Kiinalla on laaja, 800 miljardin euron infrastruktuurihanke kauppareittien ja satamien rakentamiseksi. Nyt hanketta laajennettiin arktisille alueille.
Projekti on paitsi innostanut liike-elämää, myös huolestuttanut niitä, joiden mielestä se on osa Kiinan yritystä kasvattaa kansainvälistä vaikutusvaltaansa. Kiina ei ole arktisen alueen maa, mutta on ollut tarkkailijana Arktisessa neuvostossa vuodesta 2013 lähtien.
Kiina on osakkaana Venäjän Jamalin niemimaan kaasuprojektissa, josta Kiina odottaa China Daily-lehden mukaan saavansa neljä miljoonaa tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa.
Kiinan suunnitelma korostaa yhteistyötä ja merenkulun vapautta. Kaikkien maiden oikeudet käyttää arktisia merireittejä tulee taata:
– Joillain on ehkä epäilyjä osallisuudestamme Arktisen alueen kehittämisessä. He ovat huolissaan., että meillä on muita tarkoitusperiä tai että ryöstämme luonnonvaroja tai vaurioitamme ympäristöä. Uskon, että tällaiset huolet ovat täysin tarpeettomia, sanoi varaulkoministeri Kong Xuanyou suunnitelman julkaisutilaisuudessa.
Suunnitelma käsittelee myös öljyn- ja kaasunporauksen, kaivostoiminnan ja kalastuksen hyödyntämistä arktisella alueella, yhteistyössä arktisen alueen valtioiden kanssa. Suunnitelma puhuu myös alkuperäiskansojen perinteiden kunnioittamisesta ja ympäristönsuojelusta.
Suunnitelma kannustaa kiinalaisia yrityksiä rakentamaan infrastruktuuria alueelle ja testaamaan alueen laivareittejä kaupallisiin tarkoituksiin.
Arktinen Koillisväylän yhteys pitkin Siperian pohjoisrannikkoa säästäisi matka-ajassa vaikkapa Hollantiin 20 päivää verrattuna Suezin kanavan kautta kulkevaan reittiin, mutta väylän hyödyntäminen laaja-mittaisesti on mahdollista vasta tulevaisuudessa. Ilmaston lämpenemisen myötä aiemmin hankalasti liikennöitävä Koillisväylä on vähitellen avautumassa kaupalliselle liikenteelle.
**Lue lisää aiheesta: **Toteutuivatko Suomen suuret haaveet Arktisen neuvoston puheenjohtajana? Selvitimme karikot ja onnistumiset
Kiina havittelee uutta Silkkitietä – tarjolla 890 miljardin investoinnit