Hedelmällisyysneuvontaa olisi hyvä olla jo yläkouluissa osana terveystiedon opetusta. Näin ajattelee ainakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
Klemetti on käynyt läpi terveystiedon oppikirjoja ja useimmissa niistä ei ollut mitään mainintaa siitä, että naisen hedelmällisyys laskee iän myötä.
Klemetin mukaan asiasta olisi hyvä kertoa samalla, kun kerrotaan yleensä lisääntymisestä ja ehkäisystä. Kirjoihin riittäisi esimerkiksi kuvio, jossa näytetään, miten iän myötä hedelmällisyys lähtee selvään laskuun ja keskenmenojen määrä selvään kasvuun sekä lisäksi muutama lause asiasta.
– Jotkut ovat sitä mieltä, että se on ihan liian aikaisin, että ei se kiinnosta. Mutta onhan kouluissa paljon muutakin sellaista asiaa, joka ei sillä hetkellä kiinnosta, mutta se tieto on hyvä olla olemassa tuolla takaraivossa.
Ajatus hedelmällisyysneuvonnasta on kirjattu myös THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaan vuosille 2014–2020. Ohjelmassa THL suosittelee kuntia antamaan neuvontaa oppituntien lisäksi muun muassa koulujen terveydenhuollossa ja gynekologien vastaanotoilla.
Miehille lisää tietoa ja vastuuta
Monilla tieto ei ole takaraivossa vanhempanakaan.
Väestöliiton kyselytutkimukseen vastanneista 20–50-vuotiaista miehistä 40 prosenttia ei joko osannut sanoa, missä iässä hedelmällisyys alkaa laskea, tai arvioi naisen hedelmällisyyden laskevan merkittävästi vasta neljänkympin jälkeen. Nuorista, 20–34-vuotiaista miehistä heikosti iän vaikutuksen tietäviä oli jopa 46 prosenttia.
Myös naisten tietämyksessä on aukkoja. Kyselyyn vastanneista naisista joka viides arvioi hedelmällisyyden laskevan merkittävästi vasta 40-vuotiaana.
Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan hedelmällisyys alkaa pikku hiljaa laskea jo 25 ikävuoden jälkeen ja raskaaksi tulo vaikeutuu selvästi 35 ikävuoden jälkeen. Ensimmäistä lastaan yrittävillä iän vaikutus on vielä selvempi.
Klemetin mukaan erityisesti miehille pitäisi saada enemmän tietoa hedelmällisyydestä.
Kun nuoret naiset hakevat ensimmäistä kertaa ehkäisyä, Klemetti kannustaa ottamaan poikaystävät mukaan. Samalla voisi ehkäisyneuvonnan ohella kertoa, miten naisten lisääntymismahdollisuudet pienenevät iän myötä. Myös perhesuunnitteluun ja neuvolaan olisi hyvä tulla aina yhdessä.
– Pitäisi saada miehiä enemmän mukaan tähän seksuaaliterveyteen ja sitä kautta ottamaan vastuuta siitä perheellistymisestä.
Miesten vastuuta peräänkuulutti myös parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen taannoisessa Väestöliiton blogissaan, jossa hän kertoi yhteyttä ottaneista turhautuneista naisista, joiden pitkä parisuhde oli kariutunut ja toiveet perheestä sen mukana.
Neuvonnasta apua lapsettomuuteen?
Lastenhankinnan siirtyminen myöhemmälle iälle on saanut ammattilaiset ja tutkijat pohtimaan, onko nuorilla riittävästi tietoa iän myötä heikkenevästä hedelmällisyydestä.
Hedelmällisyysneuvonta terminä nousi ammattilaisten keskuudessa esille jo 2000-luvun alussa. Klemetti itse heräsi ajatukseen tehdessään vuonna 2007 julkaistua väitöskirjaansa, jossa hän käsitteli hedelmöityshoitojen terveysvaikutuksia.
Silloin Klemetti usein törmäsi lasta yrittävien toiveeseen siitä, että tieto lapsen teon vaikeudesta myöhemmällä iällä olisi pitänyt olla saatavilla aiemmin.
– Se lapsettomuus on niin kipeä asia, että jos me saisimme sitä tuskaa vähennettyä sillä, että kertoisimme tästä hedelmällisyydestä, niin mielestäni se olisi todella hieno asia.
Synnyttäjien keski-ikä on kohonnut ja myös raskaaksitulovaikeudet sekä siihen liittyvät hoidot ovat yleistyneet. Joka viides suomalaisista kohtaa ongelmia raskaaksi tulemisessa ja arviolta viisi prosenttia on kokonaan hedelmättömiä.
Klemetti muistuttaa, että vaikka lastenhankinnasta on tullut aiempaa suunnitellumpaa ja harkitumpaa, ei lasten saaminen ole itsestäänselvyys.
Vaikka riskit kasvavat, on elämänkokemuksesta hyötyäkin
Lapsentekoa lykätään useista eri syistä. Monet haluavat usein suorittaa ainakin opinnot loppuun ja edetä urallaan ennen lasten tekoa.
– Olisi hyvä jos taustalla olisi se tieto, että jos minulla on parisuhde ja mahdollisuus hankkia lapsia, niin minun kannattaa tehdä se nyt eikä yli 35-vuotiaana. Eikä ainakaan kuvitella, että se 45-vuotiaana onnistuisi.
Klemetti muistuttaa, että iän myötä myös raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit kasvavat ja hedelmällisyyshoitojen onnistuminen heikkenee.
– Joillekinhan se on helppoa. Muutama prosentti tulee spontaanisti raskaaksi vanhemmallakin iällä, mutta pääosin vähän yli 40-vuotiaana hedelmällisyyskäyrä lähenee nollaa.
Tutkimusten mukaan vanhemmat, 35 vuotta täyttäneet ensisynnyttäjät valmistautuvat nuoria raskaana olevia useammin erityisen huolella raskauteen. Lisäksi he ovat keskimäärin nuorempia huolestuneempia omasta ja lapsensa voinnista.
Vanhemmat synnyttäjät myös suhtautuvat tulevaan synnytykseen nuorempia myönteisemmin, mutta arvioivat jälkikäteen synnytyskokemuksensa vaikeammaksi kuin nuoremmat naiset.
Vaikka ikä ja elämänkokemus voivat olla hyviä asioita vanhemmuudessa, nuorempana pikkulapsiarkea jaksaa ehkä paremmin, Klemetti toteaa.
– Voi tulla yllätyksenä, että kun saa yli 40-vuotiaana ensimmäisen lapsensa, niin se sopeutuminen siihen vanhemmuuteen voi olla hankalampaa kuin nuoremmalla.
Lue myös: