Erilaisia keinopesiä ja apukinoksia on testattu uhanalaisen saimaannorpan avuksi useita vuosia. Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset ovat olleet käytössä jo useina talvina. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä 2017.
Tänä vuonna norppaemon käyttöönsä hyväksymä, turvelevyistä ponttoneiden päälle tehty pesä on kokonaan ihmisen rakentama. Kelluva rakennelma pysyy pinnalla myös heikoissa jäissä ja sulan veden aikana. Ankkurointi pitää pesän paikallaan.
– Kolme, neljä vuotta tätä on yritetty ja testattu, ja nyt se onnistui. Se on sellainen kelluvan iglun ja ponttonilaiturin yhdistelmä, jonka norppa nyt hyväksyi, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta iloitsee.
Kunnasranta arvioi ratkaisevaksi käänteeksi kehitystyössä sen, että pesään lapioitiin lunta asennuksen yhteydessä. Aiemmin emo oli ilmeisesti karsastunut iglunmallisen pesän autiutta. Lumesta emo pääsi muokkaamaan kodista mieluisan.
– Oli se hieno tunne kun työnsin käteni pesään ja tunsin kuutin pehmeän karvan kädessäni, Kunnasranta kertoo.
Pesän keskiosassa on pehmeä lepäilytila, jonka molemmilta sivuilta pääsee pulahtamaan Saimaaseen.
– Kyllä tämä minun tietääkseni on ainutlaatuista maailmassa, että hylkeitä ruvetaan pöntöissä pesittämään.
"Iloinen ja vilkas kaveri"
Keinopesä nostettiin ankkuripaikaltaan läheiselle rannalle sunnuntaina. Pesästä löytyneet kuutinkarvat vahvistivat, että naarasnorppa oli valinnut pesäpaikakseen turvekattoisen asumuksen.
Lisävahvistus löytyi läheisen luodon rannalta. Yle oli maanantaina paikalla, kun vajaan kolmen kuukauden ikäinen kuutti pörräsi pitkin rantavesiä tutustumassa elinympäristöönsä. Kuutti näytti nauttivan hellesäästä täysin rinnoin.
– On oikein iloinen ja vilkas kaveri. Olisiko mittaa sellaiset 80 senttiä ja painoa vajaat 20 kiloa, kokenut norppakuvaaja, dokumentaristi Juha Taskinen aprikoi.
Mervi Kunnasranta ja Juha Taskinen pitävät keinopesää uutena läpimurtona saimaannorpan suojelussa.
– Ihminen voi auttaa, kun ilmasto lämpenee ja jäätä ei välttämättä Saimaalle enää tule. Tämä emä tulee varmaan uudelleen tekemään pesään kuutteja ja ne oppivat sen taas emoltaan. Tämä on ehdottomasti läpimurto, eikä siinä mielessä uutta, että onhan kuutteja syntynyt laiturin alle ja venevajaan, Juha Taskinen sanoo.
– Ja mikä tässä on loikoillessa ja kuuttia imettäessä. On turvekatto, hyvät kellukkeet ja hieno tasainen viira, jonka päällä makoilla, Taskinen hehkuttaa.
Kanta kasvaa tasaisesti
Mervi Kunnasranta muistuttaa, että jäätön ja lumeton talvi on täysin mahdollinen uhkakuva Saimaalla. Saimaannorppa olisi sulassa vedessä täysin petojen armoilla.
Saimaannorpan kanta on viime vuosina vahvistunut. Tänä keväänä kuutit syntyivät lumisen ja kylmän lopputalven ansiosta hyviin olosuhteisiin. Kanta on pikkuhiljaa vahvistunut 400 yksilön vahvuuteen. Viimeiset kolme vuotta uusia kuutteja on syntynyt keskimäärin 80 vuodessa.
Ilmaston lämpenemistä ja jäättömiä sekä lumettomia talvia pidetään ihmisten aiheuttaman häiriön ja verkkokalastuksen rinnalla yhtenä suurimmista uhkista vähälukuisen eläinlajin kannalta.
– Toivomme tietysti, ettei tällaista koskaan tarvittaisi, mutta ilmastoennusteet näyttävät sellaisilta, että tulee vielä lumettomia ja jäättömiä talvia, Mervi Kunnasranta sanoo.
Tekopesä on prototyyppi, joka on kehitetty EU-rahoituksen turvin. Jatkossa on tarkoitus saada pesäkohtainen hinta alemmas. Pesistä voisivat huolehtia vapaaehtoset apukinosten tapaan.
