Valoisa kesäilta, lämmin vesi, joka vapauttaa endorfiineja sekä kylmä juoma. Ei ihme, että kylpytynnyrit eli paljut kasvattavat suosiotaan.
Paljuja vuokraavien yrittäjien määrä on muutamassa vuodessa moninkertaistunut ja moni hankkii paljun omalle takapihalleen.
Paljujen käytössä on kuitenkin syytä olla varovainen. Suurimmat riskit liittyvät hukkumis- ja hygieniavaaroihin.
1. Matalaankin veteen voi hukkua
Vuoden 2015 heinäkuu oli todella synkkä. Kolme pientä lasta hukkui paljuun tai uima-altaaseen. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Pipsa Korkolainen on huolissaan paljuihin liittyvästä hukkumisriskistä.
– Yllättävän matalaan veteen voi hukkua. Lapsia ei tule milloinkaan jättää valvomatta paljun lähistölle.
Korkolainen muistuttaa, että pienetkin lapset ovat varsin näppäriä kiipeilijöitä. He pystyvät kiipeämään paljuun esimerkiksi puutarhakalusteita pitkin. Palju kannattaa siksi sijoittaa kauas kiipeämisen mahdollistavista esineistä.
Palju on myös hyvä tyhjentää heti käytön jälkeen.
Tukes on onnettomuuksien jälkeen pyrkinyt vaikuttamaan valmisteilla olevan standardin sisältöön, jotta paljuihin saataisiin kannet.
– Sen verran huolissamme olemme olleet, että aika paljon resursseja standardin valmisteluun on käytetty.
Lukittavat, ihmisen painon kestävät kannet ehkäisisivät onnettomuuksia estämällä lapsen pääsyn paljuun. Kevyet kannet ja pressut sen sijaan ovat huonoja ratkaisuja, sillä ne eivät estä paljuun pääsemistä, vaan vaikeuttavat sieltä poispääsyä.
Euroopan laajuinen paljustandardi vahvistetaan arviolta marraskuussa. Standardi koskee kuitenkin ainoastaan paljujen valmistajia, eikä varmista sitä, että ihmiset käyttävät paljuja turvallisesti.
Lasten lisäksi myös humalassa oleva tai sairauskohtauksen saanut aikuinen on vaarassa hukkua paljuun.
2. Lämmin vesi ei riitä puhdistamiseen
Hukkumisvaaran lisäksi, paljun tyhjentämiseen käytön jälkeen, on vähintään yhtä tärkeä syy: niissä viihtyvät bakteerit.
Viime vuonna seitsemän matkailijaa sairastui Legionella-bakteerin aiheuttamaan legioonalaistautiin kylvettyään hotellin porealtaassa. Legionella-bakteeri aiheuttaa keuhkokuumeen tai lievemmän kuumetaudin. Vakavimmillaan, 5-10 prosentissa tapauksista, legionella-keuhkokuume johtaa kuolemaan
Oulun yliopiston kardiologian professori Heikki Huikuri pitääkin paljujen suurimpina vaarana niiden hygieniariskiä.
– Paljujen lämmin, noin 38 asteinen vesi, on otollisin lämpötila myös bakteereille.
Keuhkokuumeen lisäksi paljun lämpimässä vedessä viihtyvät myös ihottumaa ja ihoinfektioita aiheuttavat bakteerit.
Parhaiten tartunnoilta ja ihottumalta välttyy, kun paljun tyhjentää ja puhdistaa jokaisen käyttökerran jälkeen.
– Lämmin vesi ei riitä puhdistukseen vaan paljujen puhdistuksessa tulee käyttää ohjeiden mukaan myös antibakteerisia pesuliuoksia.
Toistaiseksi esimerkiksi legioonalaistautitartunnat kylpylöihin ja paljuihin liittyen ovat olleet yksittäistapauksia. Terveysviranomaisen mukaan on kuitenkin vain ajan kysymys, milloin joku sairastuu paljujen yleistyessä.
Kuten ennen uima-altaisiin menoa, myös ennen paljuilua suihkussa käyminen on tarpeellista. Iholta irtoaa likaa ja bakteereja, jotka jäävät muhimaan lämpimään veteen.
3. Talvella paljuilu voi olla riski sydämelle
Oulun yliopiston kardiologian professori Heikki Huikurin mukaan lämmin palju on lähtökohtaisesti hyvä asia sydän- ja verenkiertoelimistölle.
– Vaikutukset elimistölle ovat hyvin samankaltaisia kuin saunoessa. Lämpimässä vedessä verenpaine laskee ja silloin sydämen kuormitus alenee.
Saunomisella on todettu olevan hyvin paljon myönteisiä vaikutuksia sydänterveydelle. Lämpö saattaa jopa parantaa sydämen toimintakykyä sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä.
Sen sijaan paljussa oleilu talvella ei ole yhtä riskitöntä.
– Kun lämpimästä vedestä noustaan nopeasti kylmään ilmaan, sydän kuormittuu, mikä voi lisätä sydäninfarktin riskiä.
Terve ihminen kestää kuitenkin yleensä hyvin verenpaineen nousun.
– Jos taustalla on sydänsairaus ja runsas alkoholin käyttö, ollaan jo suuressa vaarassa.
Huikurin mukaan kohtuullinen alkoholinkäyttö paljuilun yhteydessä ei itsessään ole riskitekijä. Paljuilua humalassa ei kuitenkaan suositella nukahtamis- ja sammumisriskin vuoksi.
4. Kuuma vesi kuivattaa elimistöä
Paljussa oleminen kiihdyttää hikoilua. Elimistön kuivumisen riski ei Huikurin mukaan ole kuitenkaan merkittävä.
– Terve ihminen juo luonnostaan riittävästi.
Liian kuumassa, yli 40-asteisessa vedessä nesteen haihtuminen elimistöstäkiihtyy. Japanilaistutkimuksen mukaan ongelmia aiheutuu, mikäli veden lämpötila on yli 39 astetta. Veden alla keho ei viilenny yhtä tehokkaasti, koska hiki ei pääse haihtumaan ilmaan. (Seura)
Yhdistettynä alkoholin käyttöön nesteen menetys kehossa on vieläkin suurempaa. Krapulan oireet puolestaan aiheutuvat osittain elimistön kuivumisesta.
Yllättävää kyllä, tutkimusten mukaan krapulan tuntemukset saattavat olla jopa vähäisempiä saunomisen jälkeen. (Journal of Internal Medicine)
Tämän Huikuri arvelee liittyvän sekä mielihyvähormoneihin että verenpaineen laskuun.
– Mielihyvähormoneiden, erityisesti endorfiinin tuotanto nousee lämmön vaikutuksesta.
Lämmön lisäksi mielihyvää tuottaa sosiaalinen ympäristö. Hyvä seura ja rentouttava ympäristö lisäävät mielihyvähormonien määrää.
Jotta paljuilusta saa kaiken irti, tulee siis riskeistä huolimatta osata rentoutua.