Kymmenen vuotta sitten Jouni Mänty päätti, että lentäminen saa riittää.
– Päätin, että olen nähnyt tarpeeksi maailmaa. Minun matkusteluni hiilijalanjälki on niin suuri, etten kehtaa edes sanoa, missä kaikkialla tuli käytyä. Euroopassa reissasin paljon, lisäksi muun muassa Havaijilla ja Japanissa.
Nopeasti etenevä ilmastonmuutos johti siihen, että Mänty halusi pienentää hiilijalanjälkensä mahdollisimman pieneksi. Se tarkoitti muutoksia myös matkusteluun.
Vuosi 2008 oli viimeinen, kun hän matkusti lentokoneella. Siitä tuli tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta.
Matkailun ympäristövaikutukset ovat viimeisten vuosien aikana nousseet useammin matkailukeskustelun keskiöön. Eikä syyttä: Nature Climate Change -lehden tuoreimman tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesta turismista aiheutuu 8 prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä.
Oulun yliopiston matkailumaantieteen professorin Jarkko Saarisen mukaan lisääntynyt tietoisuus ei vielä toistaiseksi ole muuttunut kulutustottumukseksi. Matkailu on monessa suhteessa vielä ympäristön kannalta kestämätöntä.
"Karkea yleistys on, että mitä nopeammin matkustaa, sitä kestämättömämpi matkustustapa on."
Jarkko Saarinen
– Toki vastuullisuus matkailussa on kasvanut, mutta ei sitä vauhtia kuin tietoisuus.
Saarisen mukaan vastuullisen matkailun ydintekijä on hyvin selkeä: matkustustapa.
Lentäminen on ympäristöä kuormittavin mahdollinen matkustustapa, kun taas esimerkiksi junalla liikkuminen on ympäristöystävällisempää.
– Karkea yleistys on, että mitä nopeammin matkustaa, sitä kestämättömämpi matkustustapa on, Saarinen kertoo.
"Lentämisen lopettaminen oli minulle helpoin tapa säästää ympäristöä. Lomailla ja matkustella voi muillakin tavoin."
Henni Pulkkinen
Siitä syystä myös Henni Pulkkinen lensi viimeisen lomalentonsa vuonna 2012. Ulkomaille suuntautuvilla työmatkoilla Pulkkinen käyttää edelleen lentokonetta, mutta vapaa-ajallaan hän ei lennä lainkaan.
Pulkkisen päätös lentämisen lopettamisesta syntyi pikkuhiljaa, kun hän seurasi uutisointia ilmastonmuutoksesta. Kun aihe nousi esille yhä useammin, jotain täytyi tehdä.
– Uutisointia seuratessa kävi entistä selvemmäksi, että ilmastonmuutos on asia, johon ei voida loputtomiin olla reagoimatta. Päätin, että lentämisen lopettaminen oli minulle helpoin tapa säästää ympäristöä. Lomailla ja matkustella voi muillakin tavoin, Pulkkinen kertoo.
Suomalaisten ulkomaanmatkojen määrä kasvussa
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät viime vuonna yhteensä 34,5 miljoonaa vapaa-ajan matkaa.
Määrästä 26 miljoonaa suuntautui kotimaan matkailuun ja 8,5 miljoonaa ulkomaille, josta lähes 4 miljoonaa tehtiin lentäen.
Myönteistä suomalaisten viime vuoden matkailutottumuksissa on, että kotimaanmatkailussa suomalaiset eivät suosi lentoliikennettä.
Tilastokeskuksen mukaan 80 prosenttia kotimaanmatkailusta tehtiin henkilöautolla. Saarinen kuitenkin muistuttaa, että junaliikenteeseen verrattuna yksityisautoilu on ympäristölle erittäin haitallista.
Kolikon toinen kääntöpuoli on, että vaikka lentokoneiden osuus kotimaanmatkailussa ei ole suuri, niiden käyttö lisääntyi viime vuonna.
Finavian tilaston mukaan suomalaiset ovat tehneet tämän vuoden alusta lähes 4 miljoonaa lentoa kotimaassa. Lukuun sisältyy kaikki lennot, siis vapaa-ajanmatkojen lisäksi myös työmatkat. Se tarkoittaa lähes 10 prosentin kasvua viime vuodesta.
Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista laivalla tehtiin 43 prosenttia, mikä ei myöskään ole lohdullinen tieto ympäristön kannalta. Laivaliikenne on Saarisen mukaan lähes yhtä kuormittavaa kuin lentäminen.
Euroopan ympäristökeskuksen liikenne- ja ympäristöraportoinnin mukaan vuoteen 2050 mennessä koko maailman laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt voivat olla 17 prosenttia kaikista päästöistä, jos lisätoimiin ei ryhdytä. Laivat myös käyttävät ympäristön kannalta usein heikkolaatuisinta ja haitallisinta polttoainetta.
Kokonaisuudessaan suomalaiset tekivät ulkomaanmatkoja enemmän kuin edellisvuonna. Matkojen määrä on ollut kasvussa jo pitkään. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaanmatkojen määrä on lisääntynyt 77 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kohdemaan valinnoilla pieni merkitys
Ongelma on siis varsin yksinkertainen: suomalaisten matkailun kasvaessa myös matkailun hiilijalanjälki kasvaa.
Kehityssuunta on sama myös maailmanlaajuisesti. Nature Climate Change -lehden toukokuussa julkaistun tutkimuksen mukaan vuosien 2009 ja 2013 välillä turismin globaali hiilijalanjälki on kasvanut 3,9 miljardista tonnista 4,5 miljardiin tonniin.
Määrä on nelinkertainen siihen nähden, mitä aiemmin arvioitiin. Osuuden odotetaan ainoastaan kasvavan tulevaisuudessa.
"Vain 3 prosenttia matkan hiilijalanjäljestä muodostuu kohteessa tehdyistä ympäristövalinnoista. Ne ovat tärkeitä tekoja, mutta suuressa mittakaavassa niiden rooli on pieni."
Jarkko Saarinen
Matkailun hiilijalanjälkeä arvioitaessa on perinteisesti tarkasteltu vain lentomatkailun päästöjä. Karkeiden yleistyksien mukaan yhden Thaimaan Phuketin lennon päästöillä nelihenkinen perhe autoilisi kotimaassa yli 10 vuotta.
Saarinen ei osaa sanoa, pitääkö väite kirjaimellisesti paikkansa, mutta arvioi, että jotain sen suuntaista määrä voi hyvinkin olla.
Kuitenkin kun lentomatkailun päästöihin lisää hotellien ja lentokenttien ylläpitämisen päästöt sekä turistien tekemät ostokset, hiilijalanjälki kasvaa.
Saarisen mukaan kuitenkin suurin ympäristötekijä on siitä huolimatta matkustustapa.
– Jos otetaan ääriesimerkkinä tapaus, jossa keskimääräinen pohjoiseurooppalainen lähtee häämatkalle Malediiveille, niin 97 prosenttia hiilijalanjäljestä tulee sinne ja takaisin matkustamisesta. Jäljelle jäävät 3 prosenttia muodostuu kohteessa tehdyistä ympäristövalinnoista, kuten että ei jätä yhden käyttökerran jälkeen pyyhkeitä hotellihuoneen lattialle uuden toivossa ja yrittää säästää vettä. Ne ovat tärkeitä tekoja, mutta suuressa mittakaavassa niiden rooli on pieni.
"Helppo tietysti nyt sanoa, että olisin lopettanut lentämisen, vaikka en olisikaan ehtinyt sitä ennen matkustella."
Jouni Mänty
Halpalentoyhtiöiden suosimat välilaskut kasvattavat lentämisen suurta hiilijalanjälkeä entisestään. Toisaalta halpalentoyhtiön käyttäminen voi joissain tapauksissa olla myös ympäristölle ystävällisempi vaihtoehto, sillä koneet pyritään täyttämään mahdollisimman tehokkaasti, ja ne kannustavat matkustajia hinnoittelullaan vähempiin matkatavaroihin, Saarinen kertoo.
Saarinen kuitenkin muistuttaa, että kohdemaassa tehdyillä valinnoilla on matkailun kannalta myös kapasiteetti tehdä hyvää. Matkustajan kannattaa suosia paikallisia tuotteita ja yrityksiä, jotka työllistävät paikallisia.
Lentäminen lisääntyy tulevaisuudessa
Ympäristöahdistuksesta kärsiville ei ole luvassa helpotusta tulevaisuuden näkymistä. Saarisen mukaan lentoliikenteen on ennustettu kasvavan tulevina vuosina entisestään.
– Lentoliikenteen ennustetaan kasvavan muutaman prosentin verran vuodessa. Liikkuminen ja matkailu ovat kasvava talouden muoto.
Saarisen väite pitää paikkansa. Suomen lentoasemia ylläpitävä Finavia kertoo heinäkuussa julkaistussa tiedotteessaan lentomatkustajien määrän olevan huimassa kasvussa. Finavian lentoasemien kautta on kuuden ensimmäisen kuukauden aikana matkustanut yhteensä 12,3 miljoonaa matkustajaa, joka on 1,3 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
"Työpaikan kahvipöydässä kysytään kesäloman jälkeen, että missä kävitte. Olettamus on, että käydään jossakin."
Jarkko Saarinen
Saarisen mukaan matkailun lisääntymistä selittävät ihmisten vaurastumisen, lentämisen halventumisen ja vapaa-ajan lisääntymisen lisäksi myös matkailun muuttunut rooli yhteiskunnassa.
– Matkailusta on tullut normi. Työpaikan kahvipöydässä kysytään kesäloman jälkeen, että missä kävitte. Olettamus on, että käydään jossakin. Matkailu on kulutushyödyke, jolla voidaan ilmentää omaa identiteettiä.
“Maailma ei pelastu matkailemalla nykymuotoisesti”
Mikä siis ratkaisuksi? Espanjaan haluavalle suomalaiselle tällä hetkellä ainoa järkevä matkustustapa on lentokone. Onko ainoana vaihtoehtona lopettaa matkustaminen?
Ennen päätöstään lopettaa lentäminen Mänty oli ehtinyt jo nähdä maailmaa paljon. Se teki lentämisen lopettamispäätöksestä hänelle yksinkertaista.
– Helppo tietysti nyt sanoa, että olisin lopettanut, vaikka en olisikaan ehtinyt matkustella. Mutta joka tapauksessa nyt lentäminen on loppunut. Jos jossain vaiheessa tulisi toisenlaisia yhteyksiä, niin voisin lähteä Keski-Eurooppaan reissaamaan.
Myös Pulkkinen matkusteli nuorempana paljon Euroopassa. Nyt hänen lapsensa ovat vielä pieniä, eivätkä ole koskaan vielä lentäneet. Mitä äiti ajattelee, jos lapset haluavat matkustella isona?
– Luulen, että maailma on silloin hyvin erilainen paikka. Uskon, että asenteet muuttuvat, eikä nuoremmilla sukupolvilla ole tarvetta käyttää luonnonvaroja samalla tavalla kuin meillä.
"Vaikka kuluttajat ovat aiempaa valistuneempia, tutkimuksissa on havaittu, että loppujen lopuksi hinta ratkaisee. "
Jarkko Saarinen
Saarisen mukaan ongelman juuret ovat nimenomaan koko matkailusysteemissä. Käytännössä se tarkoittaa, että lentäminen on lähtökohta matkaa suunniteltaessa.
Jos lentoliikenne yhtäkkiä häviäisi tai kallistuisi merkittävästi, tilalle tulisi vaihtoehtoisia keinoja matkustaa myös kaukaisempiin kohteisiin esimerkiksi junalla.
Niin kauan, kun matkailusysteemin perustuu lentoliikenteeseen, on matkailu hyvin kestämätöntä.
– Kaikesta vastuullisuuspuheesta huolimatta maailma ei pelastu matkailemalla lisää nykymuotoisesti, vaan muuttamalla koko matkailutalouden rakenteita ja matkustusmuotoja. Meillä on säätelyä kestävyyteen nähden aika vähän.
– Vaikka kuluttajat ovat aiempaa valistuneempia, tutkimuksissa on havaittu, että loppujen lopuksi hinta ratkaisee. Matkailussa vastuullisetkin kuluttajat siirtyvät lomalle arjestansa, Saarinen sanoo.
Saarinen väläyttää, että esimerkiksi lentokoneiden polttoaineiden verottaminen ja hinnan nostaminen nostaisi automaattisesti myös lentojen hintoja, mikä puolestaan vähentäisi automaattisesti lentämistä ja sitä kautta päästöjä. Se olisi selkeä ratkaisu lentomatkustamisen vähentämiseen.
Pienempi matkailuympäristö
Jos lentoliikenne kuitenkin yhtäkkiä lopetettaisiin, se tarkoittaisi automaattisesti, että suomalaisten ulkomaanmatkat sijoittuisivat todennäköisesti lähemmäs. Se ei ole kaukokulttuureista haaveilevalle ihanteellinen vaihtoehto.
– Suomalaisten matkailumaailma muuttuisi pienemmäksi, Saarinen myöntää.
Saarinen kuitenkin muistuttaa, että kotimaan matkailuyrityksille tämä ei olisi yksinomaan huono asia, sillä tällä hetkellä suomalaiset kuluttavat paljon enemmän ulkomaanmatkailuun kuin kansainväliset matkailijat tuovat rahaa Suomeen.
Ainakin Jouni Männylle lentämisen lopettaminen on tarkoittanut pienempää matkailuympäristöä.
Huomenna hän on lähdössä purjehdusreissulle ystäviensä kanssa, mikä on nykyään hänelle hyvin tyypillinen tapa matkustaa. Lisäksi hän käy eräretkillä ympäri Suomea ja matkustelee lähiseuduilla.
Myös Henni Pulkkinen matkustaa lähes kokonaan kotimaassa. Pulkkinen kertoo, että lapsiperheen arjessa lähiseuduilla matkustelu on oikeastaan paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin kauas lähteminen.
Männyn mielestä on hyvä, että matkailun ympäristövaikutuksista keskustellaan ja uutisoidaan aiempaa enemmän, mutta monilla tavoin tilanne on sama kuin vuonna 2008 hänen matkustaessaan viimeisen kerran lentokoneella.
– Tekoja tarvittaisiin paljon enemmän. Paljon ei ole tapahtunut tänä aikana, Mänty pohtii.
"Usein tuntuu siltä, että ihmiset läkähtyvät ilmastonmuutoksen suuruuden, vakavuuden ja hallitsemattomuuden edessä ja kuvittelevat, että jos elämäntavat jatkuvat kuin ennenkin, kaikki on hyvin."
Henni Pulkkinen
Myös Pulkkinen on sitä mieltä, että uutisoinnin merkitys on suuri ihmisten matkailun kulutustottumuksia muutettaessa.
– Jos matkustamisen päästöjä vähätellään asiasta uutisoidessa, niin ihmiselle syntyy sellainen kuva, ettei tällä ole mitään merkitystä, eikä se ole totta.
Männylle lentäminen näyttäytyy eettisenä ja moraalisena kysymyksenä. Hän haluaa hyvittää elämänsä aikana aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä.
– Pelkkä itsekkyys johtaa katastrofiin.
Samaa mieltä on myös Pulkkinen.
– Emme voi teeskennellä, että se mitä tapahtuu on jonkun muun vastuulla. Ikään kuin itse pystyisimme jatkamaan kulutustottumuksia entiseen tapaan. Usein tuntuu siltä, että ihmiset läkähtyvät ilmastonmuutoksen suuruuden, vakavuuden ja hallitsemattomuuden edessä ja kuvittelevat, että jos elämäntavat jatkuvat kuin ennenkin, kaikki on hyvin. Parempi vaihtoehto olisi ryhtyä sopeutumaan muutokseen vapaaehtoisesti, ja saada mielekkyyttä elämään siirtymällä olemaan osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.
Henna Korkala
Yle Perjantai
Perjantaissa keskustellaan tänään 28. syyskuuta matkailusta. Onko matkailu itsekästä? Onko synti lentää etelän lämpöön? Matkailun hyviä ja huonoja puolia ruotimassa legendaarinen matkailutoimittaja Folke West sekä matkabloggaaja, Aamukahvilla-blogin kirjoittaja Henriikka Simojoki. Lisäksi vieraana Duara Travelsin matkailuyrittäjä Annika Järvelin. Otamme myös yhteyden Meretniemen perheeseen, joka jätti kaiken ja reissaa purjehtien maailmalla. Perjantai-dokkari Topi of the Caribbean kertoo Topi Ylösestä, joka ensimmäisenä ja ainoana suomalaisena isännöi loistoristeilijää Karibianmerellä. Lähetys klo 21.05 Yle TV1 sekä Yle Areenassa.