Suomen huipputuloisimmat kokevat olevansa hyvissä väleissä moniin maamme poliittisiin päättäjiin. Tämä voi luoda ongelmatilanteita maamme demokraattiseen päätöksentekoprosessiin. Näin pohtivat Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -kirjan tekijät, Tampereen yliopiston tutkija Hanna Kuusela ja Helsingin yliopiston professori Anu Kantola Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.
– Suomen huipputuloisimmat ovat todella vahvasti mukana elinkeinoelämän etujärjestöjen toiminnassa. Tämä oli minulle yllätys. Olin kuvitellut rikkaimpien elävän omassa maailmassaan, Kantola toteaa.
Huipputuloiset olivat luottavaisia, että he pääsevät ongelmatilanteessa puhumaan asioista ministerien kanssa. Kantolan mukaan pitäisi tuoda nykyistä avoimemmin esille, että miten maamme rikkaimmat pääsevät vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin.
– Huipputuloiset eivät halua olla julkisuudessa, eivätkä he halua vaikuttaa asioihin julkisuuden kautta. Olisi reilua, että demokraattisessa järjestelmässä päätöksentekoon tultaisiin mukaan julkisen keskustelun kautta, Kantola pohtii.
– Tähän yhdistyy huipputuloisten demokratiavastaisia tai demokraattisia vaaleja kritisoivia näkemyksiä. Tulisi tarkkailla, että onko tilanne muodostumassa sellaiseksi ongelmaksi, että rikkaat ajattelevat pyörittävänsä maata eivätkä demokraattiset vaalit, Hanna Kuusela jatkaa.
Huipputuloiset antavat Kuuselan ja Kantolan tutkimuksessa paljon kritiikkiä demokraattista järjestelmää kohtaan. He pitävät vaaleja ongelmallisina, koska ihmiset äänestävät väärin perustein. Huipputuloiset eivät pidä julkisesta sektorista ja suhtautuvat myös sosiaalipolitiikkaan erittäin kriittisesti.
"Tässä joukossa ei ollut iloisia veronmaksajia"
Tutkimuksen mukaan huipputuloisten unelmana olisi nykyisenlainen tasa-arvoinen, vakaa ja turvallinen Suomi ilman nykyistä verotuspolitiikkaa. Kantolan mukaan huipputuloiset eivät ajattele yhteiskunnallisen vakauden ja tasa-arvoisuuden kiertyvän yhteen korkean verotuksen kautta.
Suomessa ollaan perinteisesti oltu solidaarisia yhteiskuntaryhmien välillä. Kantolan mukaan solidaarisuus-periaate ei ole vahva huipputuloisten keskuudessa.
– Nyt pohdimmekin onko Suomeen syntymässä uusia empatiakuiluja eri väestöryhmien välille, Anu Kantola pohtii.
Korkeaa ja progressiivista verotusta pidetään yhtenä syynä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuudelle ja rauhallisuudelle. Huipputuloisten joukossa verojen maksamiselle ei löytynyt innostusta.
– Tässä joukossa ei ollut iloisia veronmaksajia. Kiinnostava kysymys on se, että minkälaiset ovat varakkaimpien ryhmien veronmaksuhalut tulevaisuudessa.
Entä etääntyvätkö huipputuloiset muusta kansasta? Hanna Kuuselan mukaan tämä on monijakoinen kysymys. Huipputuloiset hyväksyvät verojen siirron halvempiin maihin, eikä heillä ole suunnitelmissa investoida Suomeen.
– Kuitenkin he monessa mielessä rakastavat Suomea ja ajattelevat olevansa isänmaallisia ihmisiä. Suomen kesä koetaan mahtavaksi ja jollain tavalla tämä on ihana lintukoto, Kuusela pohtii.