Saman havainnon ovat tehneet monet siilinjärveläisen metsäasiantuntija Voitto Vauhkosen kollegoista: punkkien määrä metsissä on kasvanut selvästi muutamassa vuodessa. Työssään maastossa liikkuvat toistavat samaa viestiä yhä useammilla seuduilla.
Moni kokee, että metsien pelottavin eläin ei ole enää karhu, vaan vaarallisia tauteja levittävä lähes huomaamaton pieni ötökkä, punkki.
– Luonto ei ole enää samanlainen viehättävä oma itsensä kuin ennen, toteaa Vauhkonen surullisena.
Lähes 40-vuotisen uran metsissä tehnyt Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kertoo irrottaneensa itsestään joka kesä useita punkkeja.
– Aina niitä ei edes huomaa, kun ovat niin pieniä ja huomaamattomia, Vauhkonen harmittelee
.
Työnantajat ovat ryhtyneet tarjoamaan rokotteita
Metsissä ja maastossa työskenteleville punkeista on luonnossa työskentelevien mukaan muodostunut suuri riski. Se on ongelma, johon myös työnantajat ovat heränneet aivan viime vuosina. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviön mukaan yhä useampi työnantaja tarjoaa metsissä tai riskialueilla työskenteleville työntekijöilleen puutiaisaivokuumetartunnalta suojaavan rokotteen. Erityisen tärkeä rokote on riskialueilla.
– Työnantajat ovat reagoineet siihen riskiin, mikä punkeista on tullut. Kyse on työnantajan huolehtimisvelvoitteesta, korostaa Sirviö.
Harkitsemme päiväkotien metsäryhmien henkilökunnan rokottamista.
Tuula Nuotio
Myös esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevät joutuvat ottamaan punkit huomioon työssään. Esimerkiksi Kotkan alueella ei mielellään tehdä retkiä saaristoon punkkiriskin vuoksi. Varhaiskasvatuksen pääluottamusmies Minna Paavola kertoo, että kieltoa saaristoretkiin ei kuitenkaan ole.
Kuopion seudulla päiväkotien työntekijöille on hiljattain annettu punkkeihin liittyvä ohjeistus.
– Metsäretkille lähdettäessä lapsille on laitettava pitkät vaatteet ja hoitajien täytyy tarkistaa, että sukat tulevat housunlahkeiden päälle. Tullessa lapset on silmäiltävä punkkien varalta, kertoo palvelupäällikkö Tuula Nuotio Kuopion kaupungilta.
Nuotion mukaan Kuopiossa harkitaan parhaillaan metsäryhmien henkilökunnan rokottamista puutiaisaivokuumetta vastaan.
Työterveyspalveluja tarjoavasta Mehiläisestä kerrotaan, että työnantajien maksamien rokotteiden määrä on lähtenyt kasvuun muutaman viime vuoden aikana. Yksi syy on lisääntynyt tietoisuus punkeista ja punkkitaudeista.
– Investointina rokote ei ole työnantajalle suuri, arvioi asiakkuuspäällikkö Sari Hoffrén Kuopion Mehiläisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee rokotetta puutiaisaivokuumetta vastaan vain riskialueilla maastossa työskenteleville. Silti esimerkiksi rannikolla osa päiväkodeissa työskentelevistä pitäisi rokotetta tarpeellisena työsuhde-etuna.
Vaatetus antaa hyvän suojan
Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistys ryhtyi tarjoamaan punkkirokotuksia työntekijöilleen jo seitsemän vuotta sitten. Tuohon aikaan Maaningasta tuli puutiaisaivokuumeen riskialuetta ja sairaustapausten määrä kasvoi, joten yhdistys katsoi rokotukset aiheelliseksi.
– Kyseessä on yksi suurimpia työterveyteen liittyviä riskejä erilaisten tapaturmien lisäksi, myöntää myyntijohtaja Juha Huttunen.
Henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa on ottanut rokotteen. Yksi heistä on lähes 40 vuotta metsäasiantuntijana työskennellyt siilinjärveläinen Voitto Vauhkonen.
– Punkkien määrän kasvu sai ottamaan rokotteen. Kyllä se kannattaa ottaa puutiaisaivokuumetta vastaan, perustelee paljon työssään metsissä liikkuva Vauhkonen.
Metsissä työssään liikkuville suositellaan suojautumiskeinoksi pitkävartisia kenkiä sekä pitkiä housuja ja paitaa. Päivän päätteeksi olisi hyvä tehdä itselleen punkkitarkastus.
Vuosikymmeniä itsekin metsissä aiemmin työskennellyt Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviö uskoo, että työnantajat ovat hoitaneet työturvallisuuslakiin kuuluvat velvoitteensa kohtuullisen hyvin.
– Aina on kuitenkin parannettavaa. Tämän ongelman esille tuomisen eteen on tehty hyvää työtä.
Siitä, miten paljon rokotteita on työntekijöille annettu, ei ole vielä tehty seurantaa. Sirviön mukaan tämä on kuitenkin tehtävä, koska sen perusteella voidaan tarkastella tarkennuksen tarvetta työehtosopimuksissa.
Punkkihysteriaa syytä välttää
Suomen 1 500 punkkilajista kaksi on vaarallisia: tavallinen puutiainen sekä idästä tullut taigapunkki. Punkit levittävät sekä rokotteella ehkäistävää puutiaisaivokuumetta että borrelia-bakteeria, joka aiheuttaa borrelioosia.
Borrelioosirokotteen kehittäminen on edistynyt, kun ranskalainen biotekniikkayhtiö kertoi viime viikolla testanneensa rokotetta onnistuneesti ensimmäistä kertaa ihmisillä. Borrelioosia voidaan tartunnan jälkeen hoitaa antibiooteilla. Tutkimuksen mukaan Suomessa joka kuudes puutiainen kantaa borrelia-bakteeria.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterin mukaan punkkien aiheuttamien TBE- eli puutiaisaivokuumetartuntojen määrä kasvaa. Vaikka puutiaisaivokuumetta kantavien punkkien määrä on joidenkin arvioiden mukaan vain noin 1,6 prosenttia, halutaan metsissä työskentelevät suojata riskiltä.
– Tautia kantavien punkkien prosentuaalinen määrä on pieni, mutta milloin se osuu kohdalle, voi olla ensimmäinen kerta. Kyllä se on riski ja vakavasti otettava asia, muistuttaa Sirviö.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Kukaan metsissä liikkuva ei kuitenkaan halua lietsoa punkkihysteriaa. Sellaistakin Voitto Vauhkonen on työssään havainnut. Hän on järjestänyt koululuokille metsäretkiä, mutta vastaan on tullut tilanteita, joissa koulu on punkkien takia perääntynyt retkestä.
– Punkit tuntuvat rajoittavan luonnossa liikkumista. Ennen järjestettiin päiväkodeista ja kouluista retkiä, mutta nyt ei aina uskalleta ottaa sitä riskiä. Hysteria on mennyt ehkä vähän jo ylikin. Terve järki on hyvä pitää mielessä, pohtii Vauhkonen.
Päiväkotipäivän aikana vastuu on päiväkodin henkilökunnalla ja muina aikoina vanhemmilla.
Tuula Nuotio
Soittokierros kuopiolaisiin päiväkoteihin kuitenkin kertoo, että retkillä käydään entiseen tapaan. Sen sijaan punkit ovat aiheuttaneet pohdintaa vastuukysymyksistä: jos punkki tarttuu lapseen, onko vastuu päiväkodilla vai vanhemmilla.
– Päiväkotipäivän aikana vastuu on päiväkodin henkilökunnalla ja muina aikoina vanhemmilla. Pidän tärkeänä, että näistä asioista keskustellaan, mutta riskiä tautien leviämiselle täällä en pidä kovin korkeana. Tätä mieltä on myös työterveyshuolto, sanoo Kuopion kaupungilla palvelupäällikkönä työskentelevä Tuula Nuotio.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuija Leino korostaa, että pahimmillakin riskialueilla vain 1–2 prosenttia punkeista kantaa puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta.
– Kuivat metsät eivät ole punkkien mielipaikkoja. Ne viihtyvät enemmän esimerkiksi suurten järvien rannoilla ja rantalehdoissa.
Millaisia kokemuksia sinulla on punkeista? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa. Keskustelussa on mukana punkkeja tutkinut Jani Sormunen Turun yliopistosta.