Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Energiateollisuus tyrmää kivihiiltä koskevan käyttökiellon – "Pakkolaki kävisi myös kuluttajien kukkarolle"

Ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) haluaisi kieltää kivihiilen energiakäytön vuoteen 2025 mennessä.

Hanasaaren voimalaitos ja hiilikasa Helsingissä.
Hanasaaren voimalaitos ja hiilikasa Helsingissä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
  • Tero Valtanen

Kiista kivihiilen käytöstä energiantuotannossa sai jälleen uusia kierroksia, kun energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen väläytti perjantaina kivihiilen kieltämistä vuoteen 2025 mennessä.

Energia-alaa edustava Energiateollisuus ei ministerin avauksesta innostu.

– Tämä ehdotettu kiristetty aikataulu ja kieltolaki, molemmat nostaisivat merkittävästi kustannuksia ja olisivat hankalia toteuttaa, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

Ilmastopolitiikassa pitäisi keskittyä öljynkäytön vähentämiseen

Leskelän mielestä päähuomio ilmastopolitiikassa tulisi keskittää energiatehokkuuteen ja öljynkäytön vähentämiseen.

Leskelä perustelee näkemystään sillä, että kivihiilen käyttö on vähenemässä ilman pakkoakin merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana

Energiateollisuus arvioi mahdollisen pakkolain nostavan energiantuotannon kustannuksia ja myös vaikutukset polttoainemarkkinoihin olisivat alan etujärjestön mukaan arvaamattomat.

Uudistus kävisi kuluttajien kukkarolle

– llman muuta lisäkustannuksia, jotka sitten asiakkaat tai veronmaksajat maksaisivat, Leskelä sanoo.

Energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaisi nopeuttaa kivihiilen alasajoa Suomessa. Tiilikainen on teettämässä selvityksen, voisiko Suomi kieltää kivihiilen energiakäytön jo viisi vuotta etuajassa vuonna 2025.

Ministeri ohjaisi hiiltä lämmön tuotannossaan käyttäviä kuntia maakaasun käyttöön. Kivihiilen korvaajista, kuten maakaasusta, biomassasta ja biokaasusta tehtäisiin taloudellisesti houkuttelevampia energiaverotusta uudistamalla.

Energiateollisuudessa ministerin aikataulua pidetään liian kireänä.

– Kivihiili voidaan korvata hieman pidemmällä aikavälillä ja joka tapauksessa olemme siirtymässä ilmastoneutraaliin energiaan, mutta näin kireällä aikataululla pidän sitä erittäin haasteellisena, Leskelä sanoo.

Kieltolaki voisi johtaa yritysten korvausvaatimuksiin

Leskelän mukaan uusi kieltolaki voisi johtaa myös yritysten korvausvaatimuksiin.

– On selvää, jos luvat omaavan tuotantolaitoksen käyttö kielletään, niin siihen sisältyy juridisia kysymyksiä, Leskelä sanoo.

– On hyvin mahdollista, että yritykset hakisivat korvauksia.

Energiateollisuudessa arvioidaan, että myös uudistuksen ympäristövaikutukset jäisivät vähäisiksi.

Suomessa kivihiiltä käytetään pääosin kaukolämmön tuotantoon ja jonkin verran sähkön tuotantoon.

Lue myös:

Tiilikainen kiirehtii kivihiilen alasajoa – Kieltolaki voimaan ehkä jo 2025?