaa: huipputalli Mercedeksellä Valtteri Bottas ja keskikastissa uutta nousua tekevällä Alfa Romeolla Kimi Räikkönen. Kummallakaan kuljettajalla ei ole sopimusta ensi kaudelle. Mutta kummankin ura voisi ainakin taitojen ja motivaation puolesta jatkua.
Alfa Romeon uuteen tuloon F1-sarjaan vaikutti tunnetusti paljon se, että Ferrarin pääjohtaja Sergio Marchionne toivoi paluuta. Marchionne ehti kuitenkin kuolla kaksi vuotta sitten kesällä ennen yhtäkään Alfa Romeon kisaa Sauberin kalustolla.
– Marchionnen kuoleman jälkeen mielestäni Alfa Romeon suhtautuminen F1:siin muuttui. Kuinka paljon Alfa Romeo on sitten panostamaan kumppanin roolissa? Järjestelyhän on sen kaltainen on, että operaattorina toimii Sauber ja palvelut ostaa osittain Alfa Romeo, Jukka Mildh pohtii.
Toisaalta vanhalla maailmanmestarilla Räikkösellä on sen verran paljon arvoa, että hän voisi ajaa muussakin tallissa.
– Kimin kohdalla tämä koronaviruspandemia ei mielestäni vaikuta, jos on vaan ajohaluja jatkaa, Mildh toteaa.
Valtteri Bottaksen tilanne saattaa olla kimurantimpi. Suomalaiskuski teki viime kaudella hyvää työtä Mercedeksellä ja nappasi F1-uransa parhaan sijoituksen kuljettajien taistossa toisella sijallaan. Vain tallitoveri Lewis Hamilton oli parempi. Bottas varmisti Mercedekselle omalla panoksellaan tiimimestaruuden jälleen kerran.
Mutta viime aikoina F1-huhuissa on paljon spekuloitu Bottaksen jäämistä ilman Mercedes-sopimusta ensi kaudelle. Mercedeksen rattiin on soviteltu nelinkertaista F1-mestaria Sebastian Vetteliä tai tallin junioriohjelmaaan kuuluvaa superlahjakkuutta George Russelia.
Vettel olisi saksalaistallille markkinoinnillisesti erittäin hyvä kuljettaja. Russelin valintaa puoltaa puolestaan se, että muutkin huipputallit Ferrari ja Red Bull ovat jo nostaneet omat nuoret huippunsa Charles Leclercin ja Max Verstappenin kisakuljettajaksi. Mercedekselläkin siis saattaisi olla painetta nostaa Russell kuljettajaksi ennen kuin suuret sääntömuutokset asettuvat voimaan kaudelle 2022.
Toisaalta koko Mercedeksen tulevaisuus F1-sarjassa on epäselvää. Jo talvella levisivät huhut Mercedeksen poistumisesta sarjasta Daimlerin säästöpaineiden takia.
Mercedes-pomo Toto Wolff tyrmäsi tuolloin huhut. Koronaviruspandemian aiheuttamien ongelmien jälkeen huhut ovat jälleen voimistuneet, kun vanha F1-pomo Giancarlo Minardi sanoi, että Mercedes olisi valmis myymään tallinsa pois.
Itävaltaisen Wolffin oma sopimus Daimlerin kanssa päättyy tähän vuoteen ja Wolff myönsi aiemmin toukokuussa keskustelevansa Daimlerin kanssa ylipäätänsä siitä, mitä Daimler aikoo tehdä F1-sarjan suhteen jatkossa. Bottas on samaan aikaan myös yhdistetty neuvotteluihin Renault'n kanssa. Kuten aiemmin on todettu, myös Renault'n on spekuloitu olevan epävarmaa koronaviruspandemian takia.
– Jos Valtteri jäisi rannalle, hänen olisi pakko suunnata tehdastallipaikkaan. Niitä ei ole käytännössä nyt tarjolla enää kuin Renault'lla, Mildh spekuloi.
– Jos Renault ei olisi puolestaan hyvä ratkaisu, se olisi joku talli, jossa ajetaan Mercedeksen moottoreilla. Uskon kuitenkin, että Mercedes jäisi moottorintoimittajana sarjaan, vaikka tinkisi tallin pyörittämisestä.
Koko kuljettajaporukkaa laajemmin ajatellessa iso asia on, miten mielekkääksi kuljettajat kokevat F1-auton ajamisen. Viime kaudella Lewis Hamilton ja** Romain Grosjean** antoivat kommenteissaan ymmärtää, että F1-autoilla ajaminen on liian helppoa.
– F1 ei kestä sitä, että kuskit valittavat autojen olevan liian helppoja ajaa, Mildh sanoo ja havainnollistaa asiaa esimerkillä siitä, kuinka myös vähäisistä ohituksista sarjassa on viime vuosina herännyt kritiikkiä.
– Joku asia on todella väärin, jos kilpa-autolla ei pysty ohittamaan. Jos ohittamiseen vaaditaan oven avaamiseen verrattavaa temppua eli takasiiven avaamista suoraksi, joku asia on todella väärin.
Mildh korostaakin sitä, että sponsorien, autoteollisuuden ja kisajärjestäjien syy satsaamiseen F1-sarjaan on se, että urheiluelämys on urhelijoille ja yleisölle onnistunut J.oka tapauksessa Mildh ei usko, että F1-sarja kuolisi koronaviruspandemian puristuksissakaan.
– F1-sarjan täytyy vain muuttaa muotoaan jollain tavalla. F1 on niin vahva instituutio, että jollain tavalla se jatkuu, Mildh päättää.
Lue myös: