Sunnuntain vaalipäivänä huomion varastivat mielenosoitukset kymmenissä kaupungeissa eri puolilla Venäjää.
Noin tuhat ihmistä pidätettiin. Mielenosoitukset osoittivat, että tyytymättömyys eläkeuudistukseen elää yhä.
Sunnuntaina käytiin ensimmäiset vaalit, jossa voitiin mitata epäsuositun eläkeuudistuksen seurauksia poliittiselle järjestelmälle. Samana päivänä järjestettiin lukuisia alue- ja paikallisvaaleja, muun muassa kuvernöörinvaalit 22 alueella.
Vaalipäivänä nähtiin, kuinka presidentti Vladimir Putin yritti syöttää äänestyslipukettaan vaalikoneeseen ja onnistuu vasta kolmannella kerralla.
– Kiitoksia äänestämisestä! kone kiitteli poistuvaa Putinia.
Vaalit eivät menneet muutenkaan täysin putkeen, vaikka Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueella ei yleensä ottaen ollut suurta huolta asemansa menettämisestä. Muurissa näkyi rakoilua.
Peräti neljällä alueella kuvernöörinvaalit etenivät toiselle kierrokselle, kun yksikään ehdokas ei saanut yli 50 prosenttia äänistä.
Näin kävi Habarovskin ja Primorjen aluepiireissä Venäjän Kaukoidässä, Hakassiassa Etelä-Siperiassa ja Vladimirin alueella lähellä Moskovaa.
Lisäksi kolmella alueella – Irkutskissa, Hakassiassa ja Uljanovskissa – kommunistit saivat Yhtenäistä Venäjää paremman tuloksen alueparlamenttivaaleissa.
Pääkaupungissa Moskovassa valtapuolueen edustaja pormestari Sergei Sobjanin keräsi turvallisesti 70 prosentin äänisaaliin. Äänestysvilkkaus jäi 30 prosenttiin.
Moskovan alhaista äänestysaktiivisuutta voi osittain selittää se, etteivät vallanpitäjät päästäneet vaaleihin uskottavaa vastaehdokasta. Kanavaa tyytymättömyyden ilmauksille ei ollut.
Vallanpitäjät eivät halunneet ottaa samaa riskiä kuin vuonna 2013, kun Sobjanin oli ehdolla ensi kerran. Tuolloin oppositioliikehdinnän nouseva nimi Aleksei Navalnyi päästettiin vaaleihin ja hän onnistui saamaan yli neljänneksen äänistä.
Eläkeuudistus syntipukkina
Venäjän alueilla on omat erityispiirteensä, mutta yleensä ottaen valtapuolueen ehdokkaiden vaikeudet niputettiin eläkeuudistuksen piikkiin.
Se antoi toisaalta Yhtenäisen Venäjän aluejohtajille hyvän syntipukin: vastuu omasta epäsuosiosta oli helppo sysätä keskusvallan harteille.
Samaan aikaan oppositioryhmittymät kilvoittelevat siitä, kuka onnistuu profiloitumaan suurimmaksi eläkeuudistuksen vastustajaksi.
Opposition kykyä hyödyntää eläkeuudistuksen vastaisia mielialoja syö yhä keskinäinen kyräily ja oppositioryhmien hajanaisuus.
Eläkeuudistus on ollut kommunisteille hyvä tilaisuus nostaa punaista lippuaan.
Venäjän kommunistipuoluetta on yleensä ottaen pidetty menneisyyden jäänteenä, vallanpitäjien kannalta harmittomana dinosauruksena, joka varoo oikeasti suututtamasta Kremliä.
Kaikesta huolimatta kommunistit ovat yhä maan toiseksi suurin puolue, ja kommunistit ovat olleet eturintamassa järjestämässä eläkeuudistuksen vastaisia mielenilmauksia.
Osaltaan kommunistien edistysaskeleita aluevaaleissa selittää toki se, ettei äänestäjillä ole parempaakaan kanavaa protestiäänille.
Sunnuntain protesteissa taas voi nähdä Aleksei Navalnyin pyrkimyksen säilyttää johtava asemansa oppositioliikehdinnässä. Hän saa edelleen väen kaduille uhmaamaan mellakkapoliisien pamppuja.
Navalnyille tämä oli tärkeä näyttö kilvassa opposition ykkössijasta.
Eläkeuudistus – eroonkaan siitä ei enää pääse
Venäjän johdolle eläkeuudistuksen vastaiset protestit ovat silti hankala paikka.
Mielenilmaukset demokraattisten oikeuksien puolesta voitiin helposti ohittaa pienen kaupunkilaisen liberaalin keskiluokan haihatteluna. Eläkeiän nosto sen sijaan on kouriintuntuva asia, ja mielipidemittausten mukaan valtaosa väestöstä vastustaa sitä.
Samalla eläkeuudistuksen kanavoituu myös laajempaa turhautumista.
Tämä on näkynyt jo presidentti Putinin kannatuksessa.
Levada-tutkimuslaitoksen heinäkuisessa kyselyssä Putinin toimet presidenttinä hyväksyi 67 prosenttia vastaajista, mikä oli peräti 15 prosenttiyksikön pudotus presidentinvaalien jälkeisestä tilanteesta.
Elokuussa kannatusluku oli hieman kohentunut 70 prosenttiin.
Toisaalta perääntyminenkin on vallanpitäjille vaikeaa, eikä vain kasvojen menettämisen vuoksi.
Väestön ikääntyminen luo omia taloudellisia paineitaan, varsinkin kun Venäjän talouden kannalta aivan oleellisen tärkeä tekijä, öljyn maailmanmarkkinahinta, ei ole noussut 2000-luvun alun huippulukuihin.
Venäjän taloustilanne on yhä hauras. Maanantaina rupla heikkeni jälleen suhteessa euroon ja dollariin. Ruplan arvon heikkenemisen arvioidaan vauhdittavan inflaatiota, mikä taas iskee kansalaisiin.
Aiheesta aiemmin:
Venäjän eläkeprotesteissa pidätettiin yli tuhat 10.9.2018
Venäjällä eläkeuudistus koettelee kansalaisten hermoja – eläkeikä voi nousta jopa 8 vuotta 30.6.2018