Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Yli puolitoista vuotta kisoista poissa ollut Alisa Vainio luopui tavoitteestaan kilpailla Tokion olympiamaratonilla

Alisa Vainio viestitti Yle Urheilulle, ettei hän tavoittele paikkaa elokuussa kilpailtavalla Tokion olympialaisten maratonilla. Vainio ei aio osallistua Wienin maratonille, joka olisi ollut viimeinen näyttösauma.

Alisa Vainio kilpaili kotikentällään Lappeenrannassa Kalevan kisoissa elokuussa 2019. Sen jälkeen tilillä on vain yksi startti, Dohan MM-maraton syyskuussa 2019.
Alisa Vainio kilpaili kotikentällään Lappeenrannassa Kalevan kisoissa elokuussa 2019. Sen jälkeen tilillä on vain yksi startti, Dohan MM-maraton syyskuussa 2019. Kuva: Mikko Lieri / All Over Press
  • Atte Husu

Alisa Vainiota ei nähdä kilpailemassa 7. elokuuta, kun Tokion olympialaisten naisten maraton kilpaillaan Sapporossa.

23-vuotias Vainio ei ole kilpaillut yli puoleentoista vuoteen. Viimeisimmän kisan hän juoksi 28. syyskuuta 2019, jolloin hän sijoittui 26:nneksi Dohan MM-maratonilla.

Vielä vuonna 2019 Vainio valitsi maratonin päämatkakseen Tokion olympialaisia silmällä pitäen.

Vainion oli määrä osallistua huhtikuun lopulla SM-puolimaratonille, mutta hän vetäytyi kisasta viime hetkellä. Olympiamaratonille päästäkseen Vainion olisi pitänyt osallistua 23. toukokuuta Wienin maratonille, joka on räätälöity katsastuskilpailuksi olympialaisiin tähtääville juoksijoille.

Toisin kuin ratajuoksuissa, maratonin olympiaranking sulkeutuu jo 31. toukokuuta.

Lunastaakseen kisalipun Tokion olympialaisiin Vainion olisi pitänyt juosta Wienissä todennäköisesti alle kahden ja puolen tunnin. Vainion ennätys on vuonna 2015 juostu 2.33.24. Tuolloin Vainio oli 17-vuotias.

Sittemmin etenkin jalkavammat ovat sotkeneet huippulupauksen kehitystä.

Vainio ei halunnut avata tarkemmin syitä, miksei hän osallistu Tokion olympiakisojen maratonin viimeiseen katsauskilpailuun.

– Tämänhetkisen arvioni mukaan olympiarajan rikkominen Wienissä ja sen johdosta Tokion olympialaiset eivät ole tavoitteenani. Keskityn nyt kuntoni kehittämiseen ja oman hyvän tasoni ylläpitoon. Kisojen osalta tilanne elää koko ajan, Vainio viestitti managerinsa kautta Yle Urheilulle.

Wienissä suomalaisista kilpailevat Annemari Kiekara ja Arttu Vattulainen.

Merkittävä ero tilastoissa

Tokion olympialaisten tulosraja naisten maratonilla on 2.29.30. Sitä kovempaa suomalaisnaisista ovat juosseet vain Ritva Lemettinen (2.28.00), Päivi Tikkanen (2.28.45), Tuija Toivonen (2.28.49) ja Anne-Mari Hyryläinen (2.28.53).

Vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisissa naisten maratonilla kilpaili 157 juoksijaa, joista 53:n ennätys oli parempi kuin 2.29.30. Tokion olympialaisiin järjestäjät halusivat rajata osallistujamäärän 80:een, mutta toistaiseksi jo 90 juoksijaa on varmistanut kisapaikkansa alittamalla 2.29.30:n.

Syy parantuneeseen tasoon löytyy teknologiasta. Tokion olympiarajat ovat vuodelta 2018, minkä jälkeen ns. joustolenkkarit ovat vallanneet kenkämarkkinoita.

– Naiset juoksevat nyt keskimäärin 3–4 minuuttia nopeammin kuin vuonna 2018. Kärkijuoksijat alkoivat käyttää näitä uusia lenkkareita jo loppuvuodesta 2016, mutta käyttäjämäärissä tilanne räjähti käsiin 2019, Tilastopaja-palvelua pyörittävä Mirko Jalava sanoo.

Miesten maratonilla tulosraja on 2.11.30 ja osallistujamäärässä tavoite 80 urheilijaa. Toistaiseksi olympialippunsa on lunastanut 108 juoksijaa.

Lue myös:

Suomalaisen yleisurheilun takavuosien tähti yrittää paluuta olympialaisiin yli 20 vuoden tauon jälkeen – valmentajalta kovaa puhetta jopa EM-mitalista

Alisa Vainio ei päässyt Olympiakomitean tuen piiriin – "Mietimme sitä, kuinka paljon meillä on resursseja jakaa"

Urheiluliitossa on opittu virheistä – huippulahjakkaisiin nuoriin kaavaillaan 200 000 euron lisäpanostusta