Eletään vuotta 1998. Sanna Nuutinen seisoo Vantaan Hiekkaharjun golfkentällä maila kädessä. Hänet on raahattu junnutreeneihin puoliväkisin. Golfvalmentajana toimiva isä antaa ohjeita ja 7-vuotias Nuutinen haluaisi olla aivan jossain muualla.
– En vapaaehtoisesti ajautunut golfin pariin, minulla oli muita harrastuksia silloin. Perheen vanhemmat halusivat kuitenkin yhteisen harrastuksen, joten minut sitten vähän väkisin raahattiin golftreeneihin, muistelee Sanna Nuutinen Yle Urheilulle.
Vastahakoisuudesta huolimatta Nuutinen pysyi golfkentällä ja suoritti green cardin jo 11-vuotiaana. Ajatukset muuttuivat nopeasti, kun hän huomasi pärjäävänsä golfissa.
Pian laji ja etenkin kilpailu veivätkin mukanaan. Tosin pienen teinivaiheen jälkeen, sillä kun Nuutinen tuli teini-ikään, hän kävi läpi sekä murrosikää että heppatyttövaihetta.
– Minua vähän uhkailtiin välillä, että en pääse talleille, jos en käy myös golftreeneissä.
Lopulta golfista tuli Nuutiselle selvä ykköslaji. Kun liekki syttyi, häntä ei tarvinnut enää pakottaa, uhkailla tai patistaa treenaamaan.
– Päinvastoin valmentajat sanovat, että lepää vähän välillä, naurahtaa Nuutinen, jonka vanhemmat reissaavat välillä tyttärensä mukana kilpailuissa.
Maajoukkueessa golfhistoriaa
Vuodet kuluivat ja Nuutinen eteni itse suunnittelemaansa urapolkua.
– En tiedä, olenko poikkeuksellinen, mutta olen pienestä asti nähnyt selvästi oman polkuni: Haluan ensin urheilulukioon, sitten menen yliopistoon ja sen jälkeen siirryn ammattilaiseksi. Asiat ovat tapahtuneet itsestään, kun on ollut vahva visio pienestä asti.
Nuutisen polku johti ensin Mäkelänrinteen urheilulukioon. Sieltä matka jatkui Texasin yliopistoon. Maajoukkueessa Nuutinen aloitti jo vuonna 2005.
Vuonna 2012 Nuutinen saavutti aikuisten tasolla merkittävää kansainvälistä menestystä. Suomen naisten maajoukkue, Krista Bakker, Noora Tamminen ja Sanna Nuutinen teki suomalaista golfhistoriaa amatöörien MM-pronssia Turkin Antalyassa. Etelä-Korea voitti MM-kultaa, mutta Suomi jakoi pronssin Australian kanssa. Se on Suomen kautta aikain paras saavutus MM-tasolla.
– Edustin kesäaikoina Suomea maajoukkueessa. Silloin Turkissa saatiin ensin MM-pronssia, sitten tuli EM-pronssia ja EM-hopeaa. Minulla oli kunnia olla mukana jonkinlaisessa kapteenin roolissakin siellä, valottaa Nuutinen, jolle golfin joukkuepelaaminen oli tuttua jo Yhdysvaltojen yliopistogolfista.
– Siellä se on joukkueurheilua, kuten EM-kisatkin. Ammensin sieltä samanlaisia drillejä ja mentaliteettia, mitä olin oppinut. En tiedä, oliko siitä apua, mutta ainakin menestystä tuli, kertoo Nuutinen.
Yliopistoelämä välillä kuin elokuvaa
Nuutinen halusi kehittyä golfissa ja myös yliopiston valinta tapahtui sen perusteella. Hän valitsi Yhdysvalloista Texas Christian Universityn, jonne hän sai täyden stipendin sekä paikan yliopiston golfjoukkueessa. Nuutisen pääaine oli urheilupsykologia.
– Yliopistogolf oli kasvattava kokemus. En kadu päiväkään. Totta kai siellä oli vaikeita hetkiä, mutta sain koulusta kandin paperit taskuun. Se ei ikinä ole huono homma, että on joku tutkinto taustalla.
Yliopistovuodet rapakon takana ovat jääneet vahvasti Nuutisen mieleen.
