Joissakin Saksan kaupungeissa on jo pitkään ollut ajorajoituksia suuripäästöisille autoille. Keskustaan pääsee vain, jos autossa on erityinen ympäristötunnus, joka kertoo auton täyttävän tietyt päästövaatimukset.
– Suomessa ei ole pohdittu dieselkäyttöisten henkilöautojen käytön rajoittamista ilmanlaatusyistä, liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.
Helsingin kantakaupungissa on kuitenkin asetettu tiukempia päästövaatimuksia HSL:n kilpailuttamalle bussiliikenteelle ja HSY:n kilpailuttamille jäteautoille. Käytännössä tämä merkitsee sitä, etteivät vanhemmat dieselbussit ja jäteautot menesty kilpailutuksissa eivätkä siis pääse hoitamaan liikennettä alueella.
Helsingin kaupungin Ympäristönsuojeluyksikön mukaan kriteerit raskaille ajoneuvoille ovat kiristyneet pikkuhiljaa. Vaikutukset ilmanlaatuun ja päästöjen vähenemiseen ovat olleet myönteisiä.
– Upouuden raskaan kaluston päästöt ovat myös todellisuudessa matalia päinvastoin kuin useissa dieselkäyttöisissä henkilöautoissa, joissa todelliset typenoksidipäästöt saattavat olla monikymmenkertaiset valmistajien ilmoittamiin verrattuna, ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta Helsingin kaupungilta selvittää.
Vanhemmassa raskaassa kalustossa päästöt ovat siis edelleen suuria.
Vanhat bussit ja katupöly erityispulma
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomessa ilmanlaatu on muutenkin yleisesti ottaen parempi kuin Keski-Euroopan suurissa kaupungeissa. Ihmisille vaarallisina pidetyt rajat ylittyvät Suomessa melko harvoin, ja lähinnä vain Helsingissä. Silti myös Suomessa ilman epäpuhtauksien on arvioitu tappavan ennenaikaisesti jopa 1 600 ihmistä joka vuosi.
Suomessa erityisenä riesana ovat muun muassa vanhat bussit, katujen hiekkapöly ja nastarenkaiden yleinen käyttö. Toisaalta Saksassa ja muissa suurissa Euroopan maissa dieselautojen osuus autokannasta on merkittävästi suurempi kuin Suomessa.
– Katupöly on ongelma, joka vaatii panostamista vuodesta toiseen. Jos torjunnasta aletaan lipsua, haitat nousevat välittömästi Haaparanta toteaa. Hän muistuttaa, ettei autotekniikan kehittyminen tuo lainkaan helpotusta katupölyyn.
Dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin on veikattu romahtavan Euroopassa ja myös Ruotsissa uusien määräysten ja liikennerajoitusten myötä. Tämän on taas arveltu heijastuvan myös Suomen autokauppaan.
Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio arvioi, ettei ainakaan mitään suurta kertarysäystä ole näköpiirissä. Viime vuonna Suomeen tuotiin 33 000 käytettyä henkilö- tai pakettiautoa. Näistä kaksi kolmasosaa oli dieselautoja.
– Se kertoo dieselin suosiosta. Ne kuluttavat vähemmän kuin bensiiniautot, mutta suuri osa vanhoista dieseleistä ei täytä uusimpia päästövaatimuksia. Paljon ajavalle diesel on kuitenkin edelleen taloudellisin vaihtoehto, Kallio huomauttaa.
Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi dieselautojen osuus ensirekisteröinneistä on vähentynyt tasaisesti vuoden 2008 jälkeen. Viime vuonna noin 30 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli dieselkäyttöisiä.
Toisaalta käytettynä Suomeen maahantuoduissa autoissa dieselin osuus on tälllä hetkellä lähes 60 prosenttia. Jos Suomeen alkaa virrata yhä enemmän käytettyjä dieseleitä Saksan, Ruotsin ja muiden maiden liikennerajoitusten takia, se heijastunee myös meidän ilmanlaatuumme.