TAMPERE. Kun Joel Banks piti keväällä 2019 ensimmäisiä palavereitaan Suomen miesten lentopallomaajoukkueen kanssa, oletti hän kaiken etenevän samalla tavalla kuin hänen aikaisemmissa joukkueissaan. Puhelias britti oli tottunut siihen, että hän keskustelee paljon pelaajien kanssa, kuuntelee ja kysyy aina joukkueen mielipidettä.
Mutta kun Banks kysyi suomalaispelaajilta, mitä mieltä he olivat hänen ajatuksistaan, sai hän vastaansa täydellisen hiljaisuuden. Yksikään pelaaja ei osoittanut minkäänlaista reaktiota.
Banks tiesi, että suomalaispelaajat ovat fiksuja ja heidän englannin kielen taitonsa on sen verran hyvää, että he ovat varmasti ymmärtäneet hänen puheensa. Mutta hän ei ymmärtänyt, miksi kukaan ei vastannut hänelle.
– Ajattelin, että he olisivat ehkä huolissaan, että olisin vihainen tai että he vastaisivat väärin. Sitten rupesin ajattelemaan, että ehkä he eivät pidä minusta, Banks muistelee nyt alkuaikoja naureskellen.
Suomalaispelaajien puhumattomuus oli vain yksi pieni asia, johon Banks sai totutella ensimmäisen vuoden aikana. Moni Suomessa joukkuelajeja valmentanut ulkomaalaisvalmentaja antoi Banksille neuvoja, miten tulla toimeen suomalaispelaajien ja suomalaisen mentaliteetin kanssa, ja niistä oli hänelle suurta hyötyä.
Ajan myötä Banks saikin rakennettua haluamansa suhteen pelaajiin ja voittamaan heidän luottamuksensa. Hän pystyi sovittamaan oman tyylinsä joukkueeseen ja sai pelaajat löytämään itsestään parhaat puolet.
– Nyt he ovat hyväksyneet minut ryhmäänsä, Banks sanoo tyytyväisenä.
Ei missään vaiheessa virhe
18 virallista ottelua ja 18 tappiota. Banksin päävalmentajakauden alun tilasto on karu. Suomen joukkue oli tottunut menestymään ja haastamaan maailman kovimpia joukkueita, mutta yhtäkkiä se ei enää osannutkaan voittaa.
Banksille sekä joukkueen kakkosvalmentajalle Sami Kurttilalle tilanne oli karmiva, mutta sitä olivat olleet myös lähtökohdat.
Entinen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo lähti nopealla aikataululla Venäjän maajoukkueen päävalmentajaksi ja Banksin seurajoukkuekausi Maaseikissa venyi viimeisiin mahdollisiin päiviin. Kaksikko ei ollut itse päässyt valitsemaan Kultaiseen liigaan valmistautuvia pelaajia, mutta silti heidän piti saada kahdessa viikossa joukkue pelaamaan haluamallaan tavalla.
Joukkue matkusti ympäri Eurooppaa, harjoitteli harvoin, mutta pelasi sitäkin enemmän ja poistui jokaiselta kilpakentältä tappio niskassaan. Banks yritti reagoida tilanteeseen välillä liiankin voimakkaasti ja saada lankoja käsiinsä, mutta mikään ei auttanut. Kun vielä Suomi hävisi kaikki ottelunsa tärkeässä olympiakarsinnassa, tilanne näytti jo toivottomalta. Eikä myöskään media silitellyt valmennusta tai pelaajia.
– Näin jälkikäteen ajateltuna toimisimme toisin, mutta siinä tilanteessa emme vain ehtineet harjoitella tarpeeksi, eikä Banks ehtinyt tutustua pelaajiin. Se, että Banks ei lue, katso tai kuuntele suomalaista mediaa, suojasi häntä paljolta, Kurttila toteaa.
Banksilla ei ollut suuria kuvitelmia työstään. Hän tiesi jo päävalmentajuutta hakiessaan, että hänellä edessä on rakennusprojekti, sillä joukkueeseen pitäisi tehdä sukupolvenvaihdos. Silti todellisuus iski häntä vastaan kovempaa kuin hän oli odottanut.
– En kuitenkaan missään vaiheessa ensimmäisenä vuotena ajatellut, että tämä olisi virhe. Sitä mietin ajoittain, olenko oikea valmentaja tälle joukkueelle, oikea pala tähän palapeliin, ja siitä keskustelin paljon ja avoimesti muun muassa joukkueen kapteenin (Eemi Tervaportti) kanssa, Banks kertoo.
Banksilla oli ensimmäisen vuoden jälkeen sopimuksessaan kahden vuoden optio. Hän ilmoitti Lentopalloliiton senhetkiselle urheilutoiminnan johtajalle, Sami Heikkiniemelle, että hän haluaa jatkaa, mutta hänellä jatkamiseen kolme ehtoa.
Ensimmäinen ehto oli se, että joukkueen täytyy tehdä enemmän. Banksin mielestä joukkue sai aiheetonta kritiikkiä tappioistaan, mutta yhtä lailla se pystyisi parempaan. Joukkueen ohjelmaa pitäisi muuttaa: enemmän harjoittelua, vähemmän pelejä, vähemmän matkustusta, vähemmän matkoja kotiin, vähemmän vapaa-aikaa. Pelaajilta tarvitaan enemmän sitoutumista.
Toinen ehto oli, että jos pelaajat eivät haluaisi sitoutua, niin puolikkaaseen panokseen ei tyydyttäisi. Pelaajien täytyisi lähteä mukaan täysillä, ja jos he eivät siihen suostuisi, liitto seisoisi Banksin takana asiassa.
Kolmas ehto oli se, että hyväksytään se tosiasia, että kyseessä on prosessi. Joukkueen pitää tehdä töitä ja pelaajien täytyy sitoutua maajoukkueeseen, mutta pikavoittoja ei ole odotettavissa. Kehittyminen ottaa aikaa.
– Kun sain liitolta täyden tuen, aloin tehdä suunnitelmia kahdelle seuraavalle kesälle.
Mies, joka hengittää lentopalloa
Portsmouthista kotoisin oleva Joel Banks saattaa olla tyypillisen 46-vuotiaan “ladin” näköinen, mutta hänen ulkokuorensa hämää pahoin. Banks on ylpeä brittiläisyydestään, vaikka hänellä on tätä nykyä myös Belgian passi.
Joukkueen jäsenet kuvaavat häntä sydämelliseksi, huumorintajuiseksi ja rennoksi kaveriksi, joka juo perinteisesti kymmenen kuppia teetä päivittäin, tarkastaa krikettitulokset puhelimestaan ja jonka kanssa voi keskustella niin maailman politiikasta kuin englantilaisesta jalkapallostakin.
Mutta ennen kaikkea Banksia kuvataan mieheksi, joka hengittää lentopalloa.
Lentopallomaailmassa ei ole helppo olla brittiläinen valmentaja, sillä se ei ole lajin mahtimaa. Kun Banks aloitti valmentajauransa 15 vuotta sitten, hän päätti panna kaiken peliin, sillä muita vaihtoehtoja ei oikein ollut. Banks oli poissa kotoa kuusi päivää seitsemästä, siitäkin huolimatta, että perheessä oli tuolloin taapero- ja vauvaikäiset lapset. Banksin lapset ovat nyt teini-ikäisiä ja hän soittaa heille edelleen joka ilta, kun on reissussa.
– Olen todella onnekas, että vaimoni on niin uskomaton. Hän on tehnyt urani eteen paljon, jopa enemmän kuin minä, Banks myöntää.
Myös joukkueen pelaajat ovat Banksille kuin omia poikia
– Hän antaa paljon ohjeita ja tykkää puhua lentopallosta, mutta jos hommat eivät meinaa toimia, hän osaa olla kanssa tiukka kaveri. Se on ollut tälle porukalle tänä kesänä todella hyvä, joukkueen hakkuri Urpo Sivula sanoo.
Banks on samanlainen sekä kentällä että sen ulkopuolella. Suomen miesten maajoukkueen kanssa 16 vuotta mukana olleen tiedottaja Toni Flinkin mukaan Banks on yksi porukasta, vaikka hän on pomo. Kukaan ei kyseenalaista hänen auktoriteettiaan.
– Hän kohtelee kaikkia tasavertaisina. Jokainen ihminen tuossa joukkueessa on oikeasti tasavertainen, jokaisella on puheoikeus ja kaikki ovat samalla viivalla, Flink vakuuttaa.
Banksilla on kova luottamus pelaajiinsa ja antaa heille vapautta. Hän uskoo, että pelaajat itse ymmärtävät, miten heidän kannattaa toimia, jotta pelit ja harjoitukset kulkevat. Aina se ei ole kaikkien kanssa toiminut, mutta enimmäkseen vastuu ja vapaus ovat olleet parempia kuin tiukat säännöt.
Suomen miesten lentopallomaajoukkueen päävalmentajana on ollut ulkomaalaisvalmentajia aikaisemminkin, ja Mauro Berruton sekä Daniel Castellanin saavutukset ovat monen muistissa. Berruton ja Castellanin jälkeen Suomi oli useamman vuoden ajan Tuomas Sammelvuon ohjattavana ja jatkoi menestystään.
Etenkin Belgian liigassa mainetta niittäneelle Joel Banksille maajoukkueen päävalmentajuus on ollut aina tavoitteena. Hän ehti olla Ison-Britannian päävalmentajana lyhyen aikaa joukkueen Lontoon olympiaprojektissa. Kun Banks siirtyi tehtävästä muualle, myös Ison-Britannian miesten maajoukkuetoiminta näivettyi.
Banks on pitänyt Suomen maajoukkueen päävalmentajuutta hienona tilaisuutena ottaa yksi askel eteenpäin itsensä kehittämisessä. Hän haluaa tehdä töitä sekä huippuammattilaisten että nuorten pelaajien kanssa, ja juuri tällainen sekoitus Suomen maajoukkue on.
Pelaajat kehuvat etenkin Banksin vuorovaikutus- ja henkilöjohtamistaitojaan. Kun Banks sanoo, että hänen ovensa on aina avoin, se myös tarkoittaa sitä.
– Banksissa parasta on se, miten hän käsittelee ihmisiä. Hän haluaa pitää kaikki kortit pöydällä ja avoimena. Hän on aina valmis keskustelemaan, jos jokin haittaa tai painaa mieltä. Hän myös perustelee asioita, eikä asioita tehdä pelkästään siksi, koska hän käskee, Eemi Tervaportti toteaa.
Ylivoimainen saunoja
Suomen maajoukkue valmistautui Tampereen EM-kisoihin yli kolme kuukautta kestävällä leirityksellä. Se vaati pelaajilta juuri sitä sitoutumista, mitä Banks halusikin nähdä. Myös pelaajat olivat innoissaan siitä määrätietoisesta tekemisestä, jota kesän aikana joukkueessa nähtiin.
– Kaikilla oli ensimmäisestä päivästä asti nämä EM-kisat mielessä. Kukaan ei ole lipsunut siitä vaatimustasosta, ei staffi, ei valmentajat, ei pelaajat, Tervaportti sanoo.
Banksilla oli vastaavanlainen ohjelma rakennettuna myös toissa kesälle, mutta korona hajotti suunnitelmat palasiksi. Banks ei kuitenkaan halua jäädä harmittelemaan, vaikka hän olisi voinut saada rakennettua joukkuetta valmiimmaksi jo aiemmin. Hän on tyytyväinen siihen, mitä joukkue on saavuttanut tänä kesänä ja miten joukkue on pelannut nyt kotikisoissa. Viimeisen vuoden aikana Banksista on tullut myös rauhallisempi.
– Totta kai kun tulee isoon pestiin, niin sitä haluaa tehdä heti tulosta. Ei valmentaja voi hävityn ottelun jälkeen vain naureskella, kyllä tappiot jossain vaiheessa pääsevät ihon alle. Siihen nähden hän on nykyään rauhallisempi, positiivisempi ja oppineempi tähän suomalaiseen lentopallomaailmaan, Kurttila pohtii.
Banksin levollisuus kertoo myös siitä, että hän luottaa omaan työhönsä ja keskittyy vain nauttimaan hetkestä, johon koko joukkue on tähdännyt jo parin vuoden ajan. Banks ei keskity otteluissa siihen, mitä vastustaja tekee, vaan enimmäkseen siihen, mitä oma joukkue tekee.
– Olen tällä hetkellä hyvin ylpeä joukkueestani ja koko staffista. Se on antanut tähän 110 prosenttia aikaansa ja työtänsä. Jokainen vuosi on ollut haastava eikä tämä ole ollut poikkeus, Banks kiittelee.
Banksin sopimus päättyy EM-kisoihin, eikä hän tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Hän on halunnut keskittyä ainoastaan nyt käynnissä olevaan turnaukseen, mutta ei tyrmää ajatusta jatkostakaan.
Jatkuu Joel Banksin ura Suomessa tai ei, niin ainakin hän on oppinut Suomesta ja suomalaisilta paljon viimeiset reilun parin vuoden aikana. Muutaman kirosanan ja parin hyödyllisen sanan lisäksi yksi tällaisista asioista on ollut se, miksi suomalaiset rakastavat niin paljon saunomista.
Joukkueen taustavoimista löytyy useita kovia saunojia, mutta Banksista on kuoriutunut ryhmän ylivoimaisesti kovin saunoja.
– Se on todella rentouttavaa! Ja kun miettii sitä työmäärää ja stressiä, mitä tässä työssä on, niin on hyvä saada hetki rauhaa. Myös makkaran paistaminen, sinapin kera, ja järvessä uinti. Näiden avulla olen oppinut tuntemaan Suomea paremmin, Banks vakuuttaa.
Lue myös: