Latvian parlamentti valitsi tänään odotetusti Egils Levitsin uudeksi presidentiksi. Viime viikolla naapurimaassa Liettuassa kansa valitsi uudeksi presidentiksi Gitanas Nausedan. Viron historian ensimmäinen naispresidentti Kersti Kaljulaid valittiin tehtävään vuonna 2016.
Baltian maiden presidenttejä yhdistää paljolti se, että valittujen tie valtaan ei ole yleensä aivan tavallinen urapoliitikon polku. Pitkät poliitikon urat ulottuisivat neuvostoaikojen hämärään, eikä se ole Baltiassa meriitti.
Baltian maiden presidenttikolmikon taustat ovat laki- ja pankkimaailmassa. Oikeuden puolustaminen ja talouden ymmärtäminen ovat asioita, jotka resonoivat baltialaisen sielussa.
Latvia – avoimuus ja oikeus voittivat
Entinen Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari Egils Levits sai keskiviikkona Latvian 100-paikkaisen parlamentin vaalissa 61 ääntä ja tuli valituksi presidentiksi. Levits on 53-vuotias.
Saksassa opiskellut Levits on hankkinut pätevyytensä kansallisten ja kansainvälisten oikeusistuinten tehtävissä. Hän on myös palvellut suurlähettiläänä ja ETYJin sovittelijana sekä lyhyen aikaa virkaatekevänä ulkoministerinä.
Levitsin johtoajatus presidentinvaalissa oli se, että valinnan on oltava mahdollisimman avoin. Kaupankäynti äänillä ja suhmurointi kulisseissa on estettävä.
– Korruptio on demokratiassa kuin syöpä – se täytyy poistaa leikaten, Egils Levits on todennut.
Levitsin tavoite ainakin näyttäisi olevan paikka presidenttinä, joka omalla esimerkillä ja oikeusoppineen taustalla johtaa kansaa edestä.
Virka on paljolti seremoniallinen, mutta Latvian presidentin on mahdollista ehdottaa lakeja ja vallankin esittää henkilöitä pääministeriksi.
– Presidentin ei pidä olla vain yhden puolueen uskottu mies, Egils Levits on linjannut.
Liettua – pankkimies valaistui lännessä
Latvian presidentin tavoin myös Liettuan viime sunnuntaina valitun presidentin Gitanas Nausedan opinnot täydentyivät Saksassa. 55-vuotias Nausada on kertonut, että hänen maailmansa avautui aivan uudella tavalla, kun hän aloitti taloustieteen opinnot Mannheimissa.
Vuosi oli 1990 ja Liettua oli juuri julistautunut itsenäiseksi Neuvostoliitosta. Aika Mannheimissa sai Nausadan päättelemään, että elämäntapa lännessä ja markkinatalous ovat oikea tie.
– Ajatus kolmannesta tiestä ja puolittaisista ratkaisuista ovat naiiveja ja hölynpölyä, Gitanas Nauseda on sanonut.
Liettuan uuden presidentin aiemmat pestit ovat olleet pankkimaailmassa. Aluksi hän työskenteli Liettuan keskuspankin palveluksessa ja sittemmin muun muassa yksityisen SEB-pankin pääekonomistina Liettuassa.
Rahamaailman taustalta ponnistaen Nauseda julisti vaalikampanjassaan, että hän on poliittisesti itsenäinen ja puoluepolitikoinnin yläpuolella. Samalla hän ilmoitti haluavansa kursia rikkaiden ja köyhien välisen kuilun umpeen. Hän tahtoo luoda Liettuasta hyvinvointivaltion.
EU:n liittovaltiokehitys on Nausedan mieleen ja sotilasliitto Naton hän näkee maansa ainoaksi mahdolliseksi turvaksi.
Nauseda on nimennyt idoleikseen Winston Churchillin ja Ronald Reaganin.Se kertoo tyhjentävästi olennaisimmat asiat Nausedan ajatusmaailmasta, mitä kansainväliseen politiikkaan tulee.
Viro – nainen ottaa tilaa haltuun
Viron Kersti Kaljulaid on 49-vuotias ja toiminut Viron presidenttinä yli kaksi ja puoli vuotta. Opiskelut Tarton yliopistossa olivat aluksi biologiaa. Myöhemmin talous veti puoleensa.
Liikemaailmassa Kaljulaid ansaitsi kannuksensa muun muassa pankkisektorilla. Sitten ura urkeni pääministeri Mart Laarin talousneuvonantajana. Ennen presidenttiyttä Kaljulaid teki pitkän päivätyön Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa.
Kaljulaid on Viron historian enimmäinen naispresidentti.
Presidentin tehtävä on Virossa edustuksellinen, mutta Kaljulaid on lyhyessä ajassa ottanut monen edeltäjänsä tavoin julkista tilaa hallintaansa jykevillä mielipiteillään.
Hänen maailmankuvansa on selkeän liberaali. Sosiaaliset asiat, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja siirtolaiskysymykset ovat nousseet voimalla esiin hänen ulostuloissaan.
Kansalaisyhteiskunnan puolustus on ollut myös silmiinpistävää Kaljulaidin julkisissa esiintymisissä. Hyvin painokkaasti tämä tuli esiin kuukausi sitten, kun Viron uusi hallitus vannoi virkavalansa.
Parlamentissa pidetyssä tilaisuudessa Kaljulaidilla oli päällään valkoinen collegepusero, jonka rintamusta koristi teksti "Sana on vapaa". Näyttävä ele oli suunnattu hallitukseen nousseen oikeistopopulistisen Ekre-puolueen kannanottoihin, joissa median toimintaa on haluttu ohjailla.
Nousevat päivän politiikan yläpuolelle
Viron ja Latvian presidentit ovat selkeän seremoniallisia. Liettuan presidentillä on enemmän valtaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan määrittelyssä sekä pääministerin ja muiden keskeisten johtohenkilöiden nimittämisessä.
Kaikkien Baltian maiden presidenttejä yhdistää luja usko läntiseen oikeusvaltioperiaatteeseen ja markkinatalouteen. Euroopan unioni ja sotilasliitto Nato ovat avainasemassa, kun presidentit pohtivat maansa paikkaa maailmassa.
Olennaisinta Baltian presidenttien pesteissä on se, että he voivat nousta päivän politiikan yläpuolelle ja herätellä keskustelua. Presidentillä on mahdollisuus toimia kansakunnan moraalisena ja eettisenä unilukkarina – edellyttäen että henkilön oma kiinnostus ja kapasiteetti siihen riittää.