Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen päättyi ilman sopimusta. Sekä Pohjois-Korean ydinaseet että maata painavat talouspakotteet jäivät vaille ratkaisua.
Mitä tämä merkitsee, ja kuinka tästä eteenpäin? Ulkoministeriön Itä-Aasian tiiminvetäjä Arto Haapea vastaa yleisön kysymyksiin.
Presidentti Trumpin tiedotustilaisuuden sekä Ylen hetki hetkeltä seurannan voit nähdä tästä. Asiantuntija-arvioihin voit tutustua tästä. Toimittaja Pirkko Pöntisen analyysin voit lukea tästä.
Kommenttiosasto on suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin. Vastauksia on ryhmitelty ja väliotsikot lisättu kello 1450
Kiitoksia kaikille aktiivisuusta! Myös Arto Haapea kiittää kysymyksistä:
"Kiitokset mielenkiintoisista ja haastavista kysymyksistä! Hienoa nähdä, että Pohjois-Korean tilanne kiinnostaa. Toivottua edistysaskelta ei tällä kertaa saavutettu, mutta täytyy toivoa, että edistystä kuitenkin. Hyvää kevättä! Arto H."
Olivatko rauhansopimustoiveet epärealistisia?
1. kysymys: – Minulle jäi vaikutelma, että tapaaminen katkesi yllättäen eikä suunnitellun ohjelman mukaan. Tapahtuiko näin?
Arto Haapea vastaa: – Kyllä, huipputapaamisen olisi ollut määrä jatkua vielä johtajien yhteisellä lounaalla ja yhteisen julistuksen allekirjoitustilaisuudella.
– Itse neuvottelut sen sijaan venyivät yli suunnitellun ajan, mutta valitettavasti ilman yhteisesti hyväksyttyä lopputulosta.
2. kysymys: – Kun katsoi Trumpin ja Kimin kohtaamista kameroiden edessä, tuli mieleen, että molemmat pakottautuivat olemaan paikalla. Kuinka realistista oli edes ajatella, että tapaaminen olisi tuottanut jotain konkreettista kuten rauhansopimuksen?
Arto Haapea vastaa: – Trump kehui vuolaasti johtajien välistä yhteyttä lämpimäksi ja läheiseksi. Toki molemmilla puolilla oli paljon pelissä ja korkeat odotukset etenkin omilta kotiyleisöiltään.
– Rauhansopimus on varmasti vielä kaukainen tavoite eikä sen toteutumista odotettu tältä tapaamiselta, koska sopimukseen vaadittaisiin muitakin alueen maita, kuten Kiina ja Etelä-Korea.
– Sen sijaan osapuolilta toivottiin jonkinlaista signaalia Korean sodan muodollisesti päättävästä julistuksesta, joka olisi osaltaan tasoittanut tietä kohti muodollisempaa rauhansopimusta.
3. kysymys: – Täyttikö tapaaminen odotuksia?
Arto Haapea vastaa: – Odotukset olivat tällä kertaa selkeästi korkeammalla kuin kesäkuussa 2018 Singaporessa. Ennen kaikkea odotettiin jotain konkreettista, esimerkiksi Pohjois-Korean sitoumusta avata tiettyjä paikkoja tarkastajien tutkittavaksi, tai jopa yhteystoimistojen perustamista maiden välille.
– Nyt valitettavasti nämä odotukset jäivät täyttymättä.
Miten käy Etelä-Korean?
4. kysymys: – Miten neuvottelujen katkeaminen vaikuttaa niistä syrjässä olleiden Venäjän, Kiinan ja Etelä-Korean rooliin jatkossa?
Arto Haapea vastaa: – On vaikea arvioida tuloksettomana päättyneen huipputapaamiseen vaikutuksia. Etenkin Kiinan kanssa Pohjois-Korea on ollut tiivisti yhteydessä; Kim ja Kiinan presidentti Xi ovat tavanneet neljä kertaa vuoden sisällä, viimeksi tammikuussa.
– On myös arveltu, että Kim pysähtyisi Kiinassa paluumatkallaan Pjongjangiin. Kiina joka tapauksessa vaikuttaa taustalla merkittävästi.
– Etelä-Korealle pettymys on arvatenkin suuri, koska maan presidentti Moon on panostanut merkittävästi Koreoiden väliseen rauhanprosessiin ja suhteiden edistämiseen. Nyt kaikki osapuolet jäävät odottamaan seuraavia askeleita, joista kuultaneen seuraavien päivien ja viikkojen aikana.
Onko Pohjois-Korea uhka?
5. kysymys: – Nyt Etelä-Korea tarjoaa Yhdysvalloille sotilastukikohdan Kiinaa vastaan, mittavat aseostot ja tulot Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolosta, ikään kuin olisivat palkkasotilaita. Onko Yhdysvalloilla siis aitoa halua muuttaa tilannetta?
Arto Haapea vastaa: – Yhdysvallat kokee Pohjois-Korean ydinaseohjelman aidoksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelleen. Myös Suomi ja Euroopan unioni ovat korostaneet aseohjelmien muodostavan uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.
– Eli kyllä siellä on aito halu muuttaa tilannetta, mutta kuten Trump lehdistötilaisuudessa totesi, vuosikymmenten saatossa on syntynyt paljon ikäviä tunteita osapuolten välille eikä luottamuksen synnyttäminen ole helppoa
– Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Etelä-Koreassa on nähty keskeiseksi koko alueen tasapainolle - puhutaan alueellisesta turvallisuusarkkitehtuurista. Yhdysvaltojen liittolaisten Japanin ja Etelä-Korean lisäksi pelissä ovat myös Kiinan ja Venäjän intressit.
–Yhdysvallat on Trumpin kaudella korostanut, että se vaatii muita maita maksamaan osansa Yhdysvaltojen sotilaallisesta panostuksesta. Nyt Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen välillä juuri Hanoin-huippukokouksen alla saavutettu sopu on osa tätä kuviota.
6. kysymys: – Paljonko USA:lla on joukkoja ja montako sotilastukikohtaa Etelä-Koreassa?
Arto Haapea vastaa: – Joukkojen Joukkojen vahvuus on 28 500 henkilöä. Tukikohtia on yksi iso, äskettäin valmistunut Camp Humphrey's, ja useita pieniä.
Mikä sai neuvottelut lukkoon?
7. kysymys: – Jos neuvottelu olisi johtanut pakotteiden lieventymiseen tai poistamiseen olisiko Trump joutunut tästä arvostelun kohteeksi?
Arto Haapea vastaa: – Pitää muistaa, että Trump yksin ei käy neuvotteluita. Hänen ulkoministerinsä Pompeo ja Korean niemimaan erityisedustaja Biegun ovat tiimeineen työskennelleet viikkokausia pohjoiskorealaisten vastinpariensa kanssa mahdollisen sopimuksen neuvottelemiseksi.
– Trump ja Pompeo tekivät lehdistötilaisuudessa selväksi, että nyt ollaan paljon pidemmällä kuin ennen huippukokousta, eli edistystäkin on saavutettu.
– Yksi syy lukkiutuneelle neuvotteluasetelmalle on vaatimus ns. vastavuoroisista toimista: Pohjois-Korea katsoo jo tehneensä myönnytyksiä lopettaessaan asekokeensa ja räjäytettyään yhden ohjuskoepaikan; nyt Pohjois-Korea vaatinee pakotteiden poistamista vastineeksi, ja Yhdysvallat halunnee sopia asioista pitemmälle.
–Pompeo totesi, että ongelma on pitkälti ”timing and sequencing” eli sen sopimisessa, mitä tehdään vastineeksi mistä ja missä vaiheessa.
Mitä pohjoiskorealaiset saavat kuulla?
8. kysymys: – Mitä asiasta on tänään raportoitu Pohjois-Koreassa?
Arto Haapea vastaa: – Pohjois-Koreassa on perinteisesti uutisoitu johtajien matkoista vasta jälkikäteen. Nyt oli toisin. Pohjois-Korean media julkisti uutisen johtaja Kim Jong-unin matkasta jo lähtöä seuraanneena päivänä ja vierailun ohjelmasta uutisoitiin lähes reaaliajassa, ottaen huomioon että printtimediahan on aina päivän myöhässä.
– Tänään, huippukokouksen toisena päivänä uutisoitiin lähinnä Kimin ja Trumpin kommentteja edellisillan tapaamisesta. Uutisjuttu sisälsi myös paljon valokuvia. Ainakaan vielä en huomannut mitään huippukokouksen keskeytymistä koskevaa uutisointia.
Pahentavatko pakotteet nälänhätää?
9. kysymys: – Jäikö nyt voimaan pakotteita, jotka vaikuttavat Pohjois-Korean pahenevaan nälänhätään?
Arto Haapea vastaa: – Trump teki ennen huippukokousta ja sen jälkeen selväksi, että kaikista pakotteista luopuminen ei ole tässä tilanteessa vaihtoehto. Hän kuitenkin korosti myös, että mielellään näkisi pakotteet poistettavan, koska suuri osa Pohjois-Korean ihmisistä kärsii ja hän näkee maalle ”loistavan tulevaisuuden”.
– Tämän huipputapaamisen tuloksena ei siis sovittu myöskään pakotteiden lieventämisestä. Aiemmin Yhdysvallat on vaatinut Pohjois-Korealta sitoutumista täydelliseen, peruuttamattomaan ja todennettavissa olevaan ydinaseriisuntaan ehtona pakotteiden lieventämiselle.
–Erityisedustaja Biegunin puheenvuoroista on ollut pääteltävissä, että tästä voitaisiin joustaa ja asteittainen prosessi olisi mahdollinen, mutta tämä jää nyt nähtäväksi.
Onko edessä uhittelukierre?
10. kysymys: – Pohjois-Korean sisäpoliitinen ongelma eli nälänhätä kasvattaa tarvetta siirtää Suuren johtajan politiikan painopiste ulkoiseen ongelmaan. Etelä-Koreaan kohdistuva ensi-isku on mahdollinen vaihtoehto. Onko seurauksena uhittelukierre?
Arto Haapea vastaa: – Se, missä edistystä on viimeisen vuoden aikana saavutettu eniten on nimenomaan Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välisissä suhteissa. Koreoiden välisen raja-alueen demilitarisointi on sujunut sovitussa aikataulussa ja miinanraivaus on saatu päätökseen; alueelta on myös poistettu valvonta-pisteitä.
– Tavoitteena on vähentää jännitteitä maiden rajalla ja lopettaa kaikki vihollisuudet osapuolten välillä mahdollisen sodan välttämiseksi Panmunjomin sopimuksen mukaisesti. Tätä edistystä ei usein tiedostusvälineissä uutisoida riittävästi.
–Vielä en lähtisi ennakoimaan uhittelukierrettä, eiköhän kaikkien osapuolten intressissä ole pitää tuo hennosti lepattava rauhanliekki vielä hengissä ja neuvottelut käynnissä, vaikka huipputapaaminen päättyikin pettymykseen.
Lue lisää:
Pohjois-Korean ulkoministeri kiistää Trumpin puheet: Vähempikin pakotteiden purku olisi riittänyt