Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Ainutlaatuinen hukkuneiden etsintävene valmiina tositoimiin – kadonneen löytyminen on suuri helpotus omaisille

Lähes kolmekymmentä vuotta hukkuneita etsinyt Reino Savukoski löysi työlleen jatkajan. Kuusihenkinen vapaaehtoinen hälytysryhmä on valmiina vedenalaisiin etsintöihin läpi Suomen.

Lumijoen etsintävenetiimin miehistöä kotisatamassaan Lumijoen  Varjakassa.
Lumijoen etsintävenetiimin miehistöä kotisatamassaan Lumijoen Varjakassa. (saksanpaimenkoira Jero, Heidi Hyväri, Marko Hyväri, Markus Lehto, Kati Hyväri ja Sirpa Laitinen- Kauppi) Kuva: Juha Hintsala / Yle
  • Juha Hintsala

Legendaarisen maineen saanut Reino Savukoski lopetti kadonneiden etsinnät terveyssyistä. Vedenalaisissa etsinnöissä mies ehti löytää 30 vuoden aikana noin 120 ihmistä.

Kun työ loppui, jäi Savukosken rakentama ja kalustama etsintävene hänelle tarpeettomaksi.

Etsintävene SB Fortunalle oli monia ottajia. Kesäkuussa Etsintäveneen tuki ry:n hallitus päätti lahjoittaa aluksen Lumijoen etsintävene team ry:lle.

– Menin ihan sanattomaksi, kun kuulin uutisen, yhdistyksen puheenjohtaja Marko Hyväri kertoo.

Ainutlaatuinen vene Suomessa

Reino Savukosken rakennuttama SB Fortuna on Suomen ainoa vedenalaiseen etsintään erikoistunut vene. Erikoisvarusteltua venettä käytetään vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintätehtävissä.

– Suomessa ei ole toista tällaista venettä, jossa on viistokaikuluotain ja kuusi vedenalaista kameraa, toteaa Hyväri.

Lumijoen valintaan veneen sijaintipaikaksi vaikutti se, että vuoden 2016 vapaaehtoiseksi pelastajaksi valittu lumijokinen Marko Hyväri vastaa veneen toiminnasta yhdessä perustamansa Lumijoen etsintävene team ry:n kanssa.

Viistokaikuluotain tunnistaa ihmisen muodot veden alla.
Viistokaikuluotain tunnistaa ihmisen muodot veden alla. Kuva: Juha Hintsala / Yle

Suomessa hukkuu vuosittain 150−200 ihmistä. Vapaaehtoinen kuusihenkinen hälytysryhmä on valmiina hukkuneiden etsintöihin viranomaisten apuna tai omaisten pyynnöstä. Aluksen toiminta-alueena on koko Suomi.

– Ainahan sitä toivoo, ettei tarvitsisi lähteä tositoimiin. Mutta koskaan ei tiedä, milloin käsky käy. Meidän reviirimme kasvoi nyt Pohjois-Suomen alueesta koko Suomen kattavaksi, Hyväri kertoo.

Hyvärin mukaan vapaaehtoistyössä haastavinta on ajan löytäminen etsinnöille, koska ne tehdään omien töiden ohessa. Illat ja viikonloput menevät etsintöjen parissa. Kulut ovat menneet pääosin omasta kukkarosta.

Oma keksintö auttoi hukkuneen löytämisessä

Hyväri on kehitellyt omia menetelmiä kadonneiden löytämiseksi. Niin sanottua virtauspalloa testattiin ensimmäisen kerran Temmesjoella pari vuotta sitten.

Marko Hy­vä­ri valittiin vuo­den 2016 va­paa­eh­toi­sek­si pe­las­ta­jak­si eri­tyi­ses­ti hä­nen an­si­ois­taan ve­sis­tö­et­sin­näs­sä.
Marko Hy­vä­ri valittiin vuo­den 2016 va­paa­eh­toi­sek­si pe­las­ta­jak­si eri­tyi­ses­ti hä­nen an­si­ois­taan ve­sis­tö­et­sin­näs­sä. Kuva: Juha Hintsala / Yle

Jalkapallon kokoinen tasapainotettu pallo laskettiin narun nokassa aivan pohjan lähettyville, narun toisessa päässä on pieni koho. Pallon avulla tehtiin heti ruumislöytö ja keksintöä tullaan käyttämään muiden laitteiden ohella kadonneen paikantamiseksi.

– Pohjassa voi olla akanvirta, joka kulkee aivan eri suuntaan kuin pintavirta. Virtauspallo näyttää meille suoraan tien, miten vesistön virtaukset kulkevat ja mistä etsintöjä kannattaa lähteä tekemään.

Kadonneen löytäminen on tärkeää

Suomen punaisen ristin Oulun piirin valmiuspäällikkö Ari Haaranen on tyytyväinen lahjoitukseen. Ainutlaatuinen vene ja laitteisto antavat mahdollisuuden toimia viranomaisten apuna vedenalaisissa etsinnöissä.

– Meillä on vuosittain vedenalaisia ruumisetsintöjä. Mutta alusta voidaan käyttää valtakunnallisesti ihan missä vaan, Haaranen kertoo.

Vedenalaiseen etsintään erikoistunut SB Fortuna on jatkuvassa lähtövalmiudessa Lumijoella.
Vedenalaiseen etsintään erikoistunut SB Fortuna on jatkuvassa lähtövalmiudessa Lumijoella. Kuva: Juha Hintsala / Yle

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ei ole ollut mukana etsintäveneen toiminnassa aiemmin. Nyt se toimii viranomaisten käskystä, mutta myös omaisten pyynnöstä. Kadonneen ihmisen löytäminen on tärkeää. Vaikka toivoa ei enää olisi, on omaisten hätä edelleen olemassa.

– Se on konkreettinen tapahtuma, jonka jälkeen päästään tekemään lopullista surutyötä. Kun ihmisen kohtaloon saadaan selvyys, epätietoisuus katoaa ja surutyö voi alkaa, Ari Haaranen sanoo.