Nyt se on virallista. Suomessa on tapahtunut ensimmäinen, rikoslain mukainen terrori-isku.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus sinetöi terminologian tänään perjantaina antamallaan ratkaisulla. Siinä tekijä Abderrahman Bouanane tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.
Vastaavalla rikosnimikkeellä ei ole aiemmin istuttu Suomen vankiloissa, joten vankeusrangaistuksen pituuden ennakointi on vaikeaa.
Keskimääräisen elinkautisen pituus on ollut Suomessa reilut 14 vuotta. On mahdollista, että näin kovilla rikosnimikkeillä istumisaika on pidempi.
Tuomio olisi ollut elinkautinen riippumatta siitä, tuomitaanko teot terroristisessa tarkoitusena tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä vai ilman terroriulottuvuutta. Elinkautinen on aina elinkautinen.
Mutta kansalle ja uhreille sillä on suuri henkinen merkitys.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, mutta tuomioistuimen oikeudellinen tulkinta antaa kuitenkin mahdollisuuden nimittää tekoja terrori-iskuksi.
Kansankielisestä nimityksestä tuli totta
Käsitettä 'terrorismi' käytetään kirjavasti erilaisissa yhteyksissä ja merkityksissä.
Kansankielellä Turun puukotukset ovat olleet terroria jo viime elokuun 18. päivästä lähtien. Toimituksiin on satanut vihaista palautetta siitä, että tiedotusvälineet ovat käyttäneet traagisesta tapauksesta kiertoilmaisuja, kuten Turun puukotuksia tai puukkoiskua.
Media on pyrkinyt välttämään tapahtuman leimaamista terrorismiksi – ennen kuin toisin tuomioistuimessa todistetaan.
Terrorismin monet kasvot
Ihmiset – ja etenkin media – rakastavat yksinkertaistavia määritelmiä. Nyt Turun puukotukset ovat saaneet oman suuhunsopivan muotonsa.
Terroristinen teko on omiaan maalaamaan tekijän yksiselitteisesti pahaksi. Samalla teon taustat ja syiden ymmärtäminen sumentuvat.
Poikkeuksellisen kinkkiseksi terrorismin määritelmän tekee se, että sen käyttötarkoitus on voimakkaasti tilannesidonnainen.
Kavereiden kesken terroristiksi kelpaa lähes kuka tahansa. Politiikko puolestaan tuomitsee teon terrorismiksi jouduttaakseen omia päämääriään esimerkiksi tiedustelulakien kiirehtimiseksi. Akateemikolle terrorismin erottaa tavallisesta rikollisuudesta poliittinen tai uskonnollinen päämäärä.
Ja sitten on terrorismin määritelmä rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Silloin viitataan Suomen rikoslain luvun 34a -kohtaan, jossa puhutaan terrorismirikoksista. Tästä rikostyypistä ei ole vakiintunutta tulkintaa Suomessa.
Rikosoikeudellinen määritelmä selvisi
Turun puukotukset ovat tiettävästi neljäs terrorismirikoskokonaisuus, jossa epäily on edennyt tuomioistuimeen asti.
On onni, ettei näin raskaita syytteitä ole tarvinnut punnita oikeusasteissa aiemmin.
Toisaalta Varsinais-Suomen käräjäoikeuden perjantaina antama ratkaisu vähentää epätietoisuutta sen ympäriltä, mitä Suomen rikoslain silmissä vaaditaan terroritekoihin.
Oikeuden perusteluissa olennaisia asioita terroristisen tarkoituksen toteennäyttämisen kannalta olivat esimerkiksi tekijän uskonnollisen radikalisoitumisprosessin kuvaaminen, hänen halunsa kuulua terrorijärjestö Isisin sotureihin ja sitkeä surmaamispyrkimys.
Tästä on apua tulevaisuudessa, jos vastaavia tapauksia joudutaan puimaan oikeusistuimissa.
Puolustuksen argumentit kaatuivat
Suomalainen oikeuslaitos on yleisten tuomioistuinten osalta kolmiportainen. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden perjantainen tuomio on vasta ensimmäisen asteen tulkinta rikoslaista.
Turun puukottajan asianajaja Kaarle Gummerus totesi pian tuomion jälkeen, että puolustus ei ole vielä varma, aikooko se valittaa tuomiosta. Näin siitä huolimatta, että käytännössä kaikki puolustuksen argumentit kaatuivat oikeudessa.
Gummerus on hankalassa välikädessä, sillä hänen päämiehensä on ilmoittanut jo esitutkinnan aikana tehneensä terroriteon, mutta Gummeruksen tehtävänä on puolustaa päämiestään syytteiltä. Siispä puolustus kiisti oikeudessa Suomen rikoslain mukaisen terroristisen tarkoituksen.
Syyttäjä sai omat vaatimuksensa läpi, eikä sillä ole perustetta viedä tapausta korkeampiin oikeusasteisiin.
Ei ole siis täysin poissuljettua, että Turun puukotusten tuomio tulee lainvoimaiseksi ensimmäisessä oikeusasteessa.
Seitsemän yötä tyytymättömyysilmoitukseen
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioilla ei perinteisesti katsota olevan ennakkopäätösmerkitystä, mutta tässä tapauksessa voi käydä niin. Ennakkopäätökset puolestaan ohjaavat tulevaisuuden lainkäyttöä.
Puolustuksella on seitsemän vuorokautta aikaa ilmoittaa tyytymättömyyttä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomioon. Valitus hovioikeuteen pitää toimittaa kuukauden kuluessa.
Tapauksen rikosoikeudellisen etenemisen kannalta olennainen piste on tulossa ensi tiistaina, kun Gummerus tapaa päämiehensä Abderrahman Bouananen. Tuolloin ensimmäistä kertaa virallistesti terroristina.
Tapaamisen jälkeen selviää, sinetöikö jo käräjäoikeuden ratkaisu Turun puukotusten terrorismiluonteen, vai pohditaanko asiaa vielä korkeammissa oikeusasteissa.
Muokattu 16.6. kello 11.00: Otsikkoa muutettu.