– Perustulossa on hyvää se, että minun ei tarvitse enää näytellä siinä typerässä näytelmässä. Ei tarvitse vakuuttaa, että olen lähettänyt hakemuksen sataan työpaikkaan. Voin aidosti sanoa, että ei kiinnosta. Minulla on parempaa tekemistä!
Näin laukoi kurikkalainen Juha Järvinen A-studion haastattelussa keväällä 2017, kun perustulokokeilu oli alkanut.
Järvinen oli yksi niistä 2000 työttömästä työnhakijasta, jotka oli valittu arvalla mukaan perustulokokeiluun. Osallistujat valittiin työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saaneiden joukosta.
He saivat perustuloa kahden vuoden ajan 560 euroa kuukaudessa. Etu oli veroton ja vastikkeeton. Jos kokeiluun osallistuva työllistyi, hän sai palkan lisäksi pitää myös perustulon.
Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, miten perustulo vaikuttaa työllistymiseen ja elämänlaatuun.
Perustulokokeilu päättyy vuodenvaihteessa. Alustavat tutkimustulokset ensimmäisestä kokeiluvuodesta valmistuvat keväällä 2019.
A-studio seurasi Järvisen lisäksi helsinkiläisen Mira Jaskarin sekä vaasalaisen Marinin elämää.
Nyt he kertovat, miten kokeilu muutti heidän elämäänsä. Lue seurannan aiemmat osat tammikuulta 2017, huhtikuulta ja heinäkuulta 2017 ja tammikuulta 2018.
Juha Järvinen palasi yrittäjäksi vuosien työttömyyden jälkeen
– Tärkeintä on vapauden tunne. Vihdoinkin saan itse päättää tästä elämästä, ja voin tehdä sitä, mistä itse koen nauttivani, Järvinen kuvailee perustulokokeilun herättämiä tunteita.
Järvisestä tuli Suomen perustulokokeilun mannekiini maailmalla. Hän on antanut satoja haastatteluja eri maiden tiedotusvälineille.
– Suomihan on edelläkävijä, ja kiinnostus maailmalla on ollut aitoa. Olen yrittänyt pitää Suomen lippua korkealla ja kertonut, että kokeilu on hyvä juttu, Järvinen iloitsi heti kokeilun alkaessa.
Järvisellä oli takanaan konkurssi ja useita vuosia työttömyyttä. Perustulon turvin hän perusti yrityksen uudestaan viime vuonna. Yrityksen toiminta on käynnistynyt kunnolla vasta tänä kesänä.
Järvinen aloitti “art bnb-toiminnan”, jossa yhdistyy aamiaismajoitus ja taidetoiminta. Järvinen opettaa matkailijoille shamaanirumpujen tekemistä.
– Kesällä meillä oli koko ajan väkeä, ja ensi kesäkin on kohta buukattu täyteen. Järjestimme myös leirin, johon osallistui nuoria eri puolilta maailmaa.
– Suomessa olisi enemmänkin potentiaalia tämmöiselle osaamisen myymiselle. Vertaisin siihen, että jos kaupassa myydään turistille kuksa viidelläkympillä, niin se turisti olisi mahdollisesti valmis maksamaan siitä moninkertaisesti, jos hän saa tehdä sen itse.
Järvisen tekemät shamaanirummut käyvät kaupaksi. Tilauksia tulee eri puolilta maailmaa.
– Taloudellinen tilanteeni on parantunut. Olen saanut myyntiä ja liikevaihtoa aikaan.
Järvinen aikoo jatkaa yritystoimintansa kehittämistä.
– Koen äärimmäisen tärkeäksi, että kaikki toimet ja valinnat ovat eettisesti kestäviä. Vieroksun sellaista kauhean kaupallista toimintaa.
Perustulokokeilu kannusti Marinia tekemään myös lyhyitä työvuoroja
Perustulokokeilun alkaessa Marin oli juuri aloittanut lähihoitajaopinnot. Tavoitteena oli päästä töihin päiväkotiin.
Kokeiluun ei otettu opiskelijoita, mutta Marinin koulutus oli TE-toimiston tukemaa opiskelua, joten hän oli oikeutettu perustulokokeiluun.
Marin suhtautui kokeiluun aluksi hiukan epäilevästi: joku muu olisi hyötynyt perustulosta häntä enemmän.
Marinilla on nyt takanaan kaksi kiireistä vuotta. Hän on opiskellut täysipäiväisesti ja tehnyt alusta asti myös töitä.
– Aluksi kaksi–kolme tuntia kerrallaan. Se onnistui myös koulun ohella. Ilman perustulokokeilua kahden tunnin työpäiviä ei olisi kuitenkaan kannattanut tehdä.
– Jossakin vaiheessa vaihdoin opinnot iltaopinnoiksi, jotta pystyin ottamaan enemmän töitä vastaan.
Perustulokokeilun yksi tarkoitus olikin tutkia, kannustaako perustulo ottamaan vastaan myös osa-aikaisia töitä ja pätkätöitä.
– Kun pääsee näyttämään osaamistaan, on mahdollista päästä myöhemmin myös kokoaikaiseen työhön, Marin arvioi.
Tänä syksynä Marin valmistui lähihoitajaksi ja sai paikan päiväkodista.
Marin olisi mitä ilmeisimmin saanut töitä ilman perustuloakin. Hän pitikin ylimääräistä 560 euroa eräänlaisena lahjana.
Hän sai syksyllä paikan myös sosionomikoulutukseen. Sosiaalityöntekijän ammatti on hänen pitkän tähtäimen haaveensa.
Hän ei kuitenkaan ottanut paikkaa vastaan vaan aikoo nautiskella jonkin aikaa pelkästä työnteosta.
– Tuntuu aika helpolta, kun työpäivän jälkeen voi laittaa oven kiinni – ja siinä se.
Virolaissyntyinen Marin on koulutukseltaan psykologi, mutta hänen tutkintonsa ei ole pätevä Suomessa.
Mira Jaskari harjoittelee työssä jaksamista
– Olen itse hakeutunut laajennetun työkkärin kirjoille, jotta saisin enemmän apua työhönpaluuseen, Turusta Helsinkiin kokeilun aikana muuttanut Mira Jaskari kertoo.
Mira Jaskari sairastaa masennusta. Vaikka pahaa masennusjaksoa ei juuri nyt olekaan, jaksaminen ei ole sataprosenttista.
Hän on aloittanut osa-aikaisen kuntouttavan työtoiminnan.
– Se on hyvä tapa selvittää, mikä se minun työkykyni tällä hetkellä on.
Mira Jaskari on koulutukseltaan taloushallinnin merkonomi. Hänellä on myös hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto.
Perustulokokeilusta on ollut jotakin hyötyä hänellekin.
– Byrokratia on hiukan vähentynyt. Ei tarvitse tapella kaikkien tukiviidakoitten kanssa.
Kokeilun alussa Jaskari toivoi työllistyvänsä ja ennen kaikkea saavansa masennuksensa kuriin niin, ettei se hidasta elämää. Samat toiveet hänellä on edelleen.
Jaskari etsii osa-aikaista työtä ja aikoo myöhemmin päivittää merkonomin osaamistaan.
Mitä tapahtuu, kun kokeilu päättyy?
– Haen työmarkkinatukea, ja todennäköisesti leikkuri heilahtaa, kun en varmaankaan täytä aktiivimallin kriteereitä kuin osittain.
– Luultavasti jatkan edelleen vapaaehtoistöitä. Olen kissojen ensikotina nyt vähän aikaa toiminut. Se tuntuu tosi mielekkäältä.
Perustulokokeilu päättyy
Perustulokokeilua on arvostelu sen yksipuolisesta koeasetelmasta, lyhyestä kestosta, koeryhmän pienuudesta ja etuuden verottomuudesta.. Professori Markus Jäntin mukaan perustulokokeilu ei edes ole perustulokokeilu, vaan korkeintaan työttömyysturvakokeilu.
Perustulokokeilun tutkijaryhmän suositus oli, että kokeilua olisi laajennettu työttömistä muihin ryhmiin, esimerkiksi freelancereihin, toiminimellä toimiviin itsensä työllistäjiin, mikroyrittäjiin ja pienituloisiin palkansaajiin. Myös nuorten, alle 25-vuotiaiden mukaan ottamista pohdittiin.
Kokeilu ei kuitenkaan saanut lisärahoitusta, joten se päättyy vuodenvaihteessa.
A-studion juttusarjan kaikki kolme perustulokokeilijaa toivoivat, että kokeilua olisi laajennettu.
– Olisi kiva, jos perustulo saisi vielä uuden mahdollisuuden Suomessa. Se on vähän kuin aktiivimalli, mutta eri tavalla. Tahto ja motivaatio tulee sisältä, Marin sanoo.
Perustulo luo hänen mielestään turvallisuuden tunnetta. Ihminen uskaltaa kokeilla jotakin ihan uutta, kun perustulo on turvana.
Mistä on kyse?
- Perustulokokeilu 2017 – 2018
- 2000 työttömälle maksettiin 560 euroa kuukaudessa verottomana ja vastikkeetta.
- Osallistujat arvottiin työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saaneiden joukosta.
- Perustulokokeilu ei ole valmis perustulomalli. Jos perustulo otettaisiin laajasti käyttöön, perustulo verotettaisiin asteittain pois, kun palkkatulo kasvaa.
- Perustulo on sosiaalituen malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan rahaa toimeentuloa varten.
- Perustulokokeilu on yksi osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeita. https://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys
- Perustuloa kokeiltiin, koska epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet eikä sosiaaliturvajärjestelmä kaikilta osin enää vastaa tämän päivän vaatimuksia .https://www.kela.fi/perustulokokeilu-usein-kysyttya
Katso Areenasta juttusarjan muut osat:
Osa 1: Perustulokokeilu alkoi - virolaissyntyinen Marin on yksi kokeiluun valituista
Osa 2: Esittelyssä Mira ja Juha. Perustulokokeilu teki Juhasta kansainvälisen mediapersoonan
Osa 3: Puoli vuotta kokeilua takana – mitä kuuluu Marinille, Miralle ja Juhalle?
Osa 4: Perustulokokeilu puolivälissä. Näin elää vähävaraisen suurperheen isä.
Lisätty 3.12. klo 12.37 Marinin ja Miran koulutustaustat