Ykköstyypin diabeetikkoja on Suomessa Diabetesliiton mukaan noin 50 000. Nuoruusiän diabetekseen voi sairastua missä iässä tahansa, mutta Suomessa se on lapsilla yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Joka vuosi sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta suomalaislasta.
Sairastuneelle ja hänen perheelleen diabetes merkitsee melkoista elintapojen rukkausta. Ruokailun on oltava säännöllistä, hiilihydraattien saantia on laskettava, veren sokeriarvon mittaus ja insuliinin otto pitää muistaa.
Diabeteksen puhkeamisen lykkääminen olisi hyvä asia, koska varsinkin pienen lapsen hoito voi olla hankalaa.
Testilääke lykkää puhkeamista parilla vuodella
Yhdysvalloissa käynnistettiin kahdeksan vuotta sitten tutkimus, johon värvättiin 76 koehenkilöä. Tulokset julkistettiin New England Journal of Medicine -lehdessä sekä Amerikan Diabetesliiton konferenssissa San Franciscossa.
Kaikilla 8–49 -vuotiailla koehenkilöillä oli korkea ykköstyypin diabeteksen riski: lähisukulaisilla oli ykköstyypin diabetes ja koehenkilöillä itsellään oli kohonnut verensokeri sekä runsaasti GAD-vasta-aineita. Vasta-aineiden olemassaolo viittaa siihen, että haimassa on käynnissä autoimmuunitulehdus, joka tuhoaa insuliinia tuottavia saarekesoluja ja aiheuttaa diabeteksen.
Ilman hoitoa koehenkilöillä arvioitiin olevan 75 prosentin riski sairastua ykköstyypin diabetekseen viiden vuoden sisällä.
Koehenkilöt jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään, joista toiselle annettiin 14 päivän kuuri Teplizumab-nimistä lääkettä. Lääkettä saaneista 43 prosenttia sai diabeteksen viiden vuoden sisällä, kontrolliryhmässä 72 prosenttia. Lääkettä saaneiden ryhmässä taudin mediaanipuhkeamisaika oli 48,4 kuukautta, kun kontrolliryhmässä se oli 24,4 kuukautta.
– Toistuvien epäonnistumisten jälkeen nyt on ensi kertaa onnistuttu lykkäämään ykköstyypin diabeteksen puhkeamista, kehui tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tohtori Kevan Herold Yalen yliopistosta uutistoimisto Reutersille.
Lääkkeen sivuvaikutuksiksi mainitaan lymfosyyttien määrän hetkellinen väheneminen ja ohimenevä ihottuma.
Teplizumab toimii heikentämällä lymfosyyttejä eli imusoluja niin, että ne eivät tuhoa haiman insuliinia tuottavia saarekesoluja. Lääke vaikuttaa lymfosyytin pinnalla olevaan CD3-molekyyliin, ja sitä kautta "sulkee" lymfosyytin toiminnasta.
Lääkkeen suurin teho oli ensimmäisenä vuotena, joten lääkekuurin uusiminen saattaa lykätä diabeteksen puhkeamista vielä lisää.
Heroldin mukaan lääkkeen pitkäaikaiskäytön suhteen ollaan kuitenkin varovaisia, koska se voi tukahduttaa immuunijärjestelmää liikaakin. Jatkotutkimuksia tarvitaan vielä siitä, miten lääkitystä on kehitettävä ja keitä se todennäköisimmin auttaa.
– Tulokset ovat toisaalta melko jännittäviä. Mutta toisaalta, nyt vasta kova työ alkaakin, sanoi tutkimusryhmän jäsen, immunologi Jeffrey Bluestone Kalifornian yliopistosta.