Valtiovarainministeriön matokuuri sisältää julkisen talouden kahden miljardin euron sopeutustoimet ensi vaalikauden aikana, käytännössä vuosina 2020–2023. Tuo määrä euroja pitäisi säästää menoja leikkaamalla tai hankkia lisää tuloja veroja korottamalla.
Virkamiesraportti ei kerro, mitä menoleikkauksia tai verokorotuksia pitäisi tehdä. Se jää uuden hallituksen mietittäväksi.
Yksi raportin harvoista kouraantuntuvista esimerkeistä valtion tulojen lisäämiseksi on alennettujen arvonlisäverokantojen korotus. Siis esimerkiksi ruoan, lääkkeiden, kirjojen, taksikyytien tai ravintolamyynnin arvonlisäveron korotus, joka korottaisi samalla hintoja.
– Meillä ei ole suositusta, tehdäänkö kahden miljardin euron julkisen talouden sopeutus menoleikkauksilla vai veroja korottamalla. Mutta verotusta voi kiristää vain rajallisesti, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Sami Yläoutinen.
Valtiovarainministeriön näkökulmasta verojen kiristäminen merkittävästi saattaisi heikentää talouskasvua ja työllisyyttä.
Valtiovarainministeriö on koonnut virkamiesarvion julkisen talouden kohentamiseksi ennen seuraavaa taantumaa sekä eläke- ja terveysmenojen kasvun vuoksi. Raportti on suunnattu uudelle hallitukselle niin sanotun julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi.
Valtiovarainministeriön virkamiehet eivät kohdista kahden miljardin sopeutustavoitetta erityisesti valtiolle, kunnille tai muulle julkiselle taloudelle.
Käytännössä joku osa, mahdollisesti merkittävä osa säästöistä tai verojen korotuksista koskisi kuitenkin valtion budjettia. Eli budjetin kautta sopeutus koskisi kansalaisten maksamia veroja tai saamia palveluita.
Julkinen talous tarkoittaa puhekielessä usein valtiota tai kuntia. Tosin myös kuntayhtymät ja lakisääteiset työeläkeyhtiöt sekä mahdollisesti perustettavat maakunnat kuuluvat julkiseen talouteen.
Julkisen talouden kestävyysvaje tarkoittaa sitä, että kun suomalaiset ikääntyvät ja syntyvyys vähenee, tulevaisuudessa työssäkävijät eivät pysty maksamaan terveyspalvelujen ja eläkkeiden kasvavaa tarvetta ja laskua. Siksi valtion ja kuntien menojen kasvua pyritään hillitsemään tai tuloja lisäämään esimerkiksi työllisyyttä parantamalla.
Sami Yläoutisen mukaan ilman nopeita toimia Suomen julkinen talous heikkenee. Tavoite on, että julkinen talous olisi ylijäämäinen seuraavalla hallituskaudella. Siis valtio, kunnat ja muu julkinen talous ei yhteenlaskettuna velkaantuisi.
Lisää työpaikkoja 100 000 vuoteen 2025 mennessä
Virkamiesraportti esittää, että uusi hallitus tavoittelisi työllisyyden parantamista. Tavoite olisi satatuhatta työpaikkaa lisää vuoteen 2025 mennessä.
Sadantuhannen työpaikan lisäys nykyiseen verrattuna tarkoittaisi työllisyysasteen nostoa 72:sta prosentista 75:een prosenttiin.
Työllisyysasteen noston hyöty valtiovarainministeriön laskelmissa olisi toiset kaksi miljardia euroa kestävyysvajeen pienentämiseksi. Yhä useampi olisi töissä ja veroeuroja kertyisi yhteiseen kassaan enemmän. Samalla menot työttömyydestä vähenisivät.
Virkamiehet: Veroja mahdollista kiristää vain rajallisesti
Virkamiesraportti ei siis ota kantaa siihen, pitäisikö valtion ja kuntien taloutta kohentaa menoja leikkaamalla vai veroja nostamalla.
Jos uusi hallitus päättää käyttää menoleikkauksia, raportin mukaan leikkaukset eivät saisi heikentää talouskasvun edellytyksiä.
Valtiovarainministeriön johtavien virkamiesten mukaan verotusta on mahdollista kiristää vain hyvin rajallisesti, jotta talouskasvu ja työllisyys eivät heikentyisi. Pelkona on myös Suomen aseman heikkeneminen kansainvälisessä verokilpailussa, jos esimerkiksi yritysten veroja korotettaisiin merkittävästi.
Jos uusi hallitus päättäisi korottaa veroja, vähiten haittoja esimerkiksi talouskasvulle ja työllisyydelle tulisi kulutus- ja kiinteistöverojen korotuksesta. Verotuloja voisi raportin mukaan lisätä myös tehottomia verotukia karsimalla.
Virkamiehet verottaisivat tulevaisuudessa vähemmän työtä ja enemmän kulutusta. Ehdotuksissa on esimerkkinä alennettujen arvonlisäverokantojen korotus.
Uuden hallituksen valittavaksi jäisi siis korottaisiko se ruoan, lääkkeiden, kirjojen, ravintolamyynnin, taksien, paperisten lehtien vai elokuvalippujen veroa.
Virkamiehet eivät suosittele verotuksen nettomääräistä keventämistä eli kokonaisverotuksen keventämistä.
Ehdotukset käytännössä tarkoittavat sitä, että merkittävät uudet valtion tai kuntien menot pitäisi rahoittaa muista menoista leikkaamalla.
Jos puolueet noudattaisivat vaalikampanjoissaan virkamiesten ehdotusta, jokaisen menoja lisäävän vaalilupauksen yhteydessä pitäisi kertoa, mitä menoja leikkaamalla rahat lupauksiin hankittaisiin.
Soten tai sen seuraajan on edelleen hillittävä kustannusten nousua
Vielä ei ole tiedossa, miten nykyisen hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen lopulta eduskunnassa käy.
Kävi niin tai näin, soten tai sen seuraajan pitäisi valtiovarainministeriön mukaan kyetä hillitsemään kulujen nousua kolmen miljardin euron edestä 2020-luvun loppuun mennessä.
Sote-kustannusten nousun hillitseminen on kolmas tekijä virkamiesraportissa, jolla kestävysvajetta yritetään pienentää.
Jos Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-mallia ei eduskunnassa hyväksytä, tarve jollekin muulle kustannuksia hillitsevälle mallille säilyy. Raportin mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on siirrettävä kuntia vahvemmille järjestäjille.
Hallitus leikkasi jo, mutta lapsien vähyys heikentää kestävyysvajetta
Julkisen talouden kestävyysvaje on nyt pienempi kuin keväällä 2015 Juha Silpilän hallituksen aloittaessa.
Sipilän hallituksen leikkaukset ovat pienentäneet kestävyysvajetta.
Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi ennuste syntyvien lasten määrästä on aiempaa pienempi. Työikäisten määrän vähentyminen tulevaisuudessa lisää kestävyysvajetta.
Vuoden 2015 keväällä kestävyysvaje oli valtiovarainministeriön tuoreimman laskelman mukaan 11 miljardia euroa. Viime vuoden loppuun mennessä vaje oli pienentynyt 9,2 miljardiin euroon.
Sipilän hallituksen aikana kestävyysvajetta vähentävät muutokset ovat valtiovarainministeriön mukaan yhteensä 3,2 miljardia euroa. Jos vaalikauden lopun työllisyyden kohenemisesta osa jää pysyväksi, kestävyysvaje pienenee edelleen.
Toisaalta kestävyysvajetta on tämän hallituskauden aikana lisännyt esimerkiksi ennuste aiempaa pienemmästä syntyvyydestä sekä muut muutokset, yhteensä 1,4 miljardia euroa.
Sotelta eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukselta toivottua kustannusten hillitsemistä ei ole vielä tässä vertailussa laskettu mukaan kestävyysvajetta pienentävänä tekijänä.
Vaikka uusi hallitus toimisi valtiovarainministeriön virkamiesohjeen mukaan, kestävyysvajetta jäisi edelleen ratkottavaksi sitä seuraavallekin hallitukselle kahdesta kolmeen miljardia euroa.
Juha Sipilä kuunteli virkamiehiä, kun hän kokosi hallitusta
Neljä vuotta sitten valtiovarainministeriön johtavat virkamiehet vaativat valtion talouden sopeuttamista neljällä miljardilla eurolla ja kuntatalouden sopeuttamista kahdella miljardilla eurolla.
Valtion talouden sopeutus kehotettiin tekemään selkeästi menoleikkauksina. Veronkorotukset olisivat saattaneet heikentää työllisyyttä.
Vaalikeskusteluissa puolueet joutuivat kertomaan näkemyksensä valtiovarainministeriön leikkausehdotuksiin.
Nykyinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) nojasi valtiovarainministeriön virkamiesten talousnäkemyksiin, kun hän kokosi hallitustaan keväällä 2015.
Sipilä kysyi hallitustunnusteluissa yhtenä kysymyksenä, ovatko puolueet samaa mieltä valtiovarainministeriön näkemyksen kanssa Suomen talouden tilasta. Tarkalleen kysymys kuului näin:
Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?
Puolueiden näkemyksiä taloustilanteesta vuonna 2015 voit lukea täältä.
Suomen taloudesta vastauksia verkkovideossa
Yle näytti valtiovarainministeriön tiedotustilaisuuden suorana verkkolähetyksenä. Nyt lähetys on nähtävänä tallenteena Yle Areenassa. Voit katsoa lähetyksen uudelleen myös tämän jutun pääkuvan videolinkistä.
Virkamiesten talousnäkemykset esiteltiin kansliapäällikkö Martti Hetemäen ja ylijohtaja Sami Yläoutisen johdolla.
Virkamiesten ehdotuksia olivat arvioimassa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun ja Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Tiedotustilaisuuden jälkeen Ylen verkkolähetyksessä Suomen Pankin vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta ruotivat virkamiesehdotuksia ja vastasivat yleisön kysymyksiin..
Juttua päivitetty 12.00. Verkkolähetys päättynyt. Voit katsoa lähetyksen pääkuvan tallenteesta.
LUE LISÄÄ:
VM: Talouskasvu hiipuu ensi vuonna selvästi – kestävyysvaje repeämässä jälleen entisiin mittoihin
Etla: Syntyvyyden laskulla miljardiluokan vaikutus kestävyysvajeeseen