Jos aamulla on aikainen herätys, helsinkiläinen 41-vuotias Miina Kajos joutuu usein nappaamaan illalla unilääkkeen. Silti yö voi mennä hätäillessä sitä, herääkö varmasti aamulla oikeaan aikaan.
Aamulla Kajos torkuttaa viimeiseen minuuttiin asti ja siksi hänellä jää usein aamiainen syömättä. Reumasäryt ovat voimakkaimmillaan aamulla, jos Kajos ei saa nukkua riittävän pitkään ja herätä rauhassa.
Kajos on kärsinyt epätyypillisestä unirytmistä lapsuudesta saakka. Aikaiset herätykset tuottivat jo lapsena fyyysistä pahaa oloa. Nuorena hän nukkui helposti iltapäivän puolelle.
Iän myötä unirytmi on vähän muuttunut. Pari vuotta sitten Kajoksella oli mahdollisuus testata omaa luonnollista unirytmiään, eikä se edelleenkään ihan istunut yhteiskunnan normeihin.
– Heräsin kymmenen yhdentoista aikaan ja saatoin mennä nukkumaan joskus kahden, kolmen, neljän, viidenkin aikaan yöllä.
Kaksi kolmesta elää epäsopivassa rytmissä
Yle Akuutti ja Työterveyslaitos selvittivät yhdessä, kuinka moni suomalainen joutuu elämään itselleen luonnottomassa unirytmissä. Unikyselyyn vastasi yli 20 000 ihmistä, Kajos oli yksi heistä.
Arjen unirytmi oli sopusoinnussa luonnolliseksi koetun unirytmin kanssa vain kolmasosalla vastaajista. Noin puolet vastaajista toivoi arkirytmin myöhäistämistä.
Voit lukea lisää kyselyn tuloksista Akuutin jutusta.
Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallisen mukaan yllättävintä tuloksissa oli se, miten johdonmukaisesti unirytmin sopivuus oli yhteydessä vastaajien psyykkiseen hyvinvointiin.
– Mitä voimakkaammin arjen unirytmi oli ihmiselle epäsopiva suhteessa hänen luonnolliseen unirytmiinsä, sitä suurempi riski oli väsymykseen, mielialan laskuun, tyytymättömyyteen elämään yleensä ja heikentyneeseen unenlaatuun.
Tämä koski iltavirkkujen lisäksi myös niitä, joilla oma unirytmi oli aikaisempi arkiseen unirytmiin verrattuna ja niitä, joilla ei ollut säännöllistä unirytmiä lainkaan.
Sallinen arvelee, että yksi syy psyykkisiin oireisiin on unirytmin epäsopivuudesta johtuva univaje.
"Tuntuu järjettömältä, minkä määrän syö erilaisia lääkkeitä oikeastaan vain pysyäkseen yleisesti määritellyssä rytmissä."
Miina Kajos
Kajos uskoo itselleen luonnottomassa unirytmissä elämisen saattaneen vaikuttaa jopa selkärankareuman puhkeamiseen nuorella aikuisiällä. Lyhyetkin ajanjaksot omassa unirytmissä helpottavat selvästi Kajoksen oloa.
– Pystyn huomattavasti vähemmän käyttämään kipulääkkeitä silloin enkä tarvitse nukahtamisen avuksi mitään lääkkeitä. Tulee liikuttua ja syötyä kunnolla, mieliala kohenee ja keskittymiskyky paranee. Ero on todella merkittävä.
– Tuntuu järjettömältä, minkä määrän syö erilaisia lääkkeitä oikeastaan vain pysyäkseen yleisesti määritellyssä rytmissä, Kajos toteaa.
Aamu-uninen ei ole yhtä kuin laiska
Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia oli naisia. Muun muassa siksi tulokset eivät ole yleistettävissä koko väestöön. Silti ne ovat vahva viesti yhteiskunnalle: iso osa ihmisistä ei pysty elämään luonnollisessa unirytmissään.
– Kyllä tästä sellaisen johtopäätöksen voi vetää, että meidän on syytä tarkastella sitä, minkälaisia aikarakenteita ja rytmejä me rakennamme yhteiskuntaan työaikojen ja kouluaikojen puitteissa. Otetaanko me riittävästi huomioon sitä, että ihmisillä on erilaisia vuorokausi- ja unirytmejä, Sallinen pohtii.
Kajos on ollut onnekas, hänen työnantajansa ovat olleet joustavia. Mutta lasten koulut ovat määrittäneet paljon Kajoksenkin aikatauluja. Hän ymmärtää, että tietyt asiat yhteiskunnassa on tehtävä tiettyyn aikaan. Siitä huolimatta Kajoksen mielestä päiväkodeissa, kouluissa ja monilla työpaikoilla olisi mahdollisuus tehdä joustavampia järjestelyjä.
Monissa työtehtävissä myöhäisempi vuorokausirytmi voisi olla jopa eduksi, Kajos muistuttaa.
– Nähtäisiin vahvuutena se, että meillä on ihmisiä, jotka luonnostaan ja ihan mielellään työskentelisi esimerkiksi yöaikaan.
Kajos toivoisi, että epätyypillinen unirytmi nousisi esteettömyys- ja yhdenvertaisuuskysymykseksi. Terveysongelmien lisäksi vuorokausirytmin poikkeavuus voi Kajoksen mukaan jopa syrjäyttää opiskelu- tai työelämästä.
Erityisesti hän haluaisi muokata asenneilmapiiriä.
– Jos tosi nuoresta asti leimataan laiskaksi ja kelvottomaksi sen takia, että ei herää tarpeeksi aikaisin, sillä voi olla tosi kauskantoisia seurauksia itsetunnolle, toimintakyvylle ja käsitykselle siitä, mihin kaikkeen pystyy.
Lisää aiheesta:
Yle Akuutti käsittelee aihetta jaksossaan Kadonneen unen metsästäjät keskiviikkona 20.3. TV1:ssä klo 20.
Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.