Jäykkäkouristusrokotus uusitaan jatkossa 20 vuoden välein, kun aiemmin rokote on täytynyt ottaa uudelleen kymmenen vuoden jälkeen rokottamisesta.
Harvennus koskee alle 65-vuotiaita eli työikäisiä. Yli 65-vuotiaat uusivat rokotteen jatkossakin kymmenen vuoden välein.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan taustalla on pitkä seuranta, jossa on todettu rokotteen suojaavan 20 vuotta.
– Suomessa on seurattu tetanus-vasta-aineita useita vuosikymmeniä. Kun on lapsuusrokotukset saatu, vasta-aineiden on todettu riittävän, ylilääkäri Tuija Heino THL:stä sanoo.
Ikärajaa Heino perustelee sillä, että 65 vuotta iäkkäämmillä lapsuusajan rokotuksissa saattaa olla puutteita. Siksi suoja voi olla heillä heikompi.
Tauti on hyvin vakava. Hyvästä hoidosta huolimatta suurin osa tapauksista on Suomessa kuollut 2000-luvullakin.
Tuija Heino, erikoislääkäri, THL
Jäykkäkouristustapauksia on todettu 2000-luvulla yksi tai kaksi vuodessa. Heino painottaa, että rokotusten harventaminen ei tarkoita sitä, että taudin vakavuudessa olisi tapahtunut muutosta.
– Tauti on hyvin vakava. Hyvästä hoidosta huolimatta suurin osa tapauksista on Suomessa kuollut 2000-luvullakin.
Laumasuojaa ei myöskään jäykkäkouristusrokotusten seurauksena synny, koska tauti ei tartu ihmisestä toiseen. Bakteeria esiintyy etenkin maaperässä, mutta se voi tehdä itiöitä esimerkiksi pinnoille.
– Jäykkäkouristuksen voi saada vaikkapa rikkoutuneesta ikkunalasista, jos sen yhteydessä syntyy haava.
Suurin riski on haava, johon menee esimerkiksi multaa tai lannoitteena käytettyä eläimen ulostetta. Myös palovammojen tai paleltumien yhteyteen voi syntyä kohtia, joissa jäykkäkouristusbakteeri pääsee muhimaan.
Heino kertoo, että jäykkäkouristus oli harvinainen tauti myös silloin, kun rokotuksia ei vielä ollut käytössä. Tapaukset vähentyivät, kun elinympäristö muuttui maaseudusta kaupunkimaisemmaksi.
– Viljelysmaiden lähistöllä ja Etelä-Suomessa, jossa ollaan sulan maan kanssa tekemisissä, on enemmän tapauksia kuin Pohjois-Suomessa.
Rokotusten muistamiseen luvassa helpotusta
Suomessa rokotekattavuutta pystytään tarkastelemaan väestötasolla, mutta yksittäisten ihmisten rokotetietoja ei ole koottuna mihinkään rekisteriin.
Tähän on luvassa muutos jatkossa, sillä nyt annettavat rokotukset kirjautuvat lähivuosina terveystietojen verkkopalvelu Omakantaan. Sinne eivät kuitenkaan päädy vuosia sitten annetut rokotukset.
Jos likaisen haavan saanut potilas ei muista, kuinka kauan rokottamisesta on kulunut, rokotetaan tavallisesti varmuuden vuoksi.
Heinon mukaan on suunnitteilla, että jäykkäkouristusrokotus annettaisiin jatkossa aina tietyssä iässä, jolloin omaa muistia ei tarvitsisi kaivella. Rokote annettaisiin 25-vuotiaana, 45-vuotiaana ja 65-vuotiaana.
Taudin ei uskota häviävän, sillä bakteeri ja sen itiöt ja ovat hyvin vastustuskykyisiä.
– Bakteeri tulee olemaan seuranamme niin kauan kuin mekin, uskoo Heino.
Harvempaan rokotusväliin ovat siirtyneet viime vuosina esimerkiksi Ruotsi, Englanti, Espanja, Hollanti ja Australia.
Lue lisää:
Lisää näyttöä rokotusten turvallisuudesta
Onko rokotuskorttisi hukassa? Rokotetietojen etsiminen on salapoliisihommaa