– Olihan se kokemuksena ihan mieletön. Pääsin elämään oikeasti sitä jenkkiyliopistoarkea. Minulta on joskus kysytty, oliko se niin kuin leffoissa, että siellä on niitä bileitä ja tämmöistä. Olen sanonut, että kyllä se välillä tuntui, että olen leffassa.
Yliopistoaika jenkeissä tuntui välillä siltä, että olen leffassa.
Nuutisen ”leffa” Yhdysvalloissa kesti neljä vuotta ja hän sai samalla arvokasta golfkokemusta arvostetusta yhdysvaltalaisesta golfkulttuurista. Tosin yliopistogolf Yhdysvalloissa on ihan omanlaisensa maailma.
– Jenkeissä yliopistoissa ei saa koutsausta. Siellä valmentajat ovat joukkuekoutseja ja bussikuskeja. Heidän työpaikkansa on siitä kiinni, miten yliopiston joukkue pärjää. Se on melko lyhytnäköistä, heittää Nuutinen, mutta korostaa, että kolikolla on myös kääntöpuolensa.
– Siellä oppii pelaamaan. Opin siellä mentaalisia taitoja ja olin koko ajan ruoholla. Lähipeli ja peliäly kehittyivät.
Urheilupsykologiaa omaan peliin
Nuutinen aloitti ammattilaisuransa vuonna 2014 ja Euroopan kiertueelle hän pääsi 2017. Ammattilaisena pelaaminen on sen verran intensiivistä, ettei hän ole ehtinyt jatkaa urheilupsykologian opintojaan.
– Urheilupsykologia on jäänyt vähän vähemmälle, kun pelaa täysipäiväisesti ja treenipäivät ovat hullun pitkiä. Tässä ei ole oikein ollut tilaa sille, että lähtisin jatkamaan opintoja, pyörittelee kohta 30 vuotta täyttävä Nuutinen.
Urheilupsykologia on kuitenkin vielä vahvasti mukana Nuutisen mielessä, arjessa sekä kentällä.
– Tällä hetkellä minulla on kova palo ja kiinnostus aihetta kohtaan. Luen paljon kirjoja ja yritän pitää itseäni ajan tasalla uusimmasta tutkimustiedosta.
Lähes kaikki huippu-urheilijat käyttävät nykyään urheilupsykologian eri osa-alueita hyväkseen. Mutta kun nuoren opiskelijan pää on taottu täyteen tuoretta tietoa, jota pitäisi soveltaa heti käytäntöön, niin yhtälö ei ole ihan helppo. Niin kävi Nuutisellekin.
– Alussa kun rupesin opiskelemaan, huomasin, että jos rupeaa liikaa miettimään sitä henkistä puolta, niin siinä oikeastaan vain vahingoittaa omaa peliään. Nyt kun siitä on kulunut jo kymmenen vuotta, niin ne asiat mitä olen oppinut, ovat ruvenneet tulemaan luonnostaan sieltä.
Nuutinen puhuu vapaasta tilasta. Sellainen tarvitaan, jos haluaa tehdä huippusuorituksia golfissa tai muussa urheilussa. Itse asiassa sitä voi soveltaa millä vain elämän osa-alueella. Siinä ei saa analysoida liikaa, vaan asiat vain tapahtuvat.
Mielikuvaharjoittelu on oma alueensa ja sitä käytetään paljon lajissa kuin lajissa. Mutta juuri golfissa se pääsee oikeuksiinsa.
– Mielikuvaharjoittelu on tosi tärkeä osa golfia jokapäiväisessä pelaamisessa kentällä. Tämä on siitä hieno laji, että tässä on lyöntien välillä aina aikaa käydä läpi tilanteita. Pystyy latautumaan jokaiseen lyöntiin. Puhutaan rutiineista, selvittää Nuutinen.
Nuutisella on tietty rutiini ennen lyöntiä. Siinä missä muissa pallopeleissä tai lajeissa enimmäkseen vain reagoidaan, golfissa on aikaa kehittää rutiineita. Jos kentän ihannetulos on 72 lyöntiä, on Nuutisella aikaa käydä rutiininsa läpi 72 kertaa. Rutiineihin kuuluu oleellisena osana myös mielikuvaharjoittelu.
– Näen sen pallon lentoradan aina, minne haluan sen päätyvän. Minä myös tunnen sen lyönnin, kertoo Nuutinen ja jatkaa esitelmää mielikuvaharjoittelusta.
– Mielikuvaharjoittelua voi käyttää vaikka kuinka, esimerkiksi huonojen lyöntien läpi pääsemisessä. Jos lyön huonon lyönnin, niin pystyn ohjaamaan mielen vähän iloisempiin asioihin ja muistelemaan niitä onnistumisia, sen sijaan että vellon siinä ketutuksessa.
Täyttä työpäivää treenatessa
Sanna Nuutinen on kova treenaamaan. Niin kova, että valmentajat joutuvat joskus jopa toppuuttelemaan. Hän treenaa noin kahdeksan tuntia päivässä.
Hän saattaa myös parhaimmillaan tehdä noin 600 lyöntiä päivässä. Eli jos treenaa kuutena päivänä viikossa, se tekee 3 600 lyöntiä viikossa ja 14 400 lyöntiä kuukaudessa. Tuolla tavalla laskettuna vuodessa tulisi tehtyä huimat 172 800 lyöntiä.
Ihan noin suoraa kaavaa ei kuitenkaan voi laskea, sillä joka päivä ei tule noin paljon lyöntejä, koska pitää tehdä muitakin harjoitteita.
– Vedän aika täyttä työpäivää, joka sisältää fysiikkaharjoittelua ja lajiharjoittelua. Totta kai tämä riippuu siitä, olenko offseasonilla Suomessa harjoittelemassa, jolloin pystyn vetämään aika perustreeniä. Se sisältää tosi paljon tekniikkaa ja salilla kehitetään vielä voimatasoja jatkuvasti.
Reissun päällä ja kilpailuissa treenaaminen on välillä haastavaa matkustuspäivien takia ja kisoista pitää myös palautua nopeasti. Nuutinen myöntääkin, että välillä kisakierroksen jälkeen hänen pitää välillä harjoittelun sijaan pakottaa itsensä hotellihuoneeseen lepäämään, jotta jaksaisi pelata paremmin seuraavana päivänä.
– Kyllä se niin menee, että mitä enemmän ja kovempaa harjoittelet, niin sitä enemmän myös jaksaa harjoitella. Olen totuttanut itseni siihen. Jos haluaa huipulle, niin mikään ei lopulta korvaa määrää. Totta kai harjoittelun pitää olla laadukasta, mutta mitä enemmän on harjoitellut, niin sitä enemmän jaksaa tehdä laadukkaasti.
Talvikaudella hallissa treenataan tekniikkaa
Varsinkin moni lämpimien maiden pelaaja voi ihmetellä sitä, kun Pohjoismaissa harjoitellaan talvella halleissa. Nuutinen ei näe asiaa negatiivisena, päinvastoin. Se tarjoaa mahtavan mahdollisuuden pelaajalle työstää tekniikaansa.
– Jos olet vain kaikki päivät ulkona ja pelaat golfia, niin silloin pelataan, eikä keskitytä tekniikkaan. Silloin saattaa kehittyä pelillisesti ja kehittää peliälyä, mutta ei kehittyä teknisesti, kertoo Nuutinen, joka tekee talvella paljon lyöntiharjoittelua Espoossa Season Golfin sisähallissa.
Nuutisen siirtyessä ammattilaiseksi, hän tiedosti, että hänen pitää satsata tekniikkaan, jos hän haluaa päästä seuraavalle tasolle. Nykyään hän voi jo hieman hellittää tekniikkaharjoittelua. Sen sijaan voima ja nopeustreeni ovat tärkeitä.
– Nykypäivänä golfissa on tosi trendikästä lyödä draivia eli avauslyöntiä pitkälle, ja totta kai se vaatii myös fyysisesti. Sanoisin, että enimmäkseen se on tekniikkaa lyödä draivi ihan hemmetin pitkälle, hän sanoo.
– Se on myös sitä, että opitaan lyömään lujaa ja tajutaan, että voi lyödä lujaa. Hermosto totutetaan siihen, että nyt lyödään. Me treenaamme ihan perusliikkeitä, jotta saamme voimatasot ylös ja sitten meillä on nopeustreeniä, jolla jalostamme voiman nopeudeksi.
Jos haluaa huipulle, niin mikään ei korvaa harjoitusmäärää.
Nuutisen golflyönnin tekniikkavalmentajana on toiminut vuodesta 2017 lähtien portugalilaislähtöinen David da Silva.
– Hänellä on paljon kokemusta. Hän on ollut koko elämänsä huippuvalmentajien opissa ja tarkkaillut heidän tekemisiään. Minulla on 100-prosenttinen luotto Davidiin golflyönnissäni.
Nuutinen on hionut swingiään da Silvan opissa ja tulosta on syntynyt. Avauslyöntiin on tullut jonkun verran lisää pituutta, mutta tarkkuus on parantunut huomattavasti. Nuutinen käyttää sisällä halliharjoituksissa apunaan myös teknisiä laitteita, jotka antavat lyönnistä suuren määrän dataa.
– Davidin vahvuus on nimenomaan tekninen osaaminen. En ole tavannut Suomessa ketään yhtä intohimoista valmentajaa, joka suhtautuu tähän golftekniikkaan, dataan ja numeroihin yhtä intohimoisesti ja tietävästi kuin hän, kehuu Nuutinen, jonka toisena valmentajana toimii Niklas Dahlgren ja fysiikkavalmentajana Jesse Talikka.
Alkavalla kaudella ennätykselliset rahapotit
Miehet ovat jo aloittaneet kilpailukauden, mutta naisten Euroopan kiertueen kausi alkaa vasta toukokuussa Etelä-Afrikasta. Se ei huoleta Nuutista. Päinvastoin hän on tyytyväinen saadessaan jatkaa harjoittelua ja perusasioiden kertaamista.
– Tiedän, että pelissäni on pari osa-aluetta, jota pitää kehittää. Jos olisin tuolla ympäri maailmaa kiertämässä kisoja, niin ei minusta välttämättä tulisi parempaa pelaajaa.
Nuutinen on innoissaan alkavasta kaudesta, sillä pelikalenteri näyttää hänestä todella hyvältä. Myös reippaasti kasvaneet palkintorahat ovat tehneet Euroopan kiertueesta varteenotettavan ja vahvan kiertueen.
– Tulevalla kaudella pitäisi olla kaikkien aikojen paras kalenteri. Rahapotit tulevat olemaan ihan ennätykselliset. Se tietysti lisää treenimotivaatiota.
Yksi Nuutisen tulevaisuuden tavoitteista on päästä pelaamaan LPGA:lle Yhdysvaltoihin. Hän kuitenkin haluaa pelata vielä kauden tai kaksi Euroopan kiertueella. Nuutinen on laskenut, että jos hän pelaa tämän kauden todella hyvin Euroopassa, pystyy hän sitä kautta Yhdysvaltojen kiertueelle.
– Joko se on tämä kausi tai ensi kausi, mutta näen, että se on kahden vuoden sisällä.
Myös valmentaja David da Silva uskoo suojattiinsa.
– Hän on ehdottomasti jo valmis Yhdysvaltojen kiertueelle, sanoo da Silva.
Yhdysvallat on vain yksi Nuutisen tavoitteista. Kenties vielä suurempi yksittäinen tavoite on olympialaiset ja menestyminen siellä. Jos Tokion kisoja ei olisi siirretty, olisi hän päässyt olympiajoukkueeseen.
– Golfin suhteen minulla on ollut tosi kirkas tavoite pienestä pitäen olympialaiset. Olen aina fanittanut urheilua hirveästi ja katsonut olympialaisia telkkarista. Se on sellainen iso unelma, että olisi ihanaa päästä pelaamaan sinne ja menestyä. Olympiamitali on tosi iso unelma.
Nuutinen uskaltaa tavoitella suuria. Hän ilmoittaa nettisivuillaan yhdeksi haaveekseen saada oma postimerkki. Olympiavoiton myötä se voisi jopa toteutua.
Lue myös:
Nuutinen voittoon golfin Euroopan-haastajakiertueella – kukisti norjalaisen uusintareiällä