Punaisen lihan vähentämisen ja kasvisten syömisen lisäämisen puolesta on viime aikoina rummutettu niin ilmasto- kuin terveyssyistä. Muun muassa ympäristöjärjestö WWF kehotti hiljattain syömään punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa.
Yllättäen kaikkein vähiten punaista lihaa syövät yli 70-vuotiaat, selviää Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston laajasta tutkimuksesta. Punaista lihaa ovat naudan, sian, lampaan, poron ja hirven liha.
Iäkkäät myös kertovat suosivansa kasvisruokaa. Heidän lisäkseen alle 30-vuotiaiden ruokavalinnat ovat muita suomalaisia ympäristöystävällisempiä.
Nuorten ja iäkkäiden ruokavalintojen taustalla vaikuttavat eri syyt. Nuoret aikuiset voivat valita ja haluavat vaikuttaa. Kun ruokatarjonta on runsasta, se on useille myös mahdollista. Iäkkäiden ihmisten ympäristöystävällisissä ruokavalinnoissa painottuvat toisenlaiset syyt.
– Yli 70-vuotiaille liha on ehkä vielä juhla-ateria tai luksusta. Ylipäätään ruokahalu saattaa vähentyä ikääntymisen myötä. Myös terveys korostuu, arvioi tohtorikoulutettava Elina Lehikoinen Aalto-yliopistosta.
Punaisen lihan ja kasvisruuan syömisen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi sitä, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät ruokavalionsa ympäristövaikutuksia ja ruuan alkuperää tai kuinka helposti he muuttavat ruokailutottumuksiaan uuden tiedon myötä.
Tutkijat, apulaisprofessori Arto O. Salonen ja tohtorikoulutettava Elina Lehikoinen määrittelevät kestävän ruuankulutuksen sellaiseksi, jonka ansiosta meidän jälkeemme elävillä on yhtä hyvät tai paremmat elämisen mahdollisuudet kuin ne, joista itse nautimme.
Kauimpana kestävästä ruokavaliosta on keski-ikäinen hyvätuloinen mies
Ympäristö ja kestävä kehitys painavat sen sijaan kaikkein vähiten keski-ikäisten, 40–49-vuotiaiden ruokavalinnoissa. Kaikkein kauimpana kestävästä ruokavaliosta on keski-ikäinen, hyvätuloinen mies. Taustalla lienee ainakin kiire. Ruokavalinnoissa ollaan passiivisia.
– Voi olla, että silloin ollaan uran huipulla ja taotaan töitä. Energia menee työhön tai muuhun elämään, Elina Lehikoinen Aalto-yliopistosta arvioi.
Taustalla saattaa vaikuttaa myös mielikuva menestyvästä miehestä.
– Menestyvän miehen malli on sillä tavalla vanhanaikainen, että se jotenkin huutaa sisäfilettä. Voi myös olla sosiaalinen normi, että ruuan suhteen kuuluu toimia tietyllä tavalla, kun rahaakin on, Arto O. Salonen pohtii.
Keski-ikäisissä hyvätuloissa miehissäkin on toki monenlaisia syöjiä. Tutkimustulos kuvaa keskiarvoa.
30 000–40 000 euron vuositulot osoittautuivat kestävien ruokavalintojen rajapyykiksi. Kun tulot ovat tätä alhaisemmat, kasvisruoka ja ruuan ympäristövaikutukset kiinnostavat. Niillä, joiden tulot ovat tätä suuremmat, kiinnostus sen sijaan laskee.
Tutkimuksesta ei käy ilmi, mitä tulojen vaikutuksen taustalla on. Nuorten ja iäkkäiden tulot ovat usein pienemmät kuin keski-ikäisten tulot, mutta tämä ei yksinään selitä tulojen vaikutusta valintoihin.
Naisten ruokavalinnat ovat kauttaaltaan kestävämpiä kuin miesten. Sen ovat osoittaneet aiemmatkin tutkimukset. Naiset ovat myös innokkaampia kokeilemaan uusia ruokia.
Pääkaupunkiseudulla tehdään muuta Suomea vastuullisempia ruokavalintoja. Esimerkiksi kasvisruokaa syödään enemmän kuin muualla.
Monelle miehelle ruoka on pelkkää polttoainetta
Samankaltaisia vastuullisten valintojen eroja on huomattu myös K-Ryhmän asiakaskunnassa, jonka ruokaostoksia on selvitetty kyselytutkimuksen lisäksi ostokäyttäytymisen perusteella. Monille keski-ikäisille miehille ruoka on lähinnä energianlähde.
K-Ryhmä luokittelee noin viidesosan suomalaisista mukavuudenhaluisiksi, tarvepohjaisiksi kuluttajiksi. Tähän miesvoittoiseen joukkoon kuuluu 25–54-vuotiaita.
– Heille ruoka on enemmänkin polttoainetta kuin intohimon kohde. Mekin olemme huomanneet, että he ovat kaikkein passiivisimpia tekemään muutoksia omaan arkeensa, K-Ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar sanoo.
Jungarin mukaan nämä mukavuudenhaluiset miehetkin ovat perillä vastuullisuudesta, mutta eivät silti käytännössä ole valmiita muuttamaan syömistään.
Nuorten aikuisten ja yli 65-vuotiaiden joukosta löytyvät K-Ryhmän asiakkaissakin ne, joiden ruokavalinnat ovat vastuullisimpia. Tällaisissa asiakkaissa naisia on enemmän kuin miehiä.
– He ovat hyvin järkeviä kuluttajia ja tekevät valintoja niin ympäristön kuin oman lompakkonsa näkökulmasta. He ajattelevat, että on järkevää kuluttaa juuri sen verran kuin on tarvis, Heidi Jungar K-Ryhmästä sanoo.
Monet nuoret aikuiset myös olisivat valmiita ympäristöystävällisempiin ruokavalintoihin heti, kun se tehdään heille todella helpoksi.
K-Ryhmän Heidi Jungarin mukaan vastuullisissa ruokavalinnoissa näkyy tällä hetkellä vahvasti fleksaaminen eli lihan, varsinkin punaisen lihan, korvaaminen silloin tällöin muilla proteiininlähteillä. Ruokakaupassa asioidessa myös muovinkäytön vähentämistä mietitään paljon.
Kun oma terveys ja planeetan etu yhdistyvät, kestävät valinnat ovat todennäköisimpiä
Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaiset toteuttavat kestäviä ruokavalintoja todennäköisimmin silloin, kun he voivat yhdistää ympäristön hyvinvoinnin henkilökohtaiseen etuun. Oma terveys onkin kaikkein tärkein ruuan valintaan vaikuttava tekijä. Tärkeimpien asioiden joukossa on tietenkin myös hyvä maku.
Vaikka lihansyönnin vähentäminen on nyt kovasti tapetilla, tutkijoiden mielestä esimerkiksi punaisen lihan ja kasvisten syömisestä ei kannata rakentaa vastakkaisasetelmaa.
– Meistä jokainen voi varmasti syödä nykyistä kestävämmin ja parantaa jollakin tavalla ruokavaliotaan, Elina Lehikoinen sanoo.
Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus julkaistiin helmikuussa Sustainability-tiedelehdessä. Tutkimukseen osallistui 2052 suomalaista aikuista. Aineisto kerättiin osana laajaa kestävää kehitystä koskevaa tutkimusta vuonna 2017.
Lue myös: