Olemme kaikki varmasti nähneet viime päivinä sosiaalista mediaa selatessamme hassunhauskoja kuvia ystävistämme ja julkisuuden henkilöistä ikäihmisinä. Ryppyinen iho, hopeaketun kuontalo tai ei kuontaloa ollenkaan.
Reaktiot kuviin ovat olleet hilpeitä. Kukapa ei haluaisi nähdä, miltä näyttää eläkeiässä? Kuvat ovat vieläpä olleet todella laadukkaita, vanhentumisen merkit ovat vaikuttaneet hyvin aidoilta.
Kyseiset kuvat ovat FaceApp-sovelluksen ansiota. Kyseessä on venäläisen Wireless Labs -yhtiön alkuvuodesta 2017 julkaisema mobiilisovellus, jolla pystyy manipuloimaan omaa kasvokuvaansa. Sovellus oli suosittu käyttäjien keskuudessa jo pari vuotta sitten..
Nyt se on kuitenkin ponnahtanut maailman supersuosioon hiljaiselonsa jälkeen: FaceAppia on ladattu Google Play -sovelluskaupasta yli sata miljoonaa kertaa, ja se oli keskiviikkona App Annie -analytiikkayhtiön tilastojen mukaan suosituin sovellus peräti 121 maassa, kertoo Forbes.
Nyt monet tahot ja mediat kehottavat kuitenkin olemaan varuillaan FaceAppin kanssa, jopa välttämään sen käyttöä. Yhdysvaltain demokraattisen puolueen kampanjoijia on kehotettu poistamaan viraali sovellus välittömästi. Yhdysvaltain demokraattisenaattori Chuck Schumer on pyytänyt FBI:ta tutkimaan sovellusta ja sen perustanutta Wireless Labsia.
Mutta miksi?
Sovelluksen venäläinen alkuperä herätti kysymyksiä. Forbes päätti tonkia sovelluksen käyttöehtoja tarkemmin, ja sieltä paljastui melkoinen yllätys.
FaceAppin käyttäjä antaa yritykselle luvan käyttää hänen kasvojaan ja nimeään mihin tahansa tarkoitukseen ja kuinka pitkään tahansa. Omistat edelleen oikeutesi omiin kasvoihisi, mutta Wireless Labs -yrityksellä on ikuinen, peruuttamaton ja rojaltivapaa lupa käyttää tietojasi miten haluaa.
Mihin tietomme päätyvät?
Kuvia ei välttämättä käytetä mihinkään vakavampaan, kuten väärennettyihin henkilöllisyyksiin tai Twitter-bottien profiileihin. Vanhus-sinua tuskin sisällytetään Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n henkilökatalogeihin.
Mobiiliteknologiauutisiin keskittyvän PhoneArenan Peter Kostadinovin mukaan on mahdollista, että kuvat päätyisivät esimerkiksi moskovalaisille mainostauluille, mutta todennäköisempää on, että niitä käytettäisiin vaikkapa opettamaan tekoälypohjaista kasvojentunnistusalgoritmia.
Kostadinov kuitenkin suosittelee välttämään sovelluksen käyttöä.
Pilvipalveluita tuottavan Rackspacen entinen varapääjohtaja Rob La Gesse kirjoitti keskiviikkona Facebookissa, että samalla, kun käyttäjä antaa FaceAppille luvan käyttää kuviaan, sovellus saa käyttöönsä myös iPhonen puhetunnistusapuri Sirin ja puhelimen hakupalvelut.
Forbesin Thomas Brewster kirjoittaa, ettei ole ainakaan toistaiseksi todisteita siitä, että FaceApp käyttäisi saamiaan tietoja epäilyttäviin tarkoituksiin. Hän pitääkin kohua myrskynä internet-vesilasissa.
Wireless Labs on kieltänyt tietojen ja kuvien epäilyttävän käytön ja kertoi tiedotteessaan, että kuvat saatetaan tallettaa lyhyeksi ajaksi, mutta suurin osa poistetaan palvelimilta kahden vuorokauden sisällä. Mitään tietoja ei myöskään siirretä Venäjälle, eikä myöskään myydä kolmansille osapuolille, yritys väittää.
"Jos ei raha liiku, niin tieto liikkuu, ja tieto on rahan arvoista"
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Samu Turunen on seurannut FaceApp-sovelluksesta noussutta kohua.
– En sano, että tarvitsisi hirveästi huolestua, mutta ihmisten pitää tietää, mihin sovelluksille luovutettua dataa käytetään. Jos sovellusta käytettäessä ei raha liiku, niin tieto liikkuu, ja tieto on rahanarvoista, Turunen sanoo.
– Tämä pätee hyvin pitkälti kaikkiin muihinkin sovelluksiin, jotka ovat ilmaisia.
Turunen muistuttaa, ettei FaceAppin tiedonkeruu ole mikään uusi juttu. Samaa harrastavat niin Facebook, Twitter kuin muutkin somealustat, applikaatiot ja ohjelmat.
Turunen suosittelee sovellusten lataajia lukemaan käyttöehdot tarkkaan. Hän tietää, että käyttäjät eivät tuppaa niihin kovin paljoa aikaansa käyttämään, vaan monet vain laittavat ruksin kohtaan, että "kyllä, olen tutustunut käyttöehtoihin".
– Se on valitettavaa. Kyseessä on kuitenkin samanlainen tilanne, kuin jos ihminen allekirjoittaisi sopimuksen, eikä lukisi papereita. Sovelluksia ladatessa kannattaa olla yhtä tarkkana, Turunen sanoo.
Turusta mietityttää FaceAppin kohdalla se, että vaikka käyttäjistä kerättyä dataa ei nyt käytettäisi mitenkään, niin tilanne saattaa kuitenkin muuttua vuosien saatossa. Niiden käyttöön kun on lupa.
– Se saattaa silloin olla kullanarvoista, Turunen sanoo.
Hän epäilee, että tietoja saatettaisiin käyttää esimerkiksi kuvapankkien luomiseen. Twitter-bottien henkilöllisyyksiksi tai Venäjän turvallisuuspalvelun käyttöön hän ei usko niiden päätyvän.
– Eiköhän Twitter-boteille löydy profiilikuvia helpomminkin, Turunen pohtii.
Turunen pitää mahdollisena sitä, että asiasta on noussut suuri kohu juuri Yhdysvalloissa siksi, että FaceAppin taustalla on venäläinen yritys.
– Kyllä se voi siihen vaikuttaa.
Lue lisää: