Bakteereilla on omat vihollisensa luonnossa. Faagit eli bakteereja tuhoavat virukset löytyvät sieltä, mistä bakteeritkin. Tutkijat etsivät tehokkaita faageja muun muassa jätevesistä, ulosteista ja kompostista.
Ongelmana on se, että Euroopassa faagien käyttö on vasta alkutaipaleellaan. Helsingin yliopiston bakteriologian professori Mikael Skurnik uskoo kuitenkin, että läpimurto voitaisiin saavuttaa lähivuosina.
Ennen sitä pitää luoda laaja varasto erilaisia faageja, opettaa lääkärit niiden käyttöön ja saada suuri yleisö tietoiseksi faagiterapiasta.
Bakteriofaagit löydettiin jo 1800-luvun lopulla ja niitä tutkittiin, kunnes antibioottien keksimisen jälkeen into laantui länsimaissa. Faagien tutkimisen historiasta kiinnostunut voi kuunnella Yle Puheen Juuso Pekkisen Mikael Skurnikin haastattelun.
Venäjällä eli tuolloisessa Neuvostoliitossa faagitutkimus kuitenkin jatkui ja vieläkin siellä voi apteekeista ostaa faagiliuoksia esimerkiksi vatsatautiin. Myös Georgiassa ja Puolassa faageja on käytetty.
Kiinnostus kasvanut bakteerien vastustuskyvyn myötä
Viime aikoina bakteriofagien tehosta on saatu lisänäyttöä. Amerikkalainen potilas oli saanut matkaltaan antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin aiheuttaman vakavan infektion.
Viimeisenä keinona käytettiin faagiterapiaa ja potilas parani. Suomessa oli tänä vuonna vastaava tilanne, jossa faageihin yritettiin turvautua, mutta liian myöhään, huonokuntoinen potilas menehtyi.
Professori Mikael Skurnikin mukaan faagiterapiaa voidaan jo nyt käyttää, jos muut hoidot eivät tepsi.
– Se, että meillä olisi sellainen rutiininomainen valmius bakteriofagien käyttämistä infektioiden hoitoon niin siihen kyllä menee vuosi pari. Kehitys on hitaampaa mitä me itse haluaisimme.
Helsingin yliopistossa faagiterapiaa on tutkittu viitisen ja faageja yli 40 vuotta. Nyt on saatu kerättyä noin kaksi ja puolisataa faagia, mutta enemmän tarvittaisiin.
– Arvio on sellainen, että tuhat, kaksi tuhatta erilaista olisi jo erittäin hyvä kirjasto, mutta niitten keräämiseen menee sitten aikaa ja resursseja, Mikael Skurnik arvioi.
Euroopan unioinin tasolla on keskusteluja käyty yhteisen faagivaraston luomiseksi. Tämä helpottaisi oikeiden tuotteiden löytämistä riittävän nopeasti, sillä jokaisella bakteerilla on hyvin erikoistunut faaginsa, joka pystyy tuhoamaan bakteerin.
Kuinka nopeasti faagihoito voisi auttaa?
– Ihan tällaisessa optimaalisessa tapauksessa parissa päivässä meillä on riittävästi faagia tuotettuna. Sen jälkeen, kun se on tuotettuna näissä bakteereissa, meidän täytyy sitä vielä puhdistaa bakteerijätteistä ja muista haittaavista tuotteista ja sen jälkeen se olisi sitten käytettävissä. Viikossa hyvässä tilanteessa me pystytään saamaan riittävä määrä, sanoo Mikael Skurnik.
Bakteriofaagi lisääntyy bakteerissa hyvin nopeasti moninkertaiseksi, tappaa bakteerin ja laajentunut faagimassa hyökkää muiden samanlaisten bakteerien kimppuun. Ketjureaktio jatkuu kunnes bakteerit ovat kuolleet tai vähentyneet olemattomiin.
Faagit ja bakteerien hajoamistuotteet kulkeutuvat pois ihmisestä eri reittejä. Jos faagituote on puhdistettu kunnolla, sivuvaikutuksia ei ole havaittu.
– Mitään tällaisia pahoja sivuvaikutuksia ei ole raportoitu, kertoo professori.
Bakteriofageille monta käyttöä
Vertaisarvioidut tutkimukset kuitenkin puuttuvat ja siksi lääkärit eivät tunne faagiterapiaa.
– Bakteriofageja voidaan käyttää mihin tahansa bakteerin aiheuttaman infektion hoitoon. Venäjällä on saatavilla faagituotteita apteekista suolistoinfektioita, märkiviä haavoja ja märkäinfektioita kohtaan. On myös esimerkiksi suun hygieniatuotteita ja vastaavia, Mikael Skurnik sanoo.
– Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana sille, minkälaista infektiota voidaan hoitaa.
Skurnik vieraili Moskovassa viime vuonna ja tekee yhteistyötä eurooppalaisten tutkijoiden kanssa. Belgiassa on menossa PhagoBurn-tutkimus, missä faagiterapiaa käytettiin palovammojen hoitoon. Tutkimustuloksia on odotettavissa lähiaikoina.
– Myös eläinten ja kasvien infektioihin pystytään käyttämään bakteriofageja ja silloin niissä on ihan erilaisia taloudellisia näkökohtia olemassa. Esimerkiksi kasvitautien torjuntaa bakteriofageilla. Siinä on valtavat näkymät, samoin myös eläintuotannossa, arvioi Mikael Skurnik.
Lue myös: