Nykylehmän elämän pituutta määrittävät poikimiskerrat. ProAgrian tuotosseurantatilojen tulosten mukaan lehmät poikivat keskimäärin 2,5–3 kertaa.
– Kun lehmä poikii ensimmäisen kerran keskimäärin hieman yli kaksivuotiaana ja poikimaväli on noin 410 vuorokautta, on keskimääräinen ikä lähempänä viittä vuotta, sanoo MTK:n maitoasiamies Leena Ala-Orvola.
MTK-Lapin johtokunnan entinen puheenjohtaja ja maanviljelijä Juhani Lampela lisää syyksi lehmän lyhyeen elinikään erilaiset sairaudet.
– Lehmä on vähän kuin huippu-urheilija ja terveys on tärkeä. Utare- ja jalkasairaudet voivat lyhentää elinikää. Jos lehmän litramäärät jäävät pieniksi, voidaan sitä seurata pari vuotta, mutta lopulta on pakko tehdä päätöksiä.
Tehomaatalous on lyhentänyt elinikää
Ennen tehomaataloutta lehmät saattoivat olla kymmenvuotiaita. Kymmenvuotiaita löytyy toki myös nykynavetoista.
– Taannoin kotipaikkani paikallislehdessä oli juttu Himmeli-lehmästä, jolla oli 18 vuotta mittarissa. Karjoissa voi olla hyvin eri-ikäisiä lehmiä. Jos eläimellä on runsaasti hyviä ominaisuuksia, siltä voidaan haluta paljon jälkeläisiä, jolloin eläintä on tarkoituksenmukaista pitää pitkään. Keskiarvoa laskee osaltaan se, että osa tuottajista pyrkii siihen, että mahdollisimman moni hieho poikii kerran, jonka jälkeen parhaat valitaan pitoon, Ala-Orvola sanoo.
Se, miten nopeasti tiloilla karjaa uudistetaan, liittyy myös jalostukseen. Hyvien rakenneominaisuuksien ja utareterveyden periyttäminen edistää pitkällä tähtäimellä eläinten hyvinvointia samoin kuin uudistettaessa poistoon tehtävä valinta.
Suurella uudistusprosentilla voidaan haluttuja ominaisuuksia saavuttaa nopeammin kuin pitämällä lehmät vanhoiksi.
– Tällainen tarve voi liittyä esimerkiksi siihen, että tilan tuotantotekniikka vaihtuu ja karjassa on arvokasta olla sellaisia ominaisuuksia, jotka aiemmin eivät niinkään korostuneet. Näin voi käydä esimerkiksi siirryttäessä robottilypsyyn. Sinänsä lehmän maitotuotos kasvaa ensimmäisten poikimisten jälkeen, joka taas puhuu sen puolesta, että uudistamista ei kannata tehdä ennen aikojaan, Ala-Orvola sanoo.