Eduskunnan tänään julkaisema tasa-arvotutkimus on jo ehditty kyseenalaistaa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kertoi heti julkistamistilaisuuden jälkeen sosiaalisessa mediassa, ettei hän itse osallistunut Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen eduskuntatyössä -tutkimukseen sen "lukuisten puutteiden vuoksi".
Kontulan mukaan tutkimuksen kattavin osa perustui lomakekyselyyn, jonka vastaajat olisi ollut helppo yksilöidä. Lisäksi lomakkeet kerättiin eduskuntaryhmittäin, mikä edelleen helpotti tunnistamista – varsinkin pienimmissä ryhmissä.
– Johdon pyynnöstä yksilöitävissä olevilla lomakkeilla toteutetut kyselyt yhteisön henkilösuhteista ovat tosi huono idea, Kontula kirjoitti Facebookissa.
Lomakkeet myös täytettiin ryhmäkokouksessa yhdessä, muiden asioiden lomassa.
– Epäilen suuresti, onko tällaisesta aineistosta mahdollista saada mitenkään järkevää informaatiota esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä.
Kontula kritisoi niin ikään kyselyn toista pääaineistoa eli 34 kansanedustajan nauhoitettuja haastatteluja, jotka kestivät puolesta tunnista tuntiin.
– Olen itse vastikään tehnyt eduskunnassa laadullisia haastatteluja, ja tuon kokemuksen pohjalta en ole varma myöskään tämän aineiston käyttökelpoisuudesta. Omassa tutkimuksessani tunsin haastateltavat ennalta. Silti vasta nauhurin pois jättäminen sai haastateltavat puhumaan itselleen arkaluontoisista kysymyksistä.
Ohjausryhmän puheenjohtaja: Kritiikki on asiallista
Selvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Parviainen (kesk.) ymmärtää Kontulan kritiikin.
– Ryhmiä pyydettiin varaamaan riittävä aika lomakkeiden täyttämiseen, mutta en tietenkään voi tietää, miten tämä eri ryhmissä järjestettiin, hän kertoo.
– Kontula on tutkija ja varmasti tietää nämä kuviot. Kritiikki ei ole asiatonta.
Parviaisen tietojen mukaan eduskunnasta kukaan ei kommentoinut kyselylomaketta siinä vaiheessa, kun tutkimuksen tehnyt Oxford Research Oy sai sen valmiiksi. Siksi siihen saattoi jäädä myös joitain puutteita.
– En ainakaan itse ohjausryhmän puheenjohtajana kommentoinut lomaketta. Se on tehty vastaavan ruotsalaisen kyselyn perusteella, mutta kyllähän siinä on puutteita esimerkiksi nykyisen sukupuolikäsityksen näkökulmasta.
Parviainen viittaa Kontulan kritiikkiin siitä, että lomakkeen vastaaja pystyi valitsemaan vain kahdesta sukupuolesta. Hän myös myöntää, että esimerkiksi keskustan eduskuntaryhmässä kaikki eivät täyttäneet lomaketta sen puutteiden vuoksi.
– Lomakkeessa kysyttiin vaalipiiri, paljonko on edustajakausia takana ja sukupuoli. Silloin on helppo päätellä, kuka lomakkeeseen on vastannut, Parviainen sanoo.
– Toki lupasimme, että vastaajista ei raportoida kuin sukupuolen perusteella. Kaikki eivät silti vakuuttuneet.
Tutkija: Häirintäkokemukset vaatisivat oman, yksityiskohtaisemman tutkimuksen
Oxford Researchin tutkija Anna Björk kertoo Ylelle, että edustaja Kontula nosti huomionsa ensille jo maaliskuussa, kun kyselyä tehtiin.
– Kontulan kritiikki koskee sitä, millaista tietoa tällä tutkimusasetelmalla voi saada. Juuri näistä hänen mainitsemistaan syistä emme tämän aineiston perusteella yleistä, vaan kerromme ainoastaan mitä lomakkeisiin raportoitiin.
Björkin mukaan varsinkin häirintäkokemuksien tutkiminen vaatisi oman, yksityiskohtaisemman tutkimuksensa.
– Nostimme tämän esille myös tänään tiedotustilaisuudessa, hän sanoo.
Tutkijat lähestyivät kasvokkaisissa haastatteluissa häirintää lähinnä siitä näkökulmasta, ovatko edustajat tietoisia voimassaolevista toimintaohjeista epäasiallisten tapausten varalle.
– Jos edustaja halusi tuoda esiin omia näkökulmiaan, niin hän toi. Mutta on totta, että nämä ovat hyvin luottamuksellisia asioita, Björk myöntää.
Lue myös: