Miksi ei ikinä puhuta suureen ääneen, jos tavallinen, perinteisesti tuotettu viini on tylsä tai maistuu teolliselta, ravintoloitsija Nicolas Thieulon ihmettelee**.**
– Vaan kun alkuviinissä on jokin pielessä, moitteet yhdistetään aina juuri sen valmistustapaan! Thieulon pohtii etelähelsinkiläisessä bistrossaan, Baskeri & Bassossa.
Ravintoloitsijan mielestä niin sanotut alkuviinit ovat Suomessa edelleen lapsipuolen asemassa, vaikka niillä voisi olla potentiaalia jopa craft beer -oluiden kaltaiseen suosioon.
Tässä jutussa kerrotaan, mitä alkuviini tarkoittaa, minkälainen tulevaisuus tällä juomatrendillä voi olla, ja miksi alkuviinien herättämät tunteet ovat leimahtaneet ilmiriidoiksi.
Alkuviinit ovat vastaveto tutuille massatuotetuille viineille. Ne ovat keränneet muutamien vuosien ajan kiinnostusta sekä ympäristötietoisten kuluttajien että uteliaiden viiniharrastajien keskuudessa, maailmalla ja Suomessa.
Mitä minulla oikein on viinilasissani?
Hapettunut. Tallimainen. Olkimainen. Samea.
Maku- ja näköaistimukset alkuviinistä vaihtelevat, mutta yhtä kaikki ne kielivät "natural wineksikin" kutsuttujen juomien valmistustavasta.
Alkuviiniä tehdessä luomurypäleiden mehun käymisprosessia ei kiihdytetä esimerkiksi teollisella hiivalla tai lisätyllä sokerilla. Rypäleen kuoren hiiva saa riittää. Rikkiä käytetään mahdollisimman vähän edes viinin säilömiseen, eikä viiniä suodateta pullotusvaiheessa.
Vastaveto massatuotantoisille viineille alkoi Ranskasta ja on jatkunut muissa pitkään viiniä viljelleissä maissa. Pikkutarkkaa määritelmää tai sertifiointia ei alkuviinille ole saatu aikaiseksi.
– Suomen Alkossa päädyimme nimittämään natural wineja alkuviineiksi, koska ensimmäinen käännös, "luonnonviini", kuulosti liikaa vain luomulta, kuvailee Taina Vilkuna. Hän on yksi harvoista suomalaisista, joka on suorittanut syvällisestä viinin tuntemuksesta todistavan Master of Wine -tutkinnon.
Toiset kypsyttävät viiniä käsintehdyissä saviruukuissa, jotka he hautaavat viileään maahan. Toiset altistavat käymistilassa olevan viinin auringonvalolle viemällä sen suurissa lasisäiliöissä ulos. "Alku" sopii alkukantaisuutta tavoittelevalle suuntaukselle.
Laatikollinen saman tuottajan pulloja kantaa yhteistä tuotenimeä. Mutta jokaisen pullon viini voi maultaan poiketa viereisestä: yksi on tavoitellun raikas ja toinen ei. Tähän vaihteluun eivät perinteisten viinien kuluttajat ole tottuneet.
Nicolas Thieulonin mielestä alkuviini erottuu selkeimmin muista viineistä "rypälellisyydellään". Alkoholi tulee alkuviinin jälkimaussa vähemmän esiin ja maussa on enemmän vivahteita kuin teollisissa viineissä, ravintoloitsija luonnehtii.
Käsintehdystä muodikasta
Alkuviinien historia Suomessa on miltei yhtä lyhyt kuin muuallakin. 2000-luvun lopulla alkuviinejä alkoi pilkahdella listoilla länsimaisten suurkaupunkien muodikkaissa ruokaloissa: Brooklyn, Itä-Lontoo, Kööpenhamina.
Artisaanijuomista ja luonnonmukaisista lähiruoista oli tulossa sivistynyttä ja coolia. Osa reissaavista suomalaisista tutustui viinien uusiin virtauksiin.
Ranskassa alkuviinien valmistaminen oli saanut merkittävän alkusysäyksen jo 1980-luvun alussa, kun kemiallisesti tehostettuun ja tasapäistävään tuotantoon kyllästyneet viinintuntijat aloittivat valmistuksen omien oppiensa mukaan. Toiminta kuitenkin pysyi pitkään pienen piirin lajina.
Suomessa alkuviinien maahantuojat eivät ensin saaneet edes kutsuja ravintoloihin maistattamaan tuotteitaan sisäänostajille. Kasvu ilmiöksi edellytti sommelierien ja pienten ravintoloiden omistajien innostumista.
Baskeri & Basso avautui syksyllä 2015 ja esitteli asiakkailleen satojen alkuviinien valikoiman. Ravintoloitsija Nicolas Thieulon oli halunnut ottaa riskin hurahdettuaan "vin natureleihin" nizzalaisen viinikauppiaan Olivier Labarden opissa.
Nyt Helsingin useat alkuviinejä tarjoavat ravintolat ja viinibaarit elävät samassa rytmissä maailman metropolien kanssa, mutta sisempänä Suomea villitys on monelle vieras.
– Tilanne on ihan sama muissakin maissa! Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna huudahtaa.
Intoilu alkuviineistä keskittyy muutamiin kaupunkeihin, hän jatkaa, ja ilmiö on huomattavasti todellista kokoaan näkyvämpi. Edulliset perusviinit muodostavat valtaosan kulutuksesta.
Niin, alkuviinejä tosiaan saa Alkosta, vaikka valikoimaan otetut tuotteet ovatkin mauiltaan turvallisesta päästä - eivätkä siis maistu "hamsterihäkille". Myyjät kuitenkin pyrkivät huolehtimaan, ettei liian persoonallista viiniä eksy ostoskoriin täysin vahingossa.
– Alkuviinit otetaan puheeksi kaikkien kanssa, jos vain mahdollista. Eli, kun myyjä huomaa asiakkaan tarttuneen juuri alkuviiniin, myyjä avaa ystävällisen keskustelun kiinnostavasta tuotteesta, asiakasta valistaakseen, Vilkuna kertoo
Olipa ostoksilla sitten perehtynyt hifistelijä tai varmojen valintojen viininystävä, häneltä voi löytyä kiperiäkin näkemyksiä alkuviineistä.
"Epämääräinen huijaus" vai tehotuotannon vastavoima?
Vähiten viinin ystävä kaipaa epäonnistunutta juomaa, josta ei maista sen vuosikertaa, ei rypälelajia eikä viinialuetta, jossa se on tehty.
Aikakauslehti Spectator Lifen viinikolumnisti moittii alkuviinejä varsin hienostunein sanankääntein. Alkuviinien kannattajia on nimittäin pilkattu kultiksi ja koko innostusta moitittu "vähäpätöisten viinintuottajien haaveiluksi", joka rahastaa viallisilla tuotteilla.
Eräs maailman vaikutusvaltaisimmista viinikriitikoista, Robert Parker, on nimittänyt alkuviinejä "epämääräiseksi huijaukseksi".
Kun ennakoitava tasalaatuisuus ja sertifiointi puuttuvat, kriitikoiden mielestä on hullua, että kuluttajat ja ravintolat joutuvat luottamaan ainoastaan valmistajien sanaan tuotteiden alkuviiniydestä.
Teknologiavastaiseksi moitittujen alkuviinin tuottajien on sanottu vähättelevän tieteen saavutuksia, jotka ovat kuitenkin mahdollistaneet kansainvälisen menestyksen muun muassa ranskalaiselle viinituotannolle.
Alkuviinin kannattajat vastaavat arvostelijoilleen samoin teesein, joista koko luonnonmukainen suuntaus sai alkunsa. Viininviljely ei vastaa nykyään etiketeistä tuttua idyllistä näkymää: viinitarhoissa käytetään runsaasti tuholaismyrkkyjä ja lannoitteita, ja viinin valmistusvaiheessa käytetään huomattava määrä erilaisia lisäaineita.
Nicolas Thieulon on samaa mieltä alkuviinin kriitikoiden kanssa siitä, että liian usein melko aloittelevat tekijät myyvät tuotteita, jotka ovat varsin epämääräisessä kunnossa.
– Mutta on järjetöntä vastustaa alkuviinejä tai perinteisiä viinejä, sillä huonosti tehty viini on huonoa riippumatta siitä, kumpaa lajia se edustaa. Tekotavalla ei ole arvoa, jos viini ei ole kunnossa.
Ylen haastattelemat kotimaiset toimijat eivät halunneet nimetä ketään tunnettuja alkuviinien vastustajia Suomesta.
Jonkinlaisesta kytevästä vastarinnasta kuulemma kertoo kuitenkin se, että netissä julkaistut kriittiset puheenvuorot saavat viinitoimijoiden some-ympyröissä välillä varsin runsaasti jakajia.
Matkalla luomuruoan ja pienpanimo-oluiden rinnalle
Nykyihmistä kiinnostaa terveys, ja ilmastonmuutos vaikuttaa ajatteluun: halutaan olla vastuullisia. Kaikki, mikä saa meidät tuntemaan, että teemme vähemmän pahaa ympäristölle, kerää suosiota. Niin myös alkuviinit.
Ei siis ihme, että suuretkin viinintuottajat haluavat trendistä osansa ja ovat tuoneet valikoimiinsa vähintään alkuviinihtäviä juomia.
Alkuperäisiä alkuviineilijöitä, eli pienten viljelyalojen ja pienten tuotantomäärien tekijöitä, kismittää, että isot tuottajat tulevat hyödyntämään alkuviinien saamaa nostetta. Heidän mielestään suuremmissa tuotantomäärissä laatu kärsii, koska isot viljelykset käyttävät myrkkyjä ja isoissa viinitehtaissa käymisprosessiin puututaan kemikaalein.
Mutta voisiko ympäristötietoisuus kuitenkin vakiinnuttaa alkuviinit nykyistä suuremmaksi osaksi myös suomalaisten juomatottumuksia? Onhan luomuruoastakin tullut merkittävä lokero ravinnossamme, vaikkei se ei olekaan syössyt ei-luomua vallasta.
Ainakaan Taina Vilkuna, Master of Wine, ei ennusta pikaista kuolemaa alkuviineille. Ja ravintoloitsija Nicolas Thieulon menee vielä pidemmälle.
Hän muistuttaa, että suomalaisilla on jo voimakkaasti erilaisia mielipiteitä oluesta. Ei siksi, että moni olisi asiantuntija vaan siksi, että olemme olutkansaa. Samanlaista kirjoa hän toivoo suhtautumisessa viiniin.
– Jengille on itsestäänselvää, että oluiden maailmassa on olemassa paljon mielenkiintoisempia oluita kuin karhut ja koffit. Esimerkiksi pienpanimoilla. Mutta viinimaailmassa jumittaa edelleen ajatus siitä, että klassiset tuotteet ovat parempia. Odottakaa vain, kun tämä käsitys murtuu.
Juttua varten on lisäksi haastateltu 22.-23.3. järjestettävän Helsinki Natural Wine 2019 -tapahtuman järjestäjää, viinialan sekatyömiestä Samuli Pasasta, viinituottaja Sebastien Riffault'ta sekä viinitukkuri ja ravintolayrittäjä Henri Bäckmania.
Jutun kommentointimahdollisuus on avoinna klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.
Lue myös:
Natural-viinien sanastoa (Viinilehti)
Alkuviini valmistetaan ikiaikaisin keinoin (Alko)
Luonnonviini yllättää ammattilaisenkin (Yle Kuningaskuluttaja)
Has wine gone bad? (The Guardian)
France Tries to Define Natural Wine (Wine Spectator)
Analyysi: Kaipaatko nollaprosenttiseen juhlajuomaasi potkua vai riittääkö makuelämys?