Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Uusi tutkimus: Suomalaisista yli 40 prosenttia harrastaa aktiivisesti digipelejä – Tyttöjen, poikien ja nuorehkojen naisten pelikone on puhelin

Digitaalisten pelien pelaaminen on kasvanut nelinkertaiseksi 25 vuodessa.

Tubecon, pelaaminen
Pelaamista Tubeconissa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
  • Santtu Natri

Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia.

Nuoret eivät ole harrastuksensa kanssa yksin. Pelaaminen on kasvanut eniten yli 44-vuotiaissa, vaikka, uuden vapaa-aikatutkimuksen perusteella, aktiivisin joukko onkin 10-14-vuotiaat pojat.

Miehet pelaavat edelleen enemmän kuin naiset.

Pelaavatko naiset niin vähän, miltä näyttää?

Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa (vuonna 2017).

Sukupuolten peliaktiivisuuden eroihin voi kuitenkin liittyä myös hienoinen harha, pelitutkija Jani Kinnunen Tampereen yliopistosta pohtii.

Päivittäisellä tasolla pelataan eniten mobiilipelejä. Erityisesti tytöt, pojat ja alle 45-vuotiaat naiset suosivat niitä.

– Mobiilipelejä voi aloittaa pelaamaan ilmaiseksi. Ja yhteen mobiilipeliin kuluu aina muutama minuutti. Miehet taas ostavat 60 euron konsoli- tai tietokonepelin ja silloin rahaa kuluu heti enemmän. Ja yhdessä konsolipelissä kuluu aikaa tunteja. Mutta itse pelikertoja voi olla todellisuudessa yhtä paljon miesten ja naisten välillä, Kinnunen sanoo.

Aktiivinen digipelaaja pärjää ilman pelikonetta

Yksinpelattavat tietokonepelit, kuten Pasianssi, ovat pitäneet pintansa vanhemmissa ikäryhmissä, uusi vapaa-aikatutkimus osoittaa.

Lisää aiheesta: 71-vuotias Ulla pelaa räiskintäpeli CS:ää

Sen sijaan pelitutkijoiden syksyllä kokoamassa Pelaajabarometrissa Windows-käyttöjärjestelmäisillä tietokoneilla pelattava Pasianssi menetti ensi kertaa asemansa Veikkauksen peleille.

Pelitutkija Jani Kinnunen pitää älypuhelinten pelivalikoimaa suurena syynä siihen, että digipelaamisesta on tullut kaikenikäisten hupia.

– Ennen pelaamiseen piti hankkia pelikonsoli tai tehokas tietokone. Nyt mahdollisuus harrastukseen on kaikilla taskussa valmiina. Ja kun menneiden vuosien nuorista pelaajista on tullut keski-ikäisiä, kulttuurimme hyväksyy digipelit nyt kaikkien ajanvietteeksi.

E-urheilua ja moninpelejä harrastaa harvempi joukko

E-urheilussa eli kilpapelaamisessa kokeneimpia ovat vuonna 2000 ja sen jälkeen syntyneet. Heistä 11 prosenttia on sitä harrastanut, ja nimenomaan pojissa kilpapelaamista harrastaneiden osuus on 16 prosenttia. Koko väestön 10 vuotta täyttäneistä e-urheilussa kokeneita oli vain 3 prosenttia.

Lisää aiheesta: Miksi suomalaiset omistavat elämänsä pelille tullakseen sekunteja nopeammiksi

World of Warcraftin kaltaisten verkkomoninpelien suosio on pysynyt samana parikymmentä vuotta: Tilastokeskuksen mukaan noin 14 prosenttia suomalaisista pelaa niitä vähintään kerran vuodessa.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui kaikkiaan 7 155 ihmistä. Kysely tehtiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tiedot kerättiin 10–14-vuotiailta ja 75 vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja 15–74-vuotiailta joko verkko- tai postikyselyinä.

Lue lisää:

Aikuisten pelaamista väheksytään yhä - 71-vuotias Ulla pelaa räiskintäpeli CS:ää: "Ihmiset suhtautuvat negatiivisesti kaikkeen, mistä eivät tiedä mitään"

Fortnite-sessiot koukuttavat nuoret pelikonsoleiden ja Youtuben äärelle – tubettaja KASSPE: "Kaikkea voi tehdä sopivasti, vaikka se olisi paljon"

Ovatko nykylapset vain sohvilla makoilevia zombeja, jotka inhoavat hikoilua ja koululiikuntaa? Testi paljastaa, mitä koululaiset ajattelevat liikunnasta

Liiallinen pelaaminen hajottaa nuorten aikuisten parisuhteita: "Kamppailin tietokoneen kanssa huomiosta, ja hyvin usein jäin kakkoseksi"