Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi marraskuun lopussa harvinaisen luvan joukkohaudan vainajien siirtämiseen. Lupa koskee vuoden 1918 sisällissodan uhreja, jotka on haudattu joukkohautaan keskelle teollisuusaluetta Heinolan Vierumäellä.
Tarkkaa tietoa haudattujen lukumäärästä ei ole, mutta enimmillään vainajia on arvioitu olevan noin 300. Uusi hautapaikka sijaitsee Heinolan hautausmaalla.
Keskiviikkona asiantuntijat ottivat päätökseen kantaa mielipidekirjoituksella Helsingin Sanomissa. Kannanotossa oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja arkeologian emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen vaativat, että Vierumäen joukkohaudan siirtämistä olisi pitänyt pohtia muinaismuistolain pohjalta.
– Ongelma on siinä, että yleensä nämä kansalaissodan jäämistöt, hauta- ja taistelupaikat on määritelty muinaisjäännöksiksi, sanoo Taavitsainen.
Aluehallintoviraston lupa joukkohaudan siirtämisestä perustuu kuitenkin hautaustoimilakiin. Asiantuntijoiden mukaan päätös on ongelmallinen, koska se ei varmista sotavainajien joukkohaudan kaivamisessa tarvittavan erityisosaamisen käyttämistä. Asiantuntemusta välttämättä löydy kilpailuttamalla arkeologisia kenttätöitä tekeviä yrityksiä.
– Olen sen verran vanha ja vanhanaikainen, että minun mielestäni tällaista ei tosiaan pitäisi kilpailuttaa, vaan tekijäksi pitäisi ottaa maakuntamuseo eli Lahden kaupunginmuseo, jolloin myös tutkimusten tulokset ja tiedot jäisivät paikkakunnalle, perustelee Ranta.
Monimutkainen ja pitkä operaatio
Joukkohaudan avaaminen ja vainajien henkilöllisyyden selvittäminen on joka tapauksessa pitkä ja kallis operaatio.
– Tämä vaatii ensinnäkin laajoja arkistotutkimuksia mahdollisimman tarkan kokonaiskuvan selvittämiseksi siitä, mitä kaikkea tiedetään tilanteesta Vierumäellä 1918, sanoo Ranta.
Sata vuotta sitten haudatut vainajat ovat Rannan arvion mukaan luurankoasteella ja eri ruumiden jäännökset saattavat olla sekaisin. Vainajat eivät todennäköisesti ole samanlaisissa siisteissä riveissä, kuin hautausmaalla.
– Pelkkä vainajien dna-tutkimuskaan ei kerro vielä paljoa. Pitää saada myös aineistoa, johon sitä verrataan. Vainajien hautaamisesta on kulunut jo muutama sukupolvi, joten tämäkin voi olla hidasta ja vaikeaa, muistuttaa Ranta.
Tästä syystä on varauduttava myös vainajien ja heistä otettujen näytteiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen.
Heinolassa edetään rauhallisesti
Joukkohauta sijaitsee nyt Heinolan kaupungin ja Versowood Oy:n mailla. Puunjalostusyhtiö kantaa päävastuun siirron kustannuksista, mutta myös valtionrahoitusta selvitetään. Työt olisi tarkoitus aloittaa ensi kesänä.
– Aikataulu on vasta kehitteillä, olemme vasta aloittaneet ohjausryhmän kokoamisen. Emme aio muutenkaan kiirehtiä tämän asian kanssa etenkään näin joulun alla, kertoo Heinolan kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen.
Lue myös